Kotitöiden epätasainen jakautuminen - Mies ei näe ongelmaa!
Meidän perheessä kotityöt eivät jakaudu millään lailla tasaisesti. Joskus kaksin asuessa oli tasapuolisempaa, molemmilla tiskivuorot ja siivottiin aina yhdessä jne, mutta lasten myötä tilanne on keikahtanut aivan kummalliseksi. Mua ketuttaa tämä asia niin paljon, että oikeasti kohta on ero lähellä!
Esimerkki meidän lauantaista:
Mies herää, tekee itselleen kahvin ja sen jälkeen menee kotikuntosalille, sen jälkeen käy suihkussa, syö itse jotakin kaapista, käyttää koiran noin viiden minuutin pissalenkillä ja loppupäivän makaa sängyssä kännykkää selaten ja lueskellen. Pesee yhden koneellisen pyykkiä jossakin välissä eli laittaa koneen pyörimään ja tunnin päästä käy ripustamassa lakanat kuivumaan. Illalla nukkumaan yhdeksän jälkeen.
Minä herään, laitan aamupalan itselleni ja lapsille, lähden viemään lapsia treeneihin jonka aikana käy marketissa tekemässä ruokaostokset, kotiin tullessa ryhdyn kiireellä laittamaan makkarasoppaa nälkäisille lapsille, syödään, iltapäivällä houkuttelen lapset kännyköiltä ulkoilemaan, teen lumitöitä siinä samalla, sen jälkeen tullaan sisälle, teen välipalaa lapsille, teen iltaruoan koko perheelle. Päivän aikana täytän ja tyhjään tiskikoneen, katan ja siivoan pöydän monta kertaa, illalla vielä viimeiseksi ennen nukkumaanmenoa siistin olkkarin ja keittiön ja pesaisen vessan ja vien roskat. Ai niin, jäi mainitsematta lapselle oikeankokoisten monojen metsästys facebook-kirpparilta ja kahden äidin kanssa käyty viestittely tulevista kaverisynttäreistä.
Illalla sanon sitten miehelleni, että ärsyttää jonkin verran, kun tuntuu minä teen täällä paljon enemmän. Mies siihen silmät kirkkaina äyskäisee takaisin, että niin kuule tuntuu mustakin, että mä teen täällä kaiken! Tuo siis sen jälkeen, kun oli koko iltapäivän maannut sängyssä! Kun mä olen neljä kertaa kattanut ja siivonnut pöydän, vienyt tänäänkin roskat, valmistanut kaksi lämmintä ateriaa koko perheelle, muun muassa. Menin sanattomaksi.
Mä en kestä enää tätä.
Kommentit (219)
Vierailija kirjoitti:
Miksei kukaan mieti sitä, että _miksi_ mies makaa syrjäytyneenä koko päivän? Voiko mies olla masentunut? Käykö hän ainoana töissä ja haluaa levätä vapaapäivänä? Ilmeisesti apn seurassa ei haluta olla, peiliinkin kannattaa siis katsoa puolueellisen tekstin kirjoittamisen sijaan.
Ja apta kiinnostaa vain se, että kotityöt jaetaan justiinsa tasan, eikä niinkään se, että mies viettäisi aikaa perheensä kanssa. En siis yhtään ihmettele, että ongelmia on.
Minäkin kiinnitin tuohon huomiota. En tunne ketään miestä, joka makaisi koko päivän sohvalla leikkimässä puhelimellaan, paitsi jos on kipeänä. Ihan sama miten paljon ne on tehneet ylitöitä viikolla, jotain ne puuhailee myös viikonloppuisin.
Ja jos huushollissa on koira, normaalit miehet näyttävät vievän sen viikonloppuisin pitkälle lenkille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä että miten niinkin yksinkertainen asia kuin kotityöt saavat ihmiset eron partaalle. Jos tilanne on mennyt niin pahaksi niin kyllä se kertoo että asiasta olisi pitänyt keskustella jo paljon aiemmin. Ja asiallista keskustelua eikä mitään minä teen kaiken ja sinä et mitään-naputusta.
Päivittäin täällä on näitä samoja aloituksia. Ettekö te ihmiset keskustele asioista kun muutatte yhteen? Tässä tapauksessa tilanne oli muuttunut lasten tulon jälkeen mutta näköjään sitä kestänyt jo useamman vuoden.
