Muuten hyvä mies, mutta syö pelkkiä ns. lasten ruokia

Suhde tällaisen miehen kanssa olisi ehdottomasti mahdoton. Tuskin olisi paljon muutakaan yhteistä. Nautin hyvästä ruoasta, osaan tehdä sitä, mielelläni juon erilaisia viinejä, matkoilla tärkeää on maistella kunkin maan herkkuja. Joo, ei onnistuisi, olisi ehdoton turn off.

Myöskään en voi olla miehen kanssa, jolla ei ole ruokailutapoja. esim jotkut syövät lippalakki tai pipo päässä, kahmivat vain haarukalla etukenossa ruokansa tai maiskuttavat tai mässyttävät suu auki. Yök.

Vierailija kirjoitti:

Miten tuollaisen kanssa matkustaisikaan missään?

Mulla on yksi vastaavasti syövä kaveri. Matkustellaan kyllä, kun Mäkki löytyy joka maailman kolkasta. :) Joo, muu seurue ei syö mäkissä, mutta hän hakee itselleen pari kertaa päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni taas ei haittaisi millään lailla, mikäli muuten on ns. Täyspäinen ihminen. Hittoako se mulle kuuluu tai on pois, mitä toinen tykkää syödä.

Minä uskon, että tuollainen rajoittaisi yhteistä tekemistä. Itse tykkään matkustella ja syödä ulkona, ennen koronaa keskimäärin kerran viikossa (jos työpaikkalounaita ei lasketa) ja olisi todella tylsää, ellei sitä voisi tehdä oman kumppanin kanssa vaan aina pitäisi lähteä yksin tai kavereiden kanssa.

Tuo on ongelma vain, jos siitä tekee ongelman. Harvassa on se ravintola, jossa ei saisi esim. turvallista perunaa/riisiä/makaronia ja jotakin lisäkettä.

Kaveri on monta ruoka-aineallergiaa, ja silti hänen kanssaan on mukava matkustaa. Osittain on hänellä omat eväät, mutta ranskalaisilla on monet matkat selvinnyt.

Kyllä minä matka- ja ravintolakumppaniltani odottaisin, että hän aidosti nauttii asioista. Onhan sushissakin enimmäkseen riisiä, joo, mutta haluaisinpa kuulla ap:lta, kuinka usein tuo mies ehdottaa, että lähdetään syömään sushia.

Lisään vielä, että se, että aikuinen ihminen tilaisi ruoan kanssa ketsuppia, saisi minut painumaan häpeästä maan alle..

Eli ongelma onkin sun korvien välistä. Noinkin joutavaa häpeää tunnet aivan tarpeettomasta asiasta.

Mun yksi kaveri on moniruokainen, mutta aina pitsan kanssa tilaa ketsuppia. Eikä se ole välttämättä pitserioissa kovin yleinen maustekastike.

Ei ole tottunut tekemään ruokaa lapsuuden kodissaan tai hänen vanhempansa eivät ole koskaan tehneet maistuvaa ruokaa. Ota hänet mukaan ruuanlaittoon ja anna hänen maistaa rokaa jokaisessa vaiheessa ja sen raaka-aineita. Vieras ruoka-aine voi maistua "epämiellyttävältä" ja se on luonnollista, koska jos miettii, että söisimme kaiken mitä luonnosta nenän eteen löytäisimme, emme olisi kovin pitkälle kehittynyt laji. Eläimillä törmää tähän samaan käytökseen: jos ei pentuna ole opetettu syömään vähän kaikkea, ei aikuisena suostu edes maistamaan.

Ranskalaisista, nakeista ja sokerimuroista on tehty tarkoituksellisesti ihmisen mielihyväkeskuksia stimuloivia ruokia ja siksi ne maistuvat monille erityisen nirsoille ihmisille, vaikka eivät kyllä mitän herkkua olekaan. Ottakaa tavoitteeksi, että mies kokeilee yhtä raaka-ainetta viikossa ja ottaa sen pysyväksi osaksi ruokavaliotaan, jossei se suorastaan yökötä (esim. banaani voi aiheuttaa oksennuksen, jos siitä ei pidä). Välttäkää myös mielipiteitä jakavia mausteita, kuten rosmariinia, joka maistuu joidenkin mielestä puhtaasti mullalle ja timjamia, joka taas maistuu joidenkin mielestä pelkälle saippualle.

Kuulostaa ystäväni ex-poikaystävältä. Mies halusi ainoastaan pikaruokaravintoloihin (Mcdonalds esimerkiksi). 

Miksi ihmeessä teillä on suklaamuroja? Ja ranskalaisia? Ja nakkeja? Makkarassa on nitriittiä, joka ei sovi etenkään lapsille kuin harvoin.

