Lue keskustelun säännöt.
Mitä sellaista arvostatte asumisessa, mitä muut eivät tunnu arvostavan?
Haluatko asunnon olevan tietynlainen, sisustuksen tms?
Kommentit (635)
Vierailija kirjoitti:
Vastaanpa otsikon. kysymykseen, johon kukaan ei enää ole enää 15 sivuun viitsinyt vaivautua. Mitä muut eivät tunnu arvostavan.
Nuhjuisuus ja hämäryys.
Talvikaudella toki vähän synkkää joskus, mutta tosi paljon stressittömämpää. Naarmuiset vanhat pinnat vanhoissa komeroissani, ovenpielissä, lattioissa, kynnyksissä...ei tarvitse koirien kanssa murehtia muutamaa uutta jälkeä. Siivouksessa voi hyvin vähän oikoa, eikä se näy missään, kun on vähän valoa, ja pienet, nuhjuiset huoneet.
Naarmut aidossa puussa ei haittaa eikä hämäryys, se on vain bohoa, mutta nuhjuisen käsitän myös likaisena ja siivoamattomana ja itselläni ei kyllä ajatus kulkisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Labyrinttimaisuutta eli paljon erillisiä huoneita sijoiteltuna muuten kuin "yhden käytävän varrelle". Tuo mielestäni tunnetta tilasta ja yksityisyydestä.
Arvostan 120 vuotiasta kotiani, haluan korjata ja kunnostaa sitä yhtä laadukkailla ja aidoilla materiaaleilla kuin silloin kun se rakennettiin. Olen joutunut hakemaan, tilaamaan, etsimään ja selvittämään vuosien varrella lukemattomia eri tahoja, että löydän etsimäni. Mitään en löydä kotikaupunkini rautakaupoista hyllytavarana. Tämä saa tuntemaan että arvostan jotain mitä valtaosa ei arvosta omassa kodissaan. Ilokseni olen huomannut että tämä joukko on kyllä kasvanut vuosien varrella ja sitä kautta materiaalejakin tullut helpommin saataville.
Yksityisyys. Niin paljon näkee taloja vieri vieressä niin että näet mitä toinen syö aamupalaksi. Tämä pk-seudulla.
Rivitalon pääty.
Luonto lähellä.
Onneksi on kaikki tämä.
Yksityisyys,takkatuli.Turvallisuus?ei ole turvallista liikkua elää..Kotiin illaksi porttien taa,susikoira jonoon oville..melu24/7...arvostaisi hiljaisuutta,hyvää unta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi varaa, muuttaisin vanhaan kivikerrostaloon jossa on oikein leveät vanhan ajan ikkunalaudat! Ah, niille laittaisin kasveja ja yhdelle ikkunalaudalle tyynyillä ja viltillä pehmustetun lukunurkan, jossa voisi kuunnella sateen ropinaa ikkunaa vasten... Harmittaa, että ikkunalautoja ei uudemmissa taloissa ole juuri lainkaan, tai korkeintaan joku kiikkerä puulankku.
nämä olisi aivan ihanat nämä kunnolliset ikkunapenkit! Kääntöpuolena tosin jos ikkuna on upotuksessa niin se ei tuo ihan samalla lailla valoa
Vierailija kirjoitti:
YKSITYISYYS
Naapurin mummo ei ole kanssani samoilla linjoilla näkösuojien tarpeellisuudesta.
t. omakotiasuja, maalle muutto haaveissa
Olipa nasevasti sanottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon erillisiä tiloja ja suljettavia ovia. Pääsee karkuun lapsilta, eläimistä ja mieheltä tarvittaessa. :D
Kaupungin keskustan läheisyyttä. En viihdy lähiössä enkä maaseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylpyammetta! Sähkösaunalla ei tee mielestäni mitään. Kylmänä talvipäivänä lämmin vaahtokylpy on tuhat kertaa houkuttelevampi kuin hapeton pieni saunakoppero.
Keittiö ihan omana huoneenaan. Niiiiiiiin kyllästynyt avokeittiöön. Maaseudun rauhaa ja hiljaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta pienuutta! Kaikki tuntuvat haluavan niin ison kämpän kuin mihin on varaa. Itse asustelen 70 neliön kämpässä onnellisena, vaikka rahaa olisi 300 neliöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, erillinen wc on ehdoton, jos taloudessa asuu enemmän kuin yksi henkilö (pikkulapsia ei lasketa, mutta kasvavat hekin pian teineiksi).
Tuohan on ihan hölmöä, ettei pääse tarpeilleen kun joku muu on suihkussa tai meikkaamassa. Ja sama toisinpäin.Miten se suihkussa käynti tai meikkaaminen muka estää pöntön käyttöä samaan aikaan? Eihän nyt oman perheen kesken laiteta kylppärin ovea lukkoon!
No kyllä se sen rentouttavan kylvyssä olon tunnelman aika äkkiä pilaa jos toinen vääntää paskaa siinä vieressä....
Ovia. Harmittaa jos ovia on poistettu, erityisesti keittiön. Ihme trendi.
Hyvä muovimatto on ihan ok keittiössä ja kylppärissä.
Valoa. Ihmiset ostaa nykyään lähinnä yhden lampun kattovalaisimia. Mutta eihän ne valaise kunnolla, pitää olla kruunu!
Metallinen tiskipöytä kahdella isolla altaalla. Ei muuta minulle.
Kirjahylly. Koti ei ole koti ilman kirjoja
Vierailija kirjoitti:
Laminaattia. Helppohoitoinen eikä tarvitse pelätä sen kulumista tai pilaantumista.
Kyllä kuluu puhki ajan kanssa ja saumat nousee pystyyn jos juoma kaatuu laminaatille, joissakin päätysaumoihin tulee välejä, jne, nimim kokemusta on.
Sisustuksessa olen sitä tyytyväisempi, mitä enemmän on hyödynnetty vanhoja/käytettyjä kamppeita. Pidän myös vanhoista taloista ja syrjäisistä seuduista, ja unelma olisikin löytää jostain maalta kaukaa kaikesta vanha mutta kunnostettu/kunnostuskelpoinen talo kun elämäntilanne on oikea.
Myös ekologisuus on tärkeä asia huomioida.
Vastaanpa otsikon. kysymykseen, johon kukaan ei enää ole enää 15 sivuun viitsinyt vaivautua. Mitä muut eivät tunnu arvostavan.
Nuhjuisuus ja hämäryys.
Talvikaudella toki vähän synkkää joskus, mutta tosi paljon stressittömämpää. Naarmuiset vanhat pinnat vanhoissa komeroissani, ovenpielissä, lattioissa, kynnyksissä...ei tarvitse koirien kanssa murehtia muutamaa uutta jälkeä. Siivouksessa voi hyvin vähän oikoa, eikä se näy missään, kun on vähän valoa, ja pienet, nuhjuiset huoneet.