Millainen ruokavalio oli 90-luvulla? Miten ihmiset olivat niin hoikkia?

Meille on käymässä samalla tavalla kuin amerikkalaisille. Pikaruoka-annokset ja karkkipussit kasvavat kasvamistaan.

Kotipizza alkoi ketjuuntua vasta 90 luvun alkupuolella. Ennen sitä, ei ollut juuri mitään pizzapaikkoja. Muistan, kuinka iso juttu oli, kun isä haki kotipizzasta perhepizzan, yhden siis,  koko perheelle jaettavaksi. Ei ollut tapana syödä perhepizzaa yksinään iltapalana, kuten nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset oli televisiossa hoikkia koska se oli sen ajan kauneusihanne. Nykyajan kauneusihanne on aivan jotain muuta.Kyllä ruokakaupoissa karkki hyllyt notku ja Sipsejä oli megapusseissa siinä missä nykyäänkin. Kyllä silloinkin oli myös paljon lihavia ihmisiä. Suurin ero varmaan arkiliikunta mikä jäänyt nykyään pois kun varsinkaan nuorten ei tarvitse keksiä itselleen ohjelmaa kunhan tuijottaa puhelinta.

Ahaa. Sama kauneusihanne ollut 1940-80-luvuillakin vai miten selität tuon ajan hoikat ihmiset tai kansan yleisen hoikkuuden?

Ysärillä muodissa oli sairaalloinen laihuus. Samaa ei ollut ollut aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

90-luvulla koulussa terveydenhoitaja piti suunnilleen oikein vihaisen kuulustelun syömisistä, jos oli vuodessa sattunut ”lihomaan” 5 kiloa. Normaalia lapsenpyöreyttä, joka hävisi myöhemmin pois ihan itsestään, mutta eihän sitä tajuttu, kun lihominen ja rasvan syönti oli hirveää syntiä niihin aikoihin.

Jo kasarilla kouluterkka ohjeisti lapsia kertomaan kotona, että kaupasta sitten sitä rasvatonta maitoa pöytään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset oli televisiossa hoikkia koska se oli sen ajan kauneusihanne. Nykyajan kauneusihanne on aivan jotain muuta.Kyllä ruokakaupoissa karkki hyllyt notku ja Sipsejä oli megapusseissa siinä missä nykyäänkin. Kyllä silloinkin oli myös paljon lihavia ihmisiä. Suurin ero varmaan arkiliikunta mikä jäänyt nykyään pois kun varsinkaan nuorten ei tarvitse keksiä itselleen ohjelmaa kunhan tuijottaa puhelinta.

Ahaa. Sama kauneusihanne ollut 1940-80-luvuillakin vai miten selität tuon ajan hoikat ihmiset tai kansan yleisen hoikkuuden?

Ysärillä muodissa oli sairaalloinen laihuus. Samaa ei ollut ollut aiemmin.

1960-luvulla taisi vaikuttaa muuan Twiggy s. 1949. Ei ollut turhan lihava hänkään.

Vierailija kirjoitti:

Kotipizza alkoi ketjuuntua vasta 90 luvun alkupuolella. Ennen sitä, ei ollut juuri mitään pizzapaikkoja. Muistan, kuinka iso juttu oli, kun isä haki kotipizzasta perhepizzan, yhden siis,  koko perheelle jaettavaksi. Ei ollut tapana syödä perhepizzaa yksinään iltapalana, kuten nykyään.

Vaasassa oli Rabben pizzeria jo 70-luvulla.

Onnellisuuspillerit ilmestyi jossain vaiheessa, uskon noiden olevan yksi syy lihomiselle.

Annoskoot. Litran limppari piti jakaa ja karkkipussit oli pienempiä.

Onnistuin viimeinkin laihduttamaan noin viisi vuotta sitten, kun rupesin syömään kuten ennen vanhaan. Paino on jopa pysynyt alhaalla.

