Mitä ne yllättävät menot ovat?
Aina puhutaan että tulee yllättäviä menoja, mistä niitä yllättäen ilmestyy?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lamisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pelkästään häihin meneminen on monta sataa euroa.
Mitä meinaat?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta jos me mentäis, niin
- lasten juhlavaatteet
- mahdollisesti tarvitsee jotain itselle
- lahja
- matkat
- yöpyminenPyh, häihin ei ole pakko osallistua.
Niin siitä ei varmaan ollut kyse, onko meno pakollinen, onko siihen varaa, vaan onko se yllättävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lamisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pelkästään häihin meneminen on monta sataa euroa.
Mitä meinaat?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta jos me mentäis, niin
- lasten juhlavaatteet
- mahdollisesti tarvitsee jotain itselle
- lahja
- matkat
- yöpyminenPyh, häihin ei ole pakko osallistua.
Laitetaan sitten vaikka oman vanhemman tai appivanhemman hautajaiset. Jättäisitkö sinä osallistumatta? Matkat, majoitus ja kodin ulkopuolella syöminen maksaa.
Bensaa, lapselle mahdollisesti isommat siistit vaatteet, sukulaisten nurkkiin ja eväät mukaan... Tai sitten ei mennä. Tai vanhemmista menee se jonka suvusta kysymys.
Ja kun suvun vanhukset ylittää normaali elinajanodotteen, niin lienee aika selvää että tämäkin meno konkretisoituu lähivuosina. Ja lapselle voi ostaa juhliin mekon joka sopii myös hautajaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mistään tietenkään jos sinulla on rahaa niin paljon ettei ne yllätykset tunnu missään. Tässä maassa on kuitenkin aika paljon ihmisiä, joille pesukoneen hajoaminen, kenkien rikkoontuminen, lasten kasvaminen ja uusien kunnollisten vaatteiden hankkiminen saati nyt sairastuminen yms. yms. on todella hankala paikka taloudellisesti.
Ei sekään ettei ole rahaa tee niistä yllättäviä menoja.
Tekee ne siinä mielessä, että on hyvin vaikeaa budjetoida kuluja tietylle kuukaudelle, kun ei tiedä, milloin ne realisoituvat vai realisoituvatko. Ja panljonko ne loppujen lopulta on. Vaikka budjetoisit 50€ "yllättäviin" menoihin, niin entäs sitten kun yllättäen tuleekin vaiva, jonka lääkkeisiin menee 80 euroa. Et ole osannut varautua = yllättävä kulu (ainakin se 30€ eli budjetoidun ylittävä osa). Toki voi ajatella, ettei mikään yllättä, mutta yleisesti ajatellaan, että se, mitä et ole voinut suunnitella = et tiedä milloin tarvitset rahan -> se on yllättävä kulu. Jos et odota tiskikoneen hajoavan seuraavaan 2 vuoteen, tuskin varaudut nimenomaan sen hajoamiseen ennen kuin 2 vuoden päästä. Toki voit pitää puskuria, josta voit sen maksaa, mutta kyllä se silti suunnittelematon kulu on, joten voidaan kutsua myös yllättäväksi.
Mikä tahansa yllättävä kuluerä, jota ei kohtuudella ole voinut ennakoida tietyllä aikajänteellä. Se, onko ihmisellä säästettynä puskuria tällaisia menoja varten, ei tee yllättävästä kulerästä määritelmällisesti ei-yllättävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lamisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pelkästään häihin meneminen on monta sataa euroa.
Mitä meinaat?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta jos me mentäis, niin
- lasten juhlavaatteet
- mahdollisesti tarvitsee jotain itselle
- lahja
- matkat
- yöpyminenPyh, häihin ei ole pakko osallistua.
Niin siitä ei varmaan ollut kyse, onko meno pakollinen, onko siihen varaa, vaan onko se yllättävä.
Ok, sovitaan että yllättävä mutta aika tarpeeton kuitenkin. Sukulainen pääsee naimisiin ilman häävieraitakin.
