Moni vanhempi luulee opettajan saavan palkkaa esim. suunnittelusta, palavereista tai jälki-istunnon valvomisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet kateellinen opettajille, niin ei muuta kuin ilmoittautumaan sijaiseksi. Reksit ottavat mielellään näin korona-aikana sijaisia. Ei tarvitse olla pätevä. Että sinne vain koittamaan sitä opettajan työn autuutta.

Sijainen pääseekin aika vähällä, koska hänen ei tarvitse esimerkiksi palaveerata vanhempien kanssa eikä yleensä edes suunnitella tuntia. Itse olen aineenopettaja, ja päivittäin on joku poissa. Joudun tai pääsen omilla vapaatunneillani sijaistamaan, kun ulkopuolisia sijaisia on vaikea saada lyhyellä varoitusajalla pienellä paikkakunnalla. Nämä yllättävät oppitunnit sotkevat päivän suunnitellun kulun ja lisäävät työtä koulun jälkeen, mutta toisaalta niissä tienaa hyvin, koska tuntia pitävät opettaja sairaanakin ohjeistaa, mitä pitää tehdä. Tämä on muuten yksi opettajan työn varjopuolista, ettei saikullakaan saa olla rauhassa.

Nyt voisivat muiden alojen, erityisesti hoitoalan, ihmiset kertoa että ”tienaavatko hyvin”, jos työkaveri on sairaana.

Minusta alkaa tämän keskustelun puitteissa kuulostaa siltä, että asia menee juuri päinvastoin kuin ap väittää. Opettajat nimenomaan saavat palkkaa sellaisista asioista, joista muut asiantuntijat eivät.

Vierailija kirjoitti:

Ennen opettajat olivat kesän työttöminä. Sitten päätettiin, että vuosipalkka jaetaan 12 kuukaudelle. Eli kesä on palkaton vapaa.

Tuo on kaupunkilegendaa. En usko sitä, ennen kuin joku näyttää dokumentin, joka todistaa tämän, että palkka oli ennen yhdeksältä kuukaudelta. Haluaisin myös tietää, milloin muutos on tapahtunut.

Opettajien palkkaus todellakin nykyään muodostuu oppiaineen opetusvelvollisuuden pohjalta. Tämä jälkeenjäänyt systeemi ei sovellu todellakaan nykykouluun. Esim.äidinkielen opettaja saa vähemmällä tuntimäärällä isomman palkan kuin historian opettaja. Mutta: kokonaistyöaikaa ei taas työnantaja halua opettajille, koska silloin todellakin pitäisi maksaa kaikesta opettajan työhön kuuluvasta oikea korvaus eikä niin kuin nyt, opet tekevät ilmaiseksi työtä mitä työnantaja käyttää härskisti hyväksi! Näin ollen työnantaja ei halua muuttaa nykyistä epäoikeudenmukaista järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Esimerkkinä sälästä, jota ei ennen ollut laisinkaan tuntien lisäksi ovat monet kyselyt, joita työnantaja työntää netin kautta: työhyvinvointi, tietotekniikka jne.ja vaikka ei korosteta pakollista vastaamista, tulee jälkikäteen pyyhkeitä, jos tarpeeksi moni ei ole vastannut. Monta muuta asiaa noiden lisäksi. Jokainen opettaja, vaikka ei olisikaan luokanohjaaja, joutuu Wilma-merkintöjen ja viestien suohon väistämättä ei vain huoltajien kanssa, vaan kollegoiden, esimiehen jne. Laskin joskus kuinka paljon Wilma-viestejä poistin lukuvuoden jälkeen ja se oli yli 200. Ei viestintää voi hoitaa työpäivän jälkeen vaan niihin on reagoitava työpäivän aikana usein.

T. Yläkoulun äidinkielen ope

Riviopeetaja ei ole rehtori tai kunnan koulutoimenjohtaja tai opetusministeri, joten vertailutaso on perus asiantuntijatyö, josta maksetaan yleensä 2 500 - 4 000.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet kateellinen opettajille, niin ei muuta kuin ilmoittautumaan sijaiseksi. Reksit ottavat mielellään näin korona-aikana sijaisia. Ei tarvitse olla pätevä. Että sinne vain koittamaan sitä opettajan työn autuutta.