Vierailija kirjoitti:

Olin vuonna -90 teini ja pidin itseäni lihavana kun painoin 57 kiloa. Ja minua sanottiinkin pyöreäksi kun yleisesti kaikki olivat paljon hoikempia kuin nykyään. Meillä kotona ei syöty mitenkään terveellisesti ja ruoka oli ravintoköyhää, söin itse pelkkää leipää ja salaattia kun en tykännyt kotiruuasta eikä siihen aikaan tehty mitään kasvisruokia ainakaan meillä. Kotona ei myöskään ollut herkkuja enkä ole vielä aikuisenakaan oikein tottunut siihen että juodaan limuja tai syödään sipsejä ihan normaaliarkena. Meidän pikkukaupungissa ei ollut oikein mitään hengailukahviloita tai pikaruokaravintoloita, kahvilat oli lähinnä jossain bensa-asemilla ja hodarit ostettiin nakkikioskilta. Tosiaan kuljettiin pitkiäkin matkoja kävellen tai fillarilla kun julkiset oli mitä oli eikä vanhemmat kuljetelleet kouluun tms.   

Pituudestahan se riippuu olitko riski vai et. Itse olin lukiossa ysärillä 173cm/48kg ja tarkkarintäti oli olevinaan tosi huolissaan mitoistani. Toisaalta mallitoimistot tykkäsivät kun olin pitkäraajainen ja rinnat kehittyneet ja nätit kasvot. Kansainväliseen uraan olin liian ujo ja arka.

Vierailija kirjoitti:

Nuoret ei vetäneet limsaa, karkkia ja mäkkärin sapuskoita jatkuvasti. Itselläni ainakaan ei ollut karkkipäivää lapsena vaan karkit kuului juhliin ja lomareissuihin. 

Meillä ainakin oli karkkipäivä 90-luvulla, taisi olla suurimmalla osalla silloin. Ja nimenomaan karkkipäivä, eikä mässäilty pitkin viikkoa karkkia harva se päivä niin kuin nykyään kai moni lapsi ja nuori tekee.

Kyllä kaupungeissa oli pizzpaikkoja 80-luvulla, ennen kotipizzaa, sekä joistakin ravintoloista sai pizzaa. Maaseudulla ei niitä tunnettu. Hampurilaispaikkoja oli jo aiemmin. Mutta ne eivät olleet päivittäistä ruokavaliota eikä tosiaan karkkeja syöty jättipusseja ja mehuja lipitetty koko ajan, lisäksi ihmisillä oli aika säännölliset ruokailuajat, toki harrastukset silloinkin niitä jonkin verran ohjasivat. Sekä se liikunta, ei istuttu niin paljon. 

Muistelen että 90 luvulla kaupoissa ei ollut seinän kokoista hyllykköä lihottavia paistopisteen tuotteita. Eikö varsinkaan suurta määrää kaikenlaisia välipala juomia, proteiini pirtelöitä, smoothie juomia ja mehuja. Puhumattakaan majoneesia tursuavista einesleivistä ja patongeista joita on ihan hirveästi kaikenlaisten lihottavien salaattien lisäksi. Tälläinen runsaasti kaloreita sisältävä pikkusyötävä on lisääntynyt kaupoissa paljon.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 90-luvulla oli tietokoneet ja kännykät mutta eipä niitä niitä juuri käytetty pelailuun tai nettisurffailuun. Ei ollut tapana katsella päivät pitkät maksukanavia kun niitä ei ollut.

Ihmiset teki muutakin kuin vetivät roskaruokaa.

Maksukanavat kyllä on ollut jo 90- luvulla, sotketkohan nyt suoratoistopalveluihin?

90- luvun kännyköillä ei nettiin päässyt. Nokian kommunikaattorilla ehkä, mutta se oli sikakallis businesspuhelin. Tietokoneella toki pääsi, mutta liittymät olivat kalliita, niitä ei todellakaan ollut ihmisillä kotona, eikä siellä netissäkään nyt ihmeemmin ollut kun staattisia html- sivuja, joten mitäpä noita nyt tuntitolkulla katselemaan. 

Yksi merkittävä muutos hyppäsi silmilleni: Opiskelin Oulun yliopistossa 90-luvulla ja kuljin sinne kaupungista pääasiassa pyörällä tai joskus kylmimmillä pakkasilla onnikalla. Kampusalue oli pyöriä täynnä. Kenelläkään tuttavallani ei ollut autoa.