Ja tässäkin aloituksessa täsmälleen sama perusasetelma ja juurisyy kuin näissä muissakin...
Vaikka arki täyttyykin näennäisen tärkeistä pikkuaskareista, se kaikista tärkein loistaa poissaolollaan, eli miehen seksuualisten tarpeiden tyydyttäminen.
Naisille tyypillistä ajankäytön hallinnan heikkoutta.
Tässäkin tarinassa, vietyään lapset treeneihin, AP olisi voinut hurauttaa takaisin kotiin ja tarjota intiimin hetken miehelleen, sen sijaan että lähtee shoppailemaan.
Aivan.
Millähän naiset saisi ymmärtämään, että kunhan pitävät miehensä seksuaalisesti tyydytettyinä ja tyytyväisinä, sujuu kaikki muukin sen jälkeen ihan automaattisesti.
Tämä muuten pitää paikkansa. Meillä on seksiä aina kun mies haluaa ja vähintään kolmannes lisää siihen päälle, koska minä haluan.
Mies tekee valtaosan kotitöistä. Minä enimmäkseen laitan ruoan, mutta jos minua ei huvita, mies myös kokkaa. Minä teen kauppalistan, mies käy kaupassa. Minä pesen vessan, mies imuroi. Keittiön siivoaa se, jota sattuu huvittamaan.
Mökille kun mennään, mies kantaa vedet ja puut, JA kokkaa. No, minä tiskaan koska mies kärsii siitä jotenkin suunnattomasti ja minä taas en pidä tiskaamista minään. Silloinkin se haluaa kuitenkin kantaa minulle tiskiveden. Jos minä alan tehdä jotain muuta, kommentti on: "istu sä vaan ja lepää, kyllä minä teen." Tietenkään en yleensä kehtaa vaan istua vaan osallistun kyllä, mutta pointti on se, että tyydytetty ja onnellinen mies hemmottelee kyllä vaimonsa piloille, jos vaimo vaan ilkeää olla tekemättä itse mitään.
Uskallan olla sitä mieltä, että sulla vaan on tosi hyvä mies! Ettei asia nyt ole ihan suoraan verrannollinen siihen että kun makkarissa luistaa, niin miehellä luistaa kotityötkin. Nämä tietyt miehet, ei lotkauta eväänsä yhtään sen enempää kotitöiden suhteen kuin ennenkään, vaikka nainen tekisi makkarissa kaikki miehen toivomat temput, aina kun mies haluaa.
Mun mielipide on se, että kodin ja lastenhoito on kummankin velvollisuus, vaikkei makkarissa tapahtuisi yhtään mitään kenellekään. Eikä ne ole joitain asioita, joilla voi ostaa toiselta jotakin. Että kun nyt annat mulle mitä minä haluan, niin sitten teen ne asiat jotka olisi oma velvollisuus joka tapauksessa.
Onnea teille, teillä sujuu ja asiat näyttää olevan tasapainossa kumpaakin miellyttävällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teette listan, jonka jaette puoliksi. Kumpikin merkkaa listaan hänelle ositetut työt tehdyksi, sitten kun ne on tehty.
Ei vattu. Että oikein työvuorolista kotiinkin? Kai tähän sitten joku kannustepalkkio tulee myös? 100% tavoitteista saa bloukkarin ja jos ylittää tavoitteet saa pökkiä takaapäin
Näin naisena ajattelen, että jos mieheni laittaisi meille tuollaisen listan, lakkaisin tekemistä yhtään mitään.
Miettikää nyt noiden ehdotustenne kanssa, miltä teistä tuntuisi, jos miehenne kohtelisi teitä samoin? Nalkuttaisi koko ajan koska ette ole pesseet auton vanteita hammasharjalla ja laittaisi jääkaapinoveen listan, johon sinun kuuluisi ruksata kun miehen haluama homma on suoritettu?
Miltä tuntuisi, jos mies valittaisi miesten foorumilla, että vaimo tuo aina kaupasta ruokaa vaan itselleen ja lapsille, mutta ei koskaan minulle olutta ja uunimakkaraa?