Sijainen pääseekin aika vähällä, koska hänen ei tarvitse esimerkiksi palaveerata vanhempien kanssa eikä yleensä edes suunnitella tuntia. Itse olen aineenopettaja, ja päivittäin on joku poissa. Joudun tai pääsen omilla vapaatunneillani sijaistamaan, kun ulkopuolisia sijaisia on vaikea saada lyhyellä varoitusajalla pienellä paikkakunnalla. Nämä yllättävät oppitunnit sotkevat päivän suunnitellun kulun ja lisäävät työtä koulun jälkeen, mutta toisaalta niissä tienaa hyvin, koska tuntia pitävät opettaja sairaanakin ohjeistaa, mitä pitää tehdä. Tämä on muuten yksi opettajan työn varjopuolista, ettei saikullakaan saa olla rauhassa.

En tiedä, kuten työllistäviä muut vanhemmat ovat, mutta itse en solkenaan viestittele opettajille. Se on ehkä 1 tai 2 viestiä per vuosi esim. ilmoittaa sairauspoissaoloja. Väitän hieman liioitelluiksi tätä ja oli tai ei, se on osa työtä. Veikkaan kyllä että ne sähköpostit hoituvat ihan koulupäivän mittaan tai en tiedä minkälaisia romaaneja vastaatte. Meille tulleet vastausviestit ovat olleet hyvin minimalistisia.

Vierailija kirjoitti:

Itse opettajana puuttuisin kiusaamiseen koska mitä väliä vaikka ei kuitenkaan saa palkkaa kyllä kouluväkivalta pitää saada kuriin niinkuin moni on sanonut kiusaaminen jättää arvet kaikille.

Kiusatulle kiusaajalle ja jos jättää puuttumatta sillekin kuka haluaa sitten myöhemmin elämässä joutua niitä traumoja setvimään ja olemaan työkyvytön

Samaa mieltä  koska opettajallekin tulee jotain jos tajuaa että teki väärin

Vierailija kirjoitti:

Opettajien palkkaus todellakin nykyään muodostuu oppiaineen opetusvelvollisuuden pohjalta. Tämä jälkeenjäänyt systeemi ei sovellu todellakaan nykykouluun. Esim.äidinkielen opettaja saa vähemmällä tuntimäärällä isomman palkan kuin historian opettaja. Mutta: kokonaistyöaikaa ei taas työnantaja halua opettajille, koska silloin todellakin pitäisi maksaa kaikesta opettajan työhön kuuluvasta oikea korvaus eikä niin kuin nyt, opet tekevät ilmaiseksi työtä mitä työnantaja käyttää härskisti hyväksi! Näin ollen työnantaja ei halua muuttaa nykyistä epäoikeudenmukaista järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Esimerkkinä sälästä, jota ei ennen ollut laisinkaan tuntien lisäksi ovat monet kyselyt, joita työnantaja työntää netin kautta: työhyvinvointi, tietotekniikka jne.ja vaikka ei korosteta pakollista vastaamista, tulee jälkikäteen pyyhkeitä, jos tarpeeksi moni ei ole vastannut. Monta muuta asiaa noiden lisäksi. Jokainen opettaja, vaikka ei olisikaan luokanohjaaja, joutuu Wilma-merkintöjen ja viestien suohon väistämättä ei vain huoltajien kanssa, vaan kollegoiden, esimiehen jne. Laskin joskus kuinka paljon Wilma-viestejä poistin lukuvuoden jälkeen ja se oli yli 200. Ei viestintää voi hoitaa työpäivän jälkeen vaan niihin on reagoitava työpäivän aikana usein.

T. Yläkoulun äidinkielen ope

Kun olen tullut kolmen viikon kesälomaltani takaisin töihin, sähköpostissa on ollut 225 uutta viestiä.