Osta kaappiin hyviä tavallisia ruokia, perunaa, jauhelihaa, kalaa, salaattiaineita, ruisleipää ja juustoja aamiaispöytään. Älä maksa noita miehen ruokia äläkä laita hänelle ranskalaisia ja nakkeja - ethän niitä lapsillesikaan voi usein laittaa. Laita lihapullia, jauhelihakastiketta ym. ja paista kalaa, ahvenia, lohta, kuhaa perunoiden kera. Ellei kelpaa, tehköön itse ruokansa.

Kukin tyylillään. Tunnen yhden kaverin joka on 35 vuotias ja syö lähinnä vauvanruokaa. Siis niitä piltti yms. soseita. Kuulemam ovat maailman parasta herkkua. Kukin tyylillään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mies on kaikkiruokainen, ja kyllä se on elämää helpottava piirre ihmisessä. Itse en todellakaan syö kaikkea, koska asun sivistysvaltiossa jossa ihmisen ei ole pakko syödä ihan kaikkea mikä joskus on hengittänyt. En pidä sienistä, enkä koske pitkällä tikullakaan nilviäisiin ja äyriäisiin. Oliivit ovat pahanmakuisia, joten niiden syömisessä ei ole kohdallani mitään järkeä, eivätkä ne ole mitään "aikuisten ruokaa", mistä tuollainen käsitys :D

Miten toimit ravintolassa, jossa on se yksi viiden ruokalajin menu, pystytkö kuitenkin tarvittaessa syömään kaikkea? Ei kaikesta tarvitse pitää, mutta tokihan monesti tulee tilanne, jossa joutuu kuitenkin jotain tarjottua syömään.

Miksi henkilö menisi ravintolaan, jossa ei saa itse valita listalta itselleen mieluista ruokaa? Järjetöntä olisi mennä maksamaan sellaisesta, mitä ei halua syödä.

Mikä on se tilanne, että "joutuu syömään" väkisin jotain, mitä ei halua? En keksi yhtään. Paitsi haaksirikkoutuminen ja henkensä pitimiksi pakotettu syöminen. Ei taida tapahtua usein.

No parhaissa ravintoloissa nyt on se yksi menu. Olisi aika ikävää, jos ei koskaan voisi kunnon paikoissa käydä syömässä. Ja aika usein työtilaisuuksissa tai kursseilla yms. on se yksi lounas tarjolla, tokihan sitä voi olla nälässä tietysti.

Onko parhaat ravintolat niitä, joissa lasku on 150-200 €/ruokailija? Muissa ravintoloissa menu on yleensä laaja sisältäen paljon eri vaihtoehtoja. Töissäkin meillä on työpaikkaruokalan lounasbuffetissa kolme eri lämmintä vaihtoehtoa. Lisäksi on wokkipiste erikseen.

Yleensä hinta on jotain 50€ luokkaa, ihan perus ravintoloita, joissa valitaan kuinka monen lajin menu otetaan.

No ei ole. Sen verran ravintoloissa eri tasoisissa käyneenä tiedän sanoa, että jos lasku on 50€ aterian lopussa on ruokalista ollut niin pitkä, että sieltä löytyy ihan kaikille jotain. Ravintoloissa missä on ihan oikeita monen ruokalajin menuita on loppulasku kyllä lähes poikkeuksetta noin 100€ per henkilö.

Itsekään en syö näitä mainittuja sieniä, nilviäisiä tai oliiveja..... Perusruokia syön kyllä. En toki nyt millään lastenmenulla elä. Hyvin on mennyt 😄😂 ravintolassa syön hampurilaisen tms. (Täälläpäin on mm. Amarillo, Rosso jne.). Ei ole tullut vastaan tilannetta, että olisi ollut pakko syödä sellaista, mistä en pidä. Mm. sienikastikkeen jätän ottamatta ja oliivit jätän syömättä. Valkoviiniä juon, en esim. olutta.

Olen akateemisesti koulutettu (maisteri, pian tohtori), jos sillä on jotain merkitystä.

Oolofi '83 kirjoitti:

Kukin tyylillään. Tunnen yhden kaverin joka on 35 vuotias ja syö lähinnä vauvanruokaa. Siis niitä piltti yms. soseita. Kuulemam ovat maailman parasta herkkua. Kukin tyylillään?

Tarkoititko siis, että kukin tyylillään 🤔

Mieti tilanne että hankkisitte lapsia ja yrität opettaa lasta syömään kasviksia. Lapsi katsoo isää kun isä siirtää pois kasvikset lautaselta ja

silloin kysyy että "miksi minun pitää syödä jos isä ei syö?"'

Game over

Viili on vähemmän sokerista ja maustamaton jogurtti sekä rahka .

Heh, mites sujuu illalliskutsut tän miehen kanssa? Muut vieraat syövät hienoja ruokalajeja viinin kera ja miehelle katetaan pöytää nauravat nakit ja ransut ketsupilla limun kera....

Siis hänkö ihan kieltäytyy tietyistä ruokalajeista, vai on vain tottunut laittamaan vain muutamaa ruokalajia? Jälkimmäinen ei itseäni haittaisi, edellinen kuulostaa niin oudolta että en osaa kuvitella.