Miltä tuntuisi, jos mies raahaisi sinut parisuhdeterapiaan, koska et osoita asianmukaista mielenkiintoa auton viikottaista pesua ja vahausta kohtaan, vaan mies joutuu aina sen tekemään?
Näissä siivousasioissa on oikeasti hyvä tajuta, että jos standardit eroaa kovasti toisistaan, ei sitä vähemmän siistiä voi siihen pakottaa. Olisi pitänyt ottaa siistimpi mies, tai sitten täytyy elää sen kanssa, että se joka tahtoo puunata, puunaa.
Noin muutenkin kodin pitäisi olla kaikille siellä asuville rauhan ja levon tyyssija. Ei paikka, jossa räyhähenki kantapäät paukkuen riehuu siivoamistaan ja marttyroi, kun aina saa kaiken yksin tehdä. Sitten jos joku yrittää auttaa, siinä seistään vieressä ja kerrotaan miten ja ei noin ja tehdään jälkeenpäin uudestaan kun oli niin huonosti tehty.
Nämä palstan valittajaäm*mät kuulostavat ihan äidiltäni. Sekin on aina ruikuttanut, miten aina joutuu kaiken tekemään eikä kukaan auta, eikä arvosta. No ei kai, kun uusia sääntöjä oikeaoppisesta siivoamisesta keksitään jatkuvalla syötöllä, joten auttajan siivoaminen ei ole koskaan tarpeeksi hyvin tai oikealla tavalla tai oikeanvärisellä rätillä tehty.
No olet ihan selvästi sellanen ulalla oleva vapaamatkustaja kuin apn mies.
Jos lapset on sen ikäisiä että osaa älylaitteilla olla, sit ne on tarpeeksi vanhoja tekemään myös itse aamu-väli- ja iltapalansa. Muuhun ei ole vinkkejä, samaa sotaa täälläkin käydään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä että miten niinkin yksinkertainen asia kuin kotityöt saavat ihmiset eron partaalle. Jos tilanne on mennyt niin pahaksi niin kyllä se kertoo että asiasta olisi pitänyt keskustella jo paljon aiemmin. Ja asiallista keskustelua eikä mitään minä teen kaiken ja sinä et mitään-naputusta.
Päivittäin täällä on näitä samoja aloituksia. Ettekö te ihmiset keskustele asioista kun muutatte yhteen? Tässä tapauksessa tilanne oli muuttunut lasten tulon jälkeen mutta näköjään sitä kestänyt jo useamman vuoden.
Ja tässäkin aloituksessa täsmälleen sama perusasetelma ja juurisyy kuin näissä muissakin...
Vaikka arki täyttyykin näennäisen tärkeistä pikkuaskareista, se kaikista tärkein loistaa poissaolollaan, eli miehen seksuualisten tarpeiden tyydyttäminen.
Naisille tyypillistä ajankäytön hallinnan heikkoutta.
Tässäkin tarinassa, vietyään lapset treeneihin, AP olisi voinut hurauttaa takaisin kotiin ja tarjota intiimin hetken miehelleen, sen sijaan että lähtee shoppailemaan.
Aivan.
Millähän naiset saisi ymmärtämään, että kunhan pitävät miehensä seksuaalisesti tyydytettyinä ja tyytyväisinä, sujuu kaikki muukin sen jälkeen ihan automaattisesti.
Tämä muuten pitää paikkansa. Meillä on seksiä aina kun mies haluaa ja vähintään kolmannes lisää siihen päälle, koska minä haluan.
Mies tekee valtaosan kotitöistä. Minä enimmäkseen laitan ruoan, mutta jos minua ei huvita, mies myös kokkaa. Minä teen kauppalistan, mies käy kaupassa. Minä pesen vessan, mies imuroi. Keittiön siivoaa se, jota sattuu huvittamaan.
Mökille kun mennään, mies kantaa vedet ja puut, JA kokkaa. No, minä tiskaan koska mies kärsii siitä jotenkin suunnattomasti ja minä taas en pidä tiskaamista minään. Silloinkin se haluaa kuitenkin kantaa minulle tiskiveden. Jos minä alan tehdä jotain muuta, kommentti on: "istu sä vaan ja lepää, kyllä minä teen." Tietenkään en yleensä kehtaa vaan istua vaan osallistun kyllä, mutta pointti on se, että tyydytetty ja onnellinen mies hemmottelee kyllä vaimonsa piloille, jos vaimo vaan ilkeää olla tekemättä itse mitään.