Vierailija kirjoitti:

Opettajien palkkaus todellakin nykyään muodostuu oppiaineen opetusvelvollisuuden pohjalta. Tämä jälkeenjäänyt systeemi ei sovellu todellakaan nykykouluun. Esim.äidinkielen opettaja saa vähemmällä tuntimäärällä isomman palkan kuin historian opettaja. Mutta: kokonaistyöaikaa ei taas työnantaja halua opettajille, koska silloin todellakin pitäisi maksaa kaikesta opettajan työhön kuuluvasta oikea korvaus eikä niin kuin nyt, opet tekevät ilmaiseksi työtä mitä työnantaja käyttää härskisti hyväksi! Näin ollen työnantaja ei halua muuttaa nykyistä epäoikeudenmukaista järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Esimerkkinä sälästä, jota ei ennen ollut laisinkaan tuntien lisäksi ovat monet kyselyt, joita työnantaja työntää netin kautta: työhyvinvointi, tietotekniikka jne.ja vaikka ei korosteta pakollista vastaamista, tulee jälkikäteen pyyhkeitä, jos tarpeeksi moni ei ole vastannut. Monta muuta asiaa noiden lisäksi. Jokainen opettaja, vaikka ei olisikaan luokanohjaaja, joutuu Wilma-merkintöjen ja viestien suohon väistämättä ei vain huoltajien kanssa, vaan kollegoiden, esimiehen jne. Laskin joskus kuinka paljon Wilma-viestejä poistin lukuvuoden jälkeen ja se oli yli 200. Ei viestintää voi hoitaa työpäivän jälkeen vaan niihin on reagoitava työpäivän aikana usein.

T. Yläkoulun äidinkielen ope

Joskus laskin paljonko itselleni tulee sähköpostia per päivä ja se on yli sata, ei per puoli vuotta vaan joka päivä, jokainen on käsiteltävä.

OVTES:ssa on lueteltu, mistä kaikesta opettajille maksetaan erilliskorvaus:

Koulun kirjaston hoitotyö, kokoelmien hoitotyö, musiikkiesitysten hoitotyö, luokanvalvontatyö, ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta, av-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavavtyö, oppilaskunnan ohjaustyö, kerhotyö, koulumatkakuljetusten ohjaustyö, opetuksen ohjaustyö, taide- ja taitoainekorvaus, kielistudion esimies, kuulolaitteiden huoltotyö.

Vierailija kirjoitti:

Opettajien palkkaus todellakin nykyään muodostuu oppiaineen opetusvelvollisuuden pohjalta. Tämä jälkeenjäänyt systeemi ei sovellu todellakaan nykykouluun. Esim.äidinkielen opettaja saa vähemmällä tuntimäärällä isomman palkan kuin historian opettaja. Mutta: kokonaistyöaikaa ei taas työnantaja halua opettajille, koska silloin todellakin pitäisi maksaa kaikesta opettajan työhön kuuluvasta oikea korvaus eikä niin kuin nyt, opet tekevät ilmaiseksi työtä mitä työnantaja käyttää härskisti hyväksi! Näin ollen työnantaja ei halua muuttaa nykyistä epäoikeudenmukaista järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Esimerkkinä sälästä, jota ei ennen ollut laisinkaan tuntien lisäksi ovat monet kyselyt, joita työnantaja työntää netin kautta: työhyvinvointi, tietotekniikka jne.ja vaikka ei korosteta pakollista vastaamista, tulee jälkikäteen pyyhkeitä, jos tarpeeksi moni ei ole vastannut. Monta muuta asiaa noiden lisäksi. Jokainen opettaja, vaikka ei olisikaan luokanohjaaja, joutuu Wilma-merkintöjen ja viestien suohon väistämättä ei vain huoltajien kanssa, vaan kollegoiden, esimiehen jne. Laskin joskus kuinka paljon Wilma-viestejä poistin lukuvuoden jälkeen ja se oli yli 200. Ei viestintää voi hoitaa työpäivän jälkeen vaan niihin on reagoitava työpäivän aikana usein.

T. Yläkoulun äidinkielen ope

Ps. Wilman lisäksi on seurattava työsähköpostia, kokouskutsuja ja kaupungin sisäistä tiedotusverkkoa ja näihän se on muillakin asiantuntija-aloilla. On multitaskausta. Tuntien pito tuntuu välillä sivutyöltä, jota ei kukaan arvosta, kaiken muun härdellin rinnalla.

Vierailija kirjoitti:

OVTES:ssa on lueteltu, mistä kaikesta opettajille maksetaan erilliskorvaus:

Koulun kirjaston hoitotyö, kokoelmien hoitotyö, musiikkiesitysten hoitotyö, luokanvalvontatyö, ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta, av-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavavtyö, oppilaskunnan ohjaustyö, kerhotyö, koulumatkakuljetusten ohjaustyö, opetuksen ohjaustyö, taide- ja taitoainekorvaus, kielistudion esimies, kuulolaitteiden huoltotyö.