Minulle yllättävä meno oli se, että loukkasin olkapääni ja oikean käteni, ja jouduin pitkälle sairauslomalle. Kela kuitenkin hylkäsi sairauspäivärahahakemukseni sen jälkeen kun oli maksanut sairauspäivärahaa 90 päivää, sillä heidän mukaansa en ollut siinä kohtaa enää työkyvytön, ja olin kykenevä palaamaan töihin, vaikka minulla oli erikoislääkärin B-lausunto, jonka mukaan en soveltunut sairauslomani aikana normaaliin työhöni, eikä työnantajalla ollut tarjota korvaavaa työtä. Onneksi oli jonkin verran säästöjä, joilla elin sairausloman ajan. Mutta oli kyllä aika mielenkiintoista, että Kela pystyi tekemään tuollaisen päätöksen näkemättä sairauspäivärahan hakijaa ollenkaan, ja sivuuttamaan tuosta noin vaan erikoislääkärin lausunnon työkyvyttömyydestä.
Meillä jäi syksyllä avaimet kotiin. Okt oven avaus 470€ pyhäpäivänä. Vähän yllätti
Miehen vastalaitettu hammas jouduttiin uusimaan, hinta 800€ (viimeisen 3v aikana käytetty 20 000€). Tietenkään ei mennyt takuuseen (hammaslääkäreillä ei ole takuuta). Olimme ajatelleet ettei muutamaan vuoteen tarvitsisi enää maksaa niitä.
Vaikka rahaa olikin tilillä se harmitti koska olimme suunnitelleet muuta käyttöä niille.
Eläinlääkäri, enkä puhu mistään perusrokotuksista tai hammaskiven poistoista. Omat lääkärilaskut jos on pakko mennä yksityiselle - vaiva sellainen että olisi päästävä parin päivän sisään mutta ei aivan päivystysasia. Ok-talossa asujilla varmaan jonkun lämmityslaitteen tai vastaavan lasahtaminen tai putkivahinko?
Vierailija kirjoitti:
Meillä jäi syksyllä avaimet kotiin. Okt oven avaus 470€ pyhäpäivänä. Vähän yllätti
Miehen vastalaitettu hammas jouduttiin uusimaan, hinta 800€ (viimeisen 3v aikana käytetty 20 000€). Tietenkään ei mennyt takuuseen (hammaslääkäreillä ei ole takuuta). Olimme ajatelleet ettei muutamaan vuoteen tarvitsisi enää maksaa niitä.
Vaikka rahaa olikin tilillä se harmitti koska olimme suunnitelleet muuta käyttöä niille.
Juuriki tuo hammaslääkäri! Juurihoito on järkyttävän hintaista, eikä hammassäryn kanssa voi odottaa yhtään.
Kun taas yllättää itsensä ostamassa yli 30 euron viinejä, vaikka 20 eurollakin saa ihan hyviä... Eli ei kannata tehdä Alkon tilausta tissutellessa, kalliiksi tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään meno ei voi olla yllättävä, koska jokainen tietää että joskus tulee sairautta, kodinkoneet hajoavat, tai vaatteita pitää uusia. Niihin pitää vain olla varautunut etukäteen.
Olethan sinäkin varautunut siihen, että työnantajasi teke konkurssin, samalla viikolla puolisosi sanoo haluavansa eron ja lapsellasi todetaan vakava sairaus, jonka vuoksi joudut jäämään lapsen kanssa kotiin kuukausiksi?
Jos on työpaikka, pitää varautua työn menetykseen ja laittaa ainakin ansiosidonnainen kuntoon. Jos ottaa asuntolainaa, kannattaa miettiä miten sen hoitaa jos tippuu ansiosidonnaiselle tai jopa työmarkkinatuelle pari vuotta myöhemmin.
Jos ostaaa auton, niin siitä on niitä "yllättäviä" kuluja, ei ne yllätä ketään, niiden suuruus voi toki yllättää.
Puoliso jos lähtee, niin edelleen pärjään omillani, tietenkin. Ei kai kukaan ripustaudu puolison tulojen varaan ja jätä selustaa turvaamatta?