Pikkurouvat haluavat määrätä aikuisten miesten syömisetkin kun eivät muualla pääse pätemään.

Vierailija kirjoitti:

Mieti tilanne että hankkisitte lapsia ja yrität opettaa lasta syömään kasviksia. Lapsi katsoo isää kun isä siirtää pois kasvikset lautaselta ja

silloin kysyy että "miksi minun pitää syödä jos isä ei syö?"'

Game over

Kerrotte että isä on allerginen eikä siksi voi niitä syödä...

Seurustelin jonkin aikaa miehen kanssa, jolla oli hyvin rajoittunut ruokavalio. Söi lähinnä lihaa ja ranskalaisia, makaronia sekä pakastepitsoja.

Keskusteltiin asiasta paljon, ihan yhdessä. Minulle yhteiset ruokahetket ovat tärkeitä ja pidän ruuanlaitosta. Olen myös kasvissyöjä. Minä en pakottanut muuttamaan ruokavaliota, mutta ei hänkään jyyrästi ollut syömättä vain siksi, ettei ennenkään ollut syönyt. Hän onneksi piti tulisesta ruuasta samoin kuin minä. Todella monia pastaruokia löytyi, joista pidimme molemmat, esimerkiksi hyvin mausteinen soijarouhemakaronilaatikkokin maistui vannoutuneelle lihansyöjälle. Rupesi myös syömään salaatteja suhteen aikana. Luulen, että osaltaan auttoi se, että minä pidän ruuanlaitosta, niin ruoka oli valmiina pöydässä, hänelle oli se liha ja seuraksi kasvisruoka ja salaatti. Ei jaksanut, viitsinyt tai kehdannut tehdä omaa lisuketta, niin otti sitä mitä oli tarjolla.

Mutta minusta on tärkeää, että kummallakaan ei ole ehdoton asenne asiaan. Ruokarajoittunut ei ole ehdoton vaan yrittää löytää tapoja ruokailla yhdessä ja avoimempi ei pakota tai loukkaannu, jos toinen ei välitä kaikesta.

Toki ruuan terveellisyys on yksi kulma mitä pitää myös pidemmässä suhteessa pohtia usein. Kukaan ei varmaan halua kumppania, jolla on vakavia terveyshuolia, jotka voisi helposti korjata ruokavaliolla, mutta hän ei suostu.

Aika moni kommentoiva ämmä näyttää olevan näitä tinderistä tuttuja kliseepirkkoja matkusteluineen, hienosteluineen ja kulinarismineen. Kuka tollasten persoonattomien, empatiakyvyttömien kanssa haluaisi edes olla paitsi jyystää kerran. Näillä hermopirkoilla on yleensä myös valkoiset lähes tyhjät asunnot. Ei kodit vaan asunnot. Yhdelläkin ämmällä oli jääkaapissa näitä trendiohjelmissa päätettyjä ruokia, mitä nyt juuri kuuluu syödä ja kuvata someen. Ruuan säilytyksestä ei kuitenkaan ollut mitään tietoa, kun kaikki purkit oli auki ja kirjohi harmaata. Kun asiasta hienovaraisesti huomautin, etteivät mikään jääkapin sisällöstä ollut syömäkelpoista niin "kyl voi syödä jos ei ole homeessa" ja vielä näsäviisaalla äänellä. Oli tarkoitus tehdä yhdessä ruokaa, mutta kaikki oli mätää. Kaikki tuorejuustot ja levitteet oli ilman kansia ja liha raakana lautasella ilman suojia. Ehkä oli joku autisminkirjoihminen. Sen verran oli ynseä ja apaattinen. Vähänkin syvällisempi kysymys niin heti oli räpläämässä puhelinta

hartiat lysyssä. Taitaa olla suurin osa 95 jälkeen syntyneistä näitä "leimejä"' Suhteeni tähän ihmiseen päättyi, koska oli yhtä persoonaton ja mielikuvitukseton kuin palstan muotiadhd/muotiallergiaämmät ja koko ajan puhelin kädessä.

Huomaa kyllä miten korkealla naisten vaatimukset miesten suhteen on nykyaikana, kun tällaisestakin keksitään nipottaa

Vierailija kirjoitti:

Pikkurouvat haluavat määrätä aikuisten miesten syömisetkin kun eivät muualla pääse pätemään.

Jokainen aikuinen saa syödä ihan miten haluaa, mutta jokainen saa myös valita kumppaninsa miten haluaa. Itselle terveys on tärkeä arvo ja haluan, että puoliso huolehtii terveydestään hyvin ja ettei nirsoile vihanneksille tai muulle terveelliselle. Etenkin sitten kun on lapsia on erittäin tärkeä antaa mallia siitä miten syödä terveellisesti. Tykkään myös kokkailusta, ulkonasyömisestä ja matkailusta ja tuommoisen miehen kanssa kaikki tämmoinen hankaloituisi.