Nuo kattaa vain pikkuosan opettajien nykyisestä lisätyöstä.

Vierailija kirjoitti:

Opettajien palkkaus todellakin nykyään muodostuu oppiaineen opetusvelvollisuuden pohjalta. Tämä jälkeenjäänyt systeemi ei sovellu todellakaan nykykouluun. Esim.äidinkielen opettaja saa vähemmällä tuntimäärällä isomman palkan kuin historian opettaja. Mutta: kokonaistyöaikaa ei taas työnantaja halua opettajille, koska silloin todellakin pitäisi maksaa kaikesta opettajan työhön kuuluvasta oikea korvaus eikä niin kuin nyt, opet tekevät ilmaiseksi työtä mitä työnantaja käyttää härskisti hyväksi! Näin ollen työnantaja ei halua muuttaa nykyistä epäoikeudenmukaista järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Esimerkkinä sälästä, jota ei ennen ollut laisinkaan tuntien lisäksi ovat monet kyselyt, joita työnantaja työntää netin kautta: työhyvinvointi, tietotekniikka jne.ja vaikka ei korosteta pakollista vastaamista, tulee jälkikäteen pyyhkeitä, jos tarpeeksi moni ei ole vastannut. Monta muuta asiaa noiden lisäksi. Jokainen opettaja, vaikka ei olisikaan luokanohjaaja, joutuu Wilma-merkintöjen ja viestien suohon väistämättä ei vain huoltajien kanssa, vaan kollegoiden, esimiehen jne. Laskin joskus kuinka paljon Wilma-viestejä poistin lukuvuoden jälkeen ja se oli yli 200. Ei viestintää voi hoitaa työpäivän jälkeen vaan niihin on reagoitava työpäivän aikana usein.

T. Yläkoulun äidinkielen ope

Kyllä se vuosityöaika vielä tulee. Mutta ei se poista viestitulvaa eikä pakkoa vastata eri kyselyihin yms. Niihin on varattu pieni aika eikä lisää tule. Eli ihan sama kuin sinulla on nytkin. Jos on älyttömän hidas, et saa lisää sitomatonta aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan työtä ei voi ymmärtää, jos ei itse ole tehnyt sitä. Olen tehnyt paljon erilaisia töitä ja opettajan työ on kaikista kuormittavinta, toki antoisintakin. Olen ollut työpaikassa jossa minulla oli 10-13h työvuorot ja jatkuvaa juoksemista fyysisesti. En ollut läheskään niin loppu kuin erityisluokanopettajan työssäni aina joulukuussa kun on viimisetkin rutistettu ulos ennen lomaa. Opetttajan työ on psyykkisesti kuluttavaa. Kaikki aistit pitää olla skarppina koko oppitunnin ajan ja focus 110%, hetkeksikään ei voi herpaantua. Välitunnit menevät puhelimessa asioita hoitaen tai reksin kanssa kokoustaessa eli taukoja ei ainakaan minulle tule yhtäkään työpäivän aikana. Lapsista kantaa paljon huolta pakostakin, varsinkin erityistarpeisista lapsista. Ymmärrän hyvin sairaanhoitajien ahdinkoa, joilla ei ole resursseja hoitaa potilaitaan niin hyvin kuin pitäisi ja on jatkuva huoli ja ahdistus päällä.

Jos opettajilla ei olisi pitkiä lomia niin tätä ammattia ei jaksaisi kukaan. Burn out olisi 90%. Työ on kuitenkin antoisaa enkä haluaisi tehdä mitään muuta työtä. Välillä kyllä inhottavaa vanhempien asenne, minun pitäisi olla 24/7 puhelimen päässä tavoitettavissa, lomillakin ja minun pitäisi revetä hoitamaan kaikkia lasten asioita. Kerran minua pyydettiin hankkimaan lapselle lääkärin lähete puheterapiaan, mitä en todellakaan voi tehdä tai tee. Muuten työ on ihanaa, vaikka usein rankkaa.