Uskallan olla sitä mieltä, että sulla vaan on tosi hyvä mies! Ettei asia nyt ole ihan suoraan verrannollinen siihen että kun makkarissa luistaa, niin miehellä luistaa kotityötkin. Nämä tietyt miehet, ei lotkauta eväänsä yhtään sen enempää kotitöiden suhteen kuin ennenkään, vaikka nainen tekisi makkarissa kaikki miehen toivomat temput, aina kun mies haluaa.
Mun mielipide on se, että kodin ja lastenhoito on kummankin velvollisuus, vaikkei makkarissa tapahtuisi yhtään mitään kenellekään. Eikä ne ole joitain asioita, joilla voi ostaa toiselta jotakin. Että kun nyt annat mulle mitä minä haluan, niin sitten teen ne asiat jotka olisi oma velvollisuus joka tapauksessa.
Onnea teille, teillä sujuu ja asiat näyttää olevan tasapainossa kumpaakin miellyttävällä tavalla.
Kotitöiden oikeudenmukainen jakuatuminen ei tosiaan ole seksistä kiinni vaan siitä että molemmilla on aivot.
Mies ei nää ongelmaa ennen kuin sen laittaa näkemään.
Vierailija kirjoitti:
Ja jos huushollissa on koira, normaalit miehet näyttävät vievän sen viikonloppuisin pitkälle lenkille.
Koira viedään ”pitkälle lenkille” silloin, kun aiotaan olla 3 tuntia sellaisella retkellä mistä tullaan hikisenä kotiin, ja ei haluta vaimon ihmettelevän asiaa... ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos huushollissa on koira, normaalit miehet näyttävät vievän sen viikonloppuisin pitkälle lenkille.
Koira viedään ”pitkälle lenkille” silloin, kun aiotaan olla 3 tuntia sellaisella retkellä mistä tullaan hikisenä kotiin, ja ei haluta vaimon ihmettelevän asiaa... ;)
Mäkin innostuin tossa muutamia vuosia sitten pitkistä lenkeistä. Ihan kivaa vaihtelua kotiorjuudelle, sain kehuja ja romantiikkaa. Erosin, mutta en huolinut lenkkeilykaveriakaan enää saman katon alle.
Tuo, että kytätään mitä hommia kumppani tekee ja ei tee, ja että kaikki kotityöt pitäisi jakaa just tasan kertoo vain epäterveestä parisuhteesta.
Meillä minä teen paljon enemmän kotitöitä kun mies, mutta en nää sitä ongelmana. Molemmat tehdään töitä mutta mies tienaa aika paljon enemmän, joten koen luonnollisena että hoidan enemmän kotia. Parisuhde toimii muutenkin hyvin ja seksiä on paljon ja se on mahtavaa, pitää miehen (ja minutkin) tyytyväisenä. Painotankin tuota miehen tarpeiden tyydyttämisen tärkeyttä, se on oikeasti erittäin tärkeää, jos haluat pitää miehen onnellisena. Tämä ei alapeukuilla muutu, vaikka tiedän ettette tätä halua hyväksyä (paitsi ehkä ne jotka seksistä pitävät). Tämän johdosta mies hemmottelee taas minua paljon, kehuu, antaa hierontaa, hankkii lahjoja jne. Pointti on se, että kun molemmat ovat onnellisia, molemmat haluavat tehdä hyvää toiselle. Eikä se, että no nyt sait seksiä niin ostappa se kukkapuska. Tämä logiikka on valitettavan monella naisella:( Tärkeintä on se tasapaino, että yhteinen sävel löytyy. Silloin molemmat ovat onnellisia, eikä tarvitse kirjoittaa jotain sairaita lappuja jääkaapin oviin, että kaikki hommat jaetaan 50/50. Parisuhdehan tässä kuuluisi olla, ei työleiri.