Lapsella lienee isäkin, joka voi myös jäädä puolet ajasta kotiin sairaan kanssa. Jos ei ole, niin en ainakaan omaishoitajaksi (=ilman tuloja) alkaisi.
Itse aloitin siitä, että asumiskulut omakotitalossa on 230€/kk. Saa aika minimiin tulot tippua, ettei tuohon pystyisi vaikka yksin.
Kyllä sitä moni perhe on oikeasti pulassa lapsen sairastuessa vakavasti. Syöpähoidot esimerkiksi kestävät pitkään eikä lapsi voi sinä aikana käydä koulussa tai päivähoidossa. Toki lapsi on välillä sairaalassa viikkojakin mutta aika julmaa jättää pieni lapsi yksin sinne. Hoitajat eivät ehdi olemaan lapsen kanssa.
Minä olen totaaliyksinhuoltaja ja meille kyllä yhden lapsen vakava sairastuminen olisi katastrofi paitsi taloudellisesti, muutenkin kyllä. Minun olisi käytännössä pakko jäädä töistä pois ja samalla kyetä olemaan sairaalassa yhden kanssa ja kotona toisen kanssa. Lasten isästä ei ole apua eikä ole muitakaan tukiverkkoja jotka pystyisivät niin pitkäaikaiseen apuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään meno ei voi olla yllättävä, koska jokainen tietää että joskus tulee sairautta, kodinkoneet hajoavat, tai vaatteita pitää uusia. Niihin pitää vain olla varautunut etukäteen.
Olethan sinäkin varautunut siihen, että työnantajasi teke konkurssin, samalla viikolla puolisosi sanoo haluavansa eron ja lapsellasi todetaan vakava sairaus, jonka vuoksi joudut jäämään lapsen kanssa kotiin kuukausiksi?
Jos on työpaikka, pitää varautua työn menetykseen ja laittaa ainakin ansiosidonnainen kuntoon. Jos ottaa asuntolainaa, kannattaa miettiä miten sen hoitaa jos tippuu ansiosidonnaiselle tai jopa työmarkkinatuelle pari vuotta myöhemmin.
Jos ostaaa auton, niin siitä on niitä "yllättäviä" kuluja, ei ne yllätä ketään, niiden suuruus voi toki yllättää.
Puoliso jos lähtee, niin edelleen pärjään omillani, tietenkin. Ei kai kukaan ripustaudu puolison tulojen varaan ja jätä selustaa turvaamatta?
Lapsella lienee isäkin, joka voi myös jäädä puolet ajasta kotiin sairaan kanssa. Jos ei ole, niin en ainakaan omaishoitajaksi (=ilman tuloja) alkaisi.
Itse aloitin siitä, että asumiskulut omakotitalossa on 230€/kk. Saa aika minimiin tulot tippua, ettei tuohon pystyisi vaikka yksin.
Kyllä sitä moni perhe on oikeasti pulassa lapsen sairastuessa vakavasti. Syöpähoidot esimerkiksi kestävät pitkään eikä lapsi voi sinä aikana käydä koulussa tai päivähoidossa. Toki lapsi on välillä sairaalassa viikkojakin mutta aika julmaa jättää pieni lapsi yksin sinne. Hoitajat eivät ehdi olemaan lapsen kanssa.
Minä olen totaaliyksinhuoltaja ja meille kyllä yhden lapsen vakava sairastuminen olisi katastrofi paitsi taloudellisesti, muutenkin kyllä. Minun olisi käytännössä pakko jäädä töistä pois ja samalla kyetä olemaan sairaalassa yhden kanssa ja kotona toisen kanssa. Lasten isästä ei ole apua eikä ole muitakaan tukiverkkoja jotka pystyisivät niin pitkäaikaiseen apuun.
Tuttavaperheen lapsi sairastui syöpään. Lapsen äiti oli pois töistä yli vuoden ajan. Onneksi hänellä oli hyvä työnantaja, joka antoi palkatonta vapaata tuoksi ajaksi.