Kuvitteletko, että esim. Jossain isossa urakkaneuvottelussa tai muuten asiakaskontalteissa voi fokus herpaantua tai olla muuten nollat taulussa? Oho hupsista, nyt 200 suunnittelijalla ei ole vuoteen töitä kun kaupat meni ohi, ei haittaa.

Et ihan ymmärrä, mistä puhutaan. Arvelisin, että tärkeässäkin neuvottelussa voi sanoa toiselle aikuiselle, että pidetäänkö vessatauko ja kun palaat, neukkarissa ei ole esimerkiksi rikottu mitään. Luokan hallinta on toisinaan kuin yrittäisi pitää satoja muurahaisia kämmenellä. Siellä voi olla esimerkiksi oppilaita, jotka avoimesti pyrkivät sabotoimaan tai jotka menettävät toimintakykynsä heti, jos eivät saa huomiota. Intensiivisyyden aste on ihan toinen.

Mutta toisaalta taas niissä tärkeissä neuvotteluissa on todella vaativaa substanssia, ja uutta informaatiota tulee joka lauseessa. Peruskoulun sisällöt on jokainen aikuinen oppinut peruskoulussa, eli huomion voi kohdistaa siihen tilanteen hallintaan.

Lienee sitten ihmisestä kiinni, onko omalla alallaan asiasisältöjen vai tilanteen hallinnan parissa. Kummassakin toki kehittyy ja rutinoituu johonkin pisteeseen.

Opettajille kylläkin maksetaan lisiä kaikesta, mikä ylittää perustehtävät. Opettajien palkkausjärjestelmä on erinomainen esimerkki monimutkaisesta. Lisiä, korvauksia ja palkkioita maksetaan kaikesta mahdollisesta ja niitähän koulumaailmassa riittää. OAJ on pitänyt hienosti omiensa puolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien palkkaus todellakin nykyään muodostuu oppiaineen opetusvelvollisuuden pohjalta. Tämä jälkeenjäänyt systeemi ei sovellu todellakaan nykykouluun. Esim.äidinkielen opettaja saa vähemmällä tuntimäärällä isomman palkan kuin historian opettaja. Mutta: kokonaistyöaikaa ei taas työnantaja halua opettajille, koska silloin todellakin pitäisi maksaa kaikesta opettajan työhön kuuluvasta oikea korvaus eikä niin kuin nyt, opet tekevät ilmaiseksi työtä mitä työnantaja käyttää härskisti hyväksi! Näin ollen työnantaja ei halua muuttaa nykyistä epäoikeudenmukaista järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Esimerkkinä sälästä, jota ei ennen ollut laisinkaan tuntien lisäksi ovat monet kyselyt, joita työnantaja työntää netin kautta: työhyvinvointi, tietotekniikka jne.ja vaikka ei korosteta pakollista vastaamista, tulee jälkikäteen pyyhkeitä, jos tarpeeksi moni ei ole vastannut. Monta muuta asiaa noiden lisäksi. Jokainen opettaja, vaikka ei olisikaan luokanohjaaja, joutuu Wilma-merkintöjen ja viestien suohon väistämättä ei vain huoltajien kanssa, vaan kollegoiden, esimiehen jne. Laskin joskus kuinka paljon Wilma-viestejä poistin lukuvuoden jälkeen ja se oli yli 200. Ei viestintää voi hoitaa työpäivän jälkeen vaan niihin on reagoitava työpäivän aikana usein.

T. Yläkoulun äidinkielen ope

Joskus laskin paljonko itselleni tulee sähköpostia per päivä ja se on yli sata, ei per puoli vuotta vaan joka päivä, jokainen on käsiteltävä.

Niin varmasti joillakin jossakin työssä on. Tarkoituksena on havainnollistaa sitä, ettei opettajan tuö ole vain muutaman tunnin mekaanista heittoa päivässä ja sitten saa maata loppupäivän leppoisasti kuten tälläkin palstalla on trollattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet kateellinen opettajille, niin ei muuta kuin ilmoittautumaan sijaiseksi. Reksit ottavat mielellään näin korona-aikana sijaisia. Ei tarvitse olla pätevä. Että sinne vain koittamaan sitä opettajan työn autuutta.