Etenkin sinkkuaikoina kohtasin paljon juuri tuollaisia apn miehen kaltaisia miehiä, he olivat onnettomia ja etsivät toista naista, koska kotona odotti vain nalkuttava jäävuori. Tietenkään en varattujen kanssa mitään tekisi, mutta kannattaa miettiä.
Jos minun kumppani vain makaisi yksinään koko päivän, olisin kyllä huolissani hänen ja suhteemme hyvinvoinnista, enkä siitä kuka tekee eniten kotitöitä🤔
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että kytätään mitä hommia kumppani tekee ja ei tee, ja että kaikki kotityöt pitäisi jakaa just tasan kertoo vain epäterveestä parisuhteesta.
Meillä minä teen paljon enemmän kotitöitä kun mies, mutta en nää sitä ongelmana. Molemmat tehdään töitä mutta mies tienaa aika paljon enemmän, joten koen luonnollisena että hoidan enemmän kotia. Parisuhde toimii muutenkin hyvin ja seksiä on paljon ja se on mahtavaa, pitää miehen (ja minutkin) tyytyväisenä. Painotankin tuota miehen tarpeiden tyydyttämisen tärkeyttä, se on oikeasti erittäin tärkeää, jos haluat pitää miehen onnellisena. Tämä ei alapeukuilla muutu, vaikka tiedän ettette tätä halua hyväksyä (paitsi ehkä ne jotka seksistä pitävät). Tämän johdosta mies hemmottelee taas minua paljon, kehuu, antaa hierontaa, hankkii lahjoja jne. Pointti on se, että kun molemmat ovat onnellisia, molemmat haluavat tehdä hyvää toiselle. Eikä se, että no nyt sait seksiä niin ostappa se kukkapuska. Tämä logiikka on valitettavan monella naisella:( Tärkeintä on se tasapaino, että yhteinen sävel löytyy. Silloin molemmat ovat onnellisia, eikä tarvitse kirjoittaa jotain sairaita lappuja jääkaapin oviin, että kaikki hommat jaetaan 50/50. Parisuhdehan tässä kuuluisi olla, ei työleiri.
Etenkin sinkkuaikoina kohtasin paljon juuri tuollaisia apn miehen kaltaisia miehiä, he olivat onnettomia ja etsivät toista naista, koska kotona odotti vain nalkuttava jäävuori. Tietenkään en varattujen kanssa mitään tekisi, mutta kannattaa miettiä.
En ole ikinä lukenut kommenttia jonka kirjoittaja puhuisi noin paljon ristiin itsensä kanssa, mitä ilmeisimmin sitä itse tajuamatta. Pari esimerkkiä:
"En ymmärrä pariskuntia jotka laskevat kuka tekee mitäkin. Meillä minä teen enemmän."
"Valitettavasti moni nainen luulee että seksistä saa palkkioksi kukkapuskan. Miehen tarpeista on tärkeää huolehtia ja palkkioksi saan kukkia ja hemmottelua."
Oliko pitkä päivä töissä vai oletko vain tyhmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teette listan, jonka jaette puoliksi. Kumpikin merkkaa listaan hänelle ositetut työt tehdyksi, sitten kun ne on tehty.
Ei vattu. Että oikein työvuorolista kotiinkin? Kai tähän sitten joku kannustepalkkio tulee myös? 100% tavoitteista saa bloukkarin ja jos ylittää tavoitteet saa pökkiä takaapäin
Näin naisena ajattelen, että jos mieheni laittaisi meille tuollaisen listan, lakkaisin tekemistä yhtään mitään.
Miettikää nyt noiden ehdotustenne kanssa, miltä teistä tuntuisi, jos miehenne kohtelisi teitä samoin? Nalkuttaisi koko ajan koska ette ole pesseet auton vanteita hammasharjalla ja laittaisi jääkaapinoveen listan, johon sinun kuuluisi ruksata kun miehen haluama homma on suoritettu?
Miltä tuntuisi, jos mies valittaisi miesten foorumilla, että vaimo tuo aina kaupasta ruokaa vaan itselleen ja lapsille, mutta ei koskaan minulle olutta ja uunimakkaraa?
Miltä tuntuisi, jos mies raahaisi sinut parisuhdeterapiaan, koska et osoita asianmukaista mielenkiintoa auton viikottaista pesua ja vahausta kohtaan, vaan mies joutuu aina sen tekemään?