Se on sitä kun suomalainen "köyhä" katsoo joka päivä että eihän se pizza, hese, tupakka-aski tai alennusvaate paljon maksa ja kuun lopussa ihmettelee miksei rahat riitä.
Olisin melko huolissani, jos jollekin kotiin tullessa työpäivän aikana sattunut vesivahinko tai sen työmatkan aikana hajoava auto ei tule yllätyksenä...
Itse olen joutunut kajoamaan "yllättäviä menoja" varten varattuihin säästöihin juurikin auton hajotessa, koiran leikkauksen takia, ja kerran piti hankkia uusi vessanpönttö + sen asennus "päivystysaikaan" kun lapsen kompastuminen aiheutti tapahtumaketjun jonka tuloksena pytty halkesi. Se oli mielestäni melko yllättävä meno, näistä kaikista on kuitenkin vielä selvitty sillä muutamalla tonnilla mitä pidän sivussa juuri tällaisia tilanteita varten.
Joo, mikään ei koskaan ole yllättävää, koska tilastollisesti ihmiselle voi sattua vaikka mitä. Sekin on mahdollista, että esim. lehmä putoaa jostain auton katolle ja joudut hommaamaan uuden auton.
Esim kenkäliikkeestä bongatut 10%-alella myydyt Louboutinin korkkarit.
Minulle on nyt viime aikoina tullut yllättävinä menoina esim. se, että lapsen talvikengät hajosivat. Ostin ne viime vuonna talvena Citymarketin alennusmyynnistä (kun myytiin talvikenkiä pois), eli uutena ostetut - mutta ilmeisesti huonolaatuiset, koska kestivät muutaman kuukauden. Pohja on mennyt molemmista kengistä rikki niin, että päästää kosteuden läpi ja jalat ovat sitten aina päivän päätteeksi märät. Ei voinut enää palauttaa kauppaankaan, kun on viime vuonna ostettu, ja ajoissa ei tätä ongelmaa tietenkään tiennyt, kun vasta loppusyksystä otettiin käyttöön.
Hyvin pienituloisenna tämäkin voisi olla ongelma, etenkin kun siinä vaiheessa kun kengät hajosivat, ei ollut vielä uudet talvikamppeiden alennusmyynnit alkaneet.
Autoon tuli lomamatkalla kolmen tonnin remontti. Oli se vähän yllättävä meno siinä hetkessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lamisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pelkästään häihin meneminen on monta sataa euroa.
Mitä meinaat?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta jos me mentäis, niin
- lasten juhlavaatteet
- mahdollisesti tarvitsee jotain itselle
- lahja
- matkat
- yöpyminenPyh, häihin ei ole pakko osallistua.
Laitetaan sitten vaikka oman vanhemman tai appivanhemman hautajaiset. Jättäisitkö sinä osallistumatta? Matkat, majoitus ja kodin ulkopuolella syöminen maksaa.
Jos mun lapsi sotkisi taloutensa mun hautajaisten vuoksi, menen sille kummittelemaan. Kuollut on kuollut, häntä voi muistella kotonakin.
Jos on työpaikka, pitää varautua työn menetykseen ja laittaa ainakin ansiosidonnainen kuntoon. Jos ottaa asuntolainaa, kannattaa miettiä miten sen hoitaa jos tippuu ansiosidonnaiselle tai jopa työmarkkinatuelle pari vuotta myöhemmin.
Jos ostaaa auton, niin siitä on niitä "yllättäviä" kuluja, ei ne yllätä ketään, niiden suuruus voi toki yllättää.
Puoliso jos lähtee, niin edelleen pärjään omillani, tietenkin. Ei kai kukaan ripustaudu puolison tulojen varaan ja jätä selustaa turvaamatta?
Lapsella lienee isäkin, joka voi myös jäädä puolet ajasta kotiin sairaan kanssa. Jos ei ole, niin en ainakaan omaishoitajaksi (=ilman tuloja) alkaisi.
Itse aloitin siitä, että asumiskulut omakotitalossa on 230€/kk. Saa aika minimiin tulot tippua, ettei tuohon pystyisi vaikka yksin.