Sijainen pääseekin aika vähällä, koska hänen ei tarvitse esimerkiksi palaveerata vanhempien kanssa eikä yleensä edes suunnitella tuntia. Itse olen aineenopettaja, ja päivittäin on joku poissa. Joudun tai pääsen omilla vapaatunneillani sijaistamaan, kun ulkopuolisia sijaisia on vaikea saada lyhyellä varoitusajalla pienellä paikkakunnalla. Nämä yllättävät oppitunnit sotkevat päivän suunnitellun kulun ja lisäävät työtä koulun jälkeen, mutta toisaalta niissä tienaa hyvin, koska tuntia pitävät opettaja sairaanakin ohjeistaa, mitä pitää tehdä. Tämä on muuten yksi opettajan työn varjopuolista, ettei saikullakaan saa olla rauhassa.

En tiedä, kuten työllistäviä muut vanhemmat ovat, mutta itse en solkenaan viestittele opettajille. Se on ehkä 1 tai 2 viestiä per vuosi esim. ilmoittaa sairauspoissaoloja. Väitän hieman liioitelluiksi tätä ja oli tai ei, se on osa työtä. Veikkaan kyllä että ne sähköpostit hoituvat ihan koulupäivän mittaan tai en tiedä minkälaisia romaaneja vastaatte. Meille tulleet vastausviestit ovat olleet hyvin minimalistisia.

Jos luokalla on 25 oppilasta, noin 5 heistä vanhempineen aiheuttaa sen ruljanssin, josta viestittelyjen, selvittelyjen ja muun oppilassälän suhteen on puhe. Joten jos sinun viestintätarpeesi täyttyy nykyisellä 1-2 lukuvuodessa, pidä se näin! Ne 5 kirjoittavat sitten pahimmillaan jo päivässä tuon määrän... Osa toki syystä, eli jos jotain viestittävää oikeasti tulee, tietysti sitten aktiivisemmin olet yhteydessä ja se on ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OVTES:ssa on lueteltu, mistä kaikesta opettajille maksetaan erilliskorvaus:

Koulun kirjaston hoitotyö, kokoelmien hoitotyö, musiikkiesitysten hoitotyö, luokanvalvontatyö, ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta, av-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavavtyö, oppilaskunnan ohjaustyö, kerhotyö, koulumatkakuljetusten ohjaustyö, opetuksen ohjaustyö, taide- ja taitoainekorvaus, kielistudion esimies, kuulolaitteiden huoltotyö.

Nuo kattaa vain pikkuosan opettajien nykyisestä lisätyöstä.

Ei joka ripahduksesta kuulukaan maksaa lisää. Se työ sisältää paljon muutakin kuin opetusvelvollisuuden!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan työtä ei voi ymmärtää, jos ei itse ole tehnyt sitä. Olen tehnyt paljon erilaisia töitä ja opettajan työ on kaikista kuormittavinta, toki antoisintakin. Olen ollut työpaikassa jossa minulla oli 10-13h työvuorot ja jatkuvaa juoksemista fyysisesti. En ollut läheskään niin loppu kuin erityisluokanopettajan työssäni aina joulukuussa kun on viimisetkin rutistettu ulos ennen lomaa. Opetttajan työ on psyykkisesti kuluttavaa. Kaikki aistit pitää olla skarppina koko oppitunnin ajan ja focus 110%, hetkeksikään ei voi herpaantua. Välitunnit menevät puhelimessa asioita hoitaen tai reksin kanssa kokoustaessa eli taukoja ei ainakaan minulle tule yhtäkään työpäivän aikana. Lapsista kantaa paljon huolta pakostakin, varsinkin erityistarpeisista lapsista. Ymmärrän hyvin sairaanhoitajien ahdinkoa, joilla ei ole resursseja hoitaa potilaitaan niin hyvin kuin pitäisi ja on jatkuva huoli ja ahdistus päällä.

Jos opettajilla ei olisi pitkiä lomia niin tätä ammattia ei jaksaisi kukaan. Burn out olisi 90%. Työ on kuitenkin antoisaa enkä haluaisi tehdä mitään muuta työtä. Välillä kyllä inhottavaa vanhempien asenne, minun pitäisi olla 24/7 puhelimen päässä tavoitettavissa, lomillakin ja minun pitäisi revetä hoitamaan kaikkia lasten asioita. Kerran minua pyydettiin hankkimaan lapselle lääkärin lähete puheterapiaan, mitä en todellakaan voi tehdä tai tee. Muuten työ on ihanaa, vaikka usein rankkaa.