Näissä siivousasioissa on oikeasti hyvä tajuta, että jos standardit eroaa kovasti toisistaan, ei sitä vähemmän siistiä voi siihen pakottaa. Olisi pitänyt ottaa siistimpi mies, tai sitten täytyy elää sen kanssa, että se joka tahtoo puunata, puunaa.
Noin muutenkin kodin pitäisi olla kaikille siellä asuville rauhan ja levon tyyssija. Ei paikka, jossa räyhähenki kantapäät paukkuen riehuu siivoamistaan ja marttyroi, kun aina saa kaiken yksin tehdä. Sitten jos joku yrittää auttaa, siinä seistään vieressä ja kerrotaan miten ja ei noin ja tehdään jälkeenpäin uudestaan kun oli niin huonosti tehty.
Nämä palstan valittajaäm*mät kuulostavat ihan äidiltäni. Sekin on aina ruikuttanut, miten aina joutuu kaiken tekemään eikä kukaan auta, eikä arvosta. No ei kai, kun uusia sääntöjä oikeaoppisesta siivoamisesta keksitään jatkuvalla syötöllä, joten auttajan siivoaminen ei ole koskaan tarpeeksi hyvin tai oikealla tavalla tai oikeanvärisellä rätillä tehty.
Minähän otin eron, kun mies tarpeeksi nalkutti minulle että kaikki pultit pitää kiinnittää kun vaihdan autoomme renkaat. Ihan ihme sääntöjä keksitään jatkuvalla syötöllä. Tuota kukaan jaksa kuunnella. Miehet ovat aivan ihmeellisiä marttyyrijankuttajia. Niitä saa tyytyväiseksi millään. Aina löytyy jotain mistä kitistään.
Kuulostaa, ap, tutulta. Ex oli samanlainen, että hän kuvitteli tekevänsä paljon. Hän oli juuri sellainen klassinen mies, joka kuvitteli kuittaavansa vuoden siivousvuorot vaihtamalla renkaat kaksi kertaa vuodessa. Ruokakaupasta osti pari tuotetta, joilla pärjättiin huomiseen. Itse tein isot kauppaostokset, joihin luonnollisesti meni aikaa ja rahaa. Mies valitti minulle, kun tuhlaan ruokakauppaan niin paljon. Hänen ostoksensa maksoivat korkeintaan 20 euroa, minun "vähän" ennemmän. Mies siis itse kävi korkeintaan kerran viikossa kaupassa, joten kai hän kuvitteli, että sillä 20 eurolla ruokitaan perhe koko viikoksi. Muutenkin mies valitti aina sitä, etten tehnyt perheen eteen mitään, vaikka hain ja vein lapset, kävin ruokakaupassa tekemässä isot ostokset, imuroin ainakin kerran viikossa, hoidin vaatteiden hankinnat ja huollot (mies pesi vain omat vaatteensa) jne.
Eron jälkeen helpotti. Ruokaa tarvitsee ostaa ja laittaa paljon vähemmän. Aluksi tein tottumuksesta samanlaisia annoksia kuin ennen eroa ja puolet ruuista sai heittää roskiin, koska emme jaksaneet syödä niin isoja annoksia. Wc pysyy siistinä kevyellä siivouksella. Jo pelkästään stressi on vähentynyt paljon ja lisännyt voimavarojani. Ei tarvitse jatkuvasti pettyä toiseen ja kuunnella vit tuilua. Ostin myös eron jälkeen auton. Hurautan auton tarvittaessa huoltoon ja renkaat vaihdatan firmalla. Pientä remppaa osaan tehdä itsekin. En ymmärrä miksi mies väitti tekevänsä niin paljon, kun hyvin kevyellä ulkoistamisella asiat hoituvat. Mies nimittäin ei renkaidenvaihtopäivänä tehnyt yhtään mitään muuta. Nykyään asia hoituu vartissa parillakympillä. Jotkut miehet nyt elävät jossain psykoosissa. Tsemppiä sinulle ap!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis minä myös tiskasin, imuroin ja pyykkäsin, ei mies yksin. Kirjoitin vähän huonosti. Me siis molemmat teimme niitä perusjuttuja, mutta jos mies imuroi keittiön ja olohuoneen, minä imuroin myös lastenhuoneet ja vaihdoin lakanat. Jos mies pyykkäsi lähinnä omia pyykkejä, minä pyykkäsin myös niitä ja siinä sivussa lakanat jne. Jos hän osti kaupasta leipää, maitoa ja kahvia, niin minä hain myös niitä mutta lisäksi pyykinpesuaineet, sokerit, jauhelihat, pastat, perunat ja juustot.