15 vuotta myöhemmin sama kampus, mutta täynnä autoja. Autoja vieri vieressä ja parkkipaikkoja täynnä autoja. Opiskelijat eivät enää pyöräile samassa määrin vaan autoilijoiden määrä on moninkertaistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkiliikunta. Silloin ei ollut tietokoneita ja kännyköitä.

Miiitä?

Tämä Aihe-vapaa palsta oli jo 90-luvulla ja täällä käytiin vilkasta keskustelua jo silloin. Eka kännykän ostin 1987 ja tietokonetta käytettiin jo 60-70-luvulla. Ensimmäiset tietokoneet oli jo 1920-luvulla eli yli sata vuotta sitten.

En usko 90-luvulla ihmisten olleen sen jo hoikempia kuin nykyään, päinvastoin roskaruokaa syötiin paljon enemmän, kun ulkogrillejä ja kioskeja oli kaikkialla.

Hauskoja nämä, missä ei ymmärretä eroa teknologisen historian ja teknologian yhteiskunnallisen vaikutusten välillä. Kyllä, kännykkäteknologia alkoi tulla kuluttajamarkkinoille 80- luvulla. Mutta vielä 90- luvulla kännykät olivat kalliita, niitä oli harvoilla (yleistyivät 90- luvun loppua kohden), eikä nillä päässyt nettiin. Kännykkäpelit olivat ne pari valmiiksi asennettua pelia (yleensä matopeli ja joku autopeli). 

Samoin - miten ihmisten lihavuuteen vaikutti se, että pari tiedenörttiä kehitti tietokoneita? kommodore 64 löi kuluttajakäytössä läpi 80- luvulla, mutta edelleen sillä pelattiin huomattavasti vähemmän. 

Näissä muisteluissa kannattaa huomioida, että netin ylipelaaminen, some, suoratoistopalvelut jne. ovat vasta 2000- luvun ilmiöitä ja ovat alkaneet yleistyä vasta 2010- luvulla. 

Ihan tavallista ruokaa silloin syötiin. Mielestäni suurin ero on napostelussa, ei silloin tunkenut erilaiset välipalat samalla tavalla silmille kuin nykyään kaupoissa.

Toinen ero oli roskaruuassa, hampurilaisia, kebabeja ja pitsoja syötiin tosi harvoin. Olin opiskelija 90-luvulla ja em roskaruoka kuului pelkästään darrapäivien ruokavalioon, silloin harvoin kun oli ylipäätään varaa käydä viihteellä.

Muistan että teininä join aamulla kahvia, söin paahtoleipää  ja matkalla kouluun poltin röökin. Koulussa söin vaan  näkkileipää. Koulun jälkeen söin kotona vähän riisiä ja kanaviilokkia ja join lisää kahvia. Ekan kerran kävin mäkkärissä 16-vuotiaana. Hoikka olin. Aloin lihoa vasta, kun 20-vuotiaana muutin omilleni ja aloin elää karkeilla, lihiksillä ja siiderillä.

Itse olen 34v mies. En muuten liikkunut hirveästi nuorena, mutta poljin pyörällä aina kouluun ja takaisin. Jonkun verran nostin puntteja himassa. Ja nyt olen käynyt salilla yli 10 vuotta. Enpä ole hirveästi lihonut. Täysin oma syy siis, jos lihoaa. Ei tarvitse 3 kertaa enempää käydä viikossa salilla, niin pysyy edes kohtuullisesssa kunnossa.

Osalla vastaajista menee vuosikymmenet sekaisin.

Ihmiset jotka olivat hoikkia 90-luvulla (aikuisina!) elivät lapsuutensa 80-luvulla, 70-luvulla, 60-luvulla tai sitä aikaisemmin.

Silloin noin yleisesti ottaen harrastettiin ulkopelejä ja liikuntaa yleisesti enemmän, koska ei ollut kännyköitä, nettejä yms ajan syöjiä.