Kuvitteletko, että esim. Jossain isossa urakkaneuvottelussa tai muuten asiakaskontalteissa voi fokus herpaantua tai olla muuten nollat taulussa? Oho hupsista, nyt 200 suunnittelijalla ei ole vuoteen töitä kun kaupat meni ohi, ei haittaa.

Et ihan ymmärrä, mistä puhutaan. Arvelisin, että tärkeässäkin neuvottelussa voi sanoa toiselle aikuiselle, että pidetäänkö vessatauko ja kun palaat, neukkarissa ei ole esimerkiksi rikottu mitään. Luokan hallinta on toisinaan kuin yrittäisi pitää satoja muurahaisia kämmenellä. Siellä voi olla esimerkiksi oppilaita, jotka avoimesti pyrkivät sabotoimaan tai jotka menettävät toimintakykynsä heti, jos eivät saa huomiota. Intensiivisyyden aste on ihan toinen.

No tässä näkee nyt sen eron mistä mittakaavasta puhutaan. Toki on ikävää jos luokassa hajoaa jotain, mutta isossa kuvassa jollain rikkoutuneella tavaralla ei ole mitään väliä. Ja ymmärtääkseni opettaja ei pidä tuntia putkeen esimerkiksi kolmea tuntia. Ja etkä sä sieltä neuvottelusta noin vain kselle lähde, kyllä siinä pitää olla pelisilmää milloin kannattaa jutut keskeyttää.

Vierailija kirjoitti:

Opettajien palkkaus todellakin nykyään muodostuu oppiaineen opetusvelvollisuuden pohjalta. Tämä jälkeenjäänyt systeemi ei sovellu todellakaan nykykouluun. Esim.äidinkielen opettaja saa vähemmällä tuntimäärällä isomman palkan kuin historian opettaja. Mutta: kokonaistyöaikaa ei taas työnantaja halua opettajille, koska silloin todellakin pitäisi maksaa kaikesta opettajan työhön kuuluvasta oikea korvaus eikä niin kuin nyt, opet tekevät ilmaiseksi työtä mitä työnantaja käyttää härskisti hyväksi! Näin ollen työnantaja ei halua muuttaa nykyistä epäoikeudenmukaista järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Esimerkkinä sälästä, jota ei ennen ollut laisinkaan tuntien lisäksi ovat monet kyselyt, joita työnantaja työntää netin kautta: työhyvinvointi, tietotekniikka jne.ja vaikka ei korosteta pakollista vastaamista, tulee jälkikäteen pyyhkeitä, jos tarpeeksi moni ei ole vastannut. Monta muuta asiaa noiden lisäksi. Jokainen opettaja, vaikka ei olisikaan luokanohjaaja, joutuu Wilma-merkintöjen ja viestien suohon väistämättä ei vain huoltajien kanssa, vaan kollegoiden, esimiehen jne. Laskin joskus kuinka paljon Wilma-viestejä poistin lukuvuoden jälkeen ja se oli yli 200. Ei viestintää voi hoitaa työpäivän jälkeen vaan niihin on reagoitava työpäivän aikana usein.

T. Yläkoulun äidinkielen ope

200 Wilma-viestiä vuodessa? Minä kuvittelin että määrä olisi moninkertainen.

Minulla on erääseen työtehtävään korvamerkitty 10 tuntia viikossa, eli noin neljäsosa työajasta. Pelkästään sen tehtävän tiimoilta kirjoittelen vuodessa 600-700 uniikkia sähköpostia, eli muutaman kappaleen joka päivä, ja tosiaan sähköpostin lähettely ei ole työn pääsisältö minulla sen enempää kuin opettajillakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen opettajat olivat kesän työttöminä. Sitten päätettiin, että vuosipalkka jaetaan 12 kuukaudelle. Eli kesä on palkaton vapaa.

Tuo on kaupunkilegendaa. En usko sitä, ennen kuin joku näyttää dokumentin, joka todistaa tämän, että palkka oli ennen yhdeksältä kuukaudelta. Haluaisin myös tietää, milloin muutos on tapahtunut.

https://ls24.fi/artikkelit/historiaa-opettajien-palkkauksesta

Tässä sulle faktaa. Ei ollut vaikea googlettamalla löytää.