Normaalilla organisointikyvyllä varustetuilla ihmisillä on jatkuvatäytteinen kauppalista jääkaapin ovessa tai keittiön työtasolla. Aina, kun jokin tavara tarvitaan, se kirjoitetaan listaan. Sitten se, joka menee kauppaan, ottaa listan mukaansa ja tuo ne tavarat joita listaan on kirjoitettu.
Miehesi ei ole voinut tietää sinun kaipaavan jauhoja ja sokeria jos et ole niitä kauppalistaan kirjoittanut, eikä teillä ole sitä tapaa että kaupassa kävijä ottaa listan mukaansa.
Mut kato kun on niiiiiiiin raskasta suunnitella että pitäs laittaa lista oveen ja vielä raskaampaa on raapustaa siihen puuttuva tuote. Hirveetä metatyötä. Sitäpaitsi mies tuo kumminkin vääriä jauhoja.
Jos kotityöt ovat niin helppoja miehille, MIKSI he eivät tee niitä?! Tähän minä haluan vastauksen! Ihan turha mussuttaa mitään, jos ei itse tee yhtään mitään!
Mä kanssa ihmettelen, onko nuo listat monilla toimineet. Myös meillä mies valitti, että joutuu tekemään kaiken. Minä taas ajattelisin, että itse teen 90 % hommista. Ehdotin, että listataan tekemämme hommat. Näin toinen näkee nekin työt, mitä ei huomaa toisen tekevän. Eli minä vaikka näkisin mitä mies tekee, kun en sitä selvästikään huomaa.
Miehestä tuo oli vi*tuilua ja alistamista. Tuon keskustelun jälkeen ei tehnyt sitäkään vähää, mitä ennen.
Tuosta on jo vuosia ja kaikista tulehtunein tilanne on ohi. Nyt siis tekee jotain joskus. Pyytämättä ei tee. Luulisi, että tuntuisi pahalta katsoa sohvalla Netflixiä koko viikonlopun ajan tekemättä mitään, kun muu minä puuhaan suuren osan päivästä. Lapsetkin onneksi jo huomauttelevat isälleen tästä.
Siivoan tunnin viikossa ja talo pysyy mielestäni ihan riittävän siistinä. Minkä minä sille voin jos siisteysstandardit on erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Jos kotityöt ovat niin helppoja miehille, MIKSI he eivät tee niitä?! Tähän minä haluan vastauksen! Ihan turha mussuttaa mitään, jos ei itse tee yhtään mitään!
Niinpä. Kun ehdotin kotitöiden listaamista, miehestä oli ihan naurettavaa, että alan listata jokaista pikku kotityötä, kuten pesukoneen ja tiskikoneen täyttöä, pöydänpyyhintää, kauppalistan tekoa, kissan oksennuksen putsausta, kukkien kastelua jne. Miksi helve*issä ei sitten itse tee noita? Edes itselle tarvittavien tuotteiden lisääminen jaettuun ostoslistaan ei onnistu. Kaupasta tämäkin mies hakee vain ne pari omaa tavaraansa, ei koko listaa, saati itse keksi jotain syötävää perheelle. Ei nykyisin suostu edes etukäteen sanomaan, jos aikoo käväistä kaupassa, kun tietää, että sanon, että tuoppa samalla kaikki listalta ja hän ei viitsi. Silti minulle se ruokakaupassa käynti on "omaa aikaa".
Voi luoja että lapseperhelaiffi on kamalaa. Onneksi en ikinä halua tuota:D
Että oikein naisena. Ei sitten naisena järki sano, että on syytä löytää kompromisseja?
Vinkki onnellisesta avioliitosta: kuunnelkaa toisianne, ja kunnioittakaa toistenne toiveita. Kostokierre harvoin johtaa mihinkään hyvään.