Mitä ne yllättävät menot ovat?

1. Pesukone hajoaa. 2. Imuri hajoaa tai sen joku osa hajoaa. 3. Ylimääräinen yhtiövastike joillakin. 4. Jääkaappipakastimen vaihto tai korjaus. 5. Muu tekninen laiteongelma tai uuden hankinta. 6. Kylppärin tai asunnon sähkökatkaisinpainike hajoaa, korjaus. 7. Matkakulut, pakolliset menot. 8. Huonekalut hajoavat tai kuluvat. Ennen tehtiin kai kestävämpiä. 9. Muutto. 10. Paikat irtoavat hammaslääkäri tai muu lääketieteellinen asia. 11. Lääkekulut. 12. Kenkien ja vaatteiden uusiminen, vanha kuluu ja ratkeaa yhtäkkiä. 13. Henkkarit maksavat ja kuva. 14. Lamppujen hankinta tai uusiminen. 15. Edullisen laukun, vyön, huivin, lompakon tai asusteen hankinta. 16. Paperi loppuu, tulostin, musteet, johonkin vaaditaan papereita. 17. Pyyhkeet kuluvat, lakanat, peitot, patjat, tyynyt, vihkot, puhelinmuistio, kirja, levy jne. Lista on loputon. 18. Keittiövälineiden kuluminen ja hajoaminen, kiva jos sinulla kesti 15 vuotta muilla ei kestä. 19. Muutossa aiheutuvat kulut, jos tulee tilanne. 20. Eteisen matto ja varapatteri.

Vierailija kirjoitti:

(hammaslääkäreillä ei ole takuuta)

Julkisilla on. Minulla on nyt 2 kertaa käynyt niin että (molemmilla kerroilla mieshammaslääkärin) iso paikka poskihampaassa (eri hammas eri kerroilla) purupinnalla on hajonnut n. kuukausi laittamisensa jälkeen. Molemmilla kerroilla on paikattu uudelleen ja paremmin (naishammaslääkärin toimesta) ja ilmaiseksi, koska hyvin tehdyn paikan pitäisi kestää vähintään puoli vuotta.

Meitä hieman yllätti laaja rakennevaurio talomme alapohjassa. Asuimme seitsemättä vuotta, joten myyjän vastuu oli umpeutunut, vaikka rakennevaurio oli ollut siellä jo varmaan alusta saakka. Mitään viitteitä tästä ei saatu laajassa kuntotutkimuksessa ostohetkellä. Mitään ei vakuutus korvaa. Se pääsi hieman yllättämään. Sanoisin, että 115 000e kirpaisi kukkaroa.

Vierailija kirjoitti:

Ei mistään tietenkään jos sinulla on rahaa niin paljon ettei ne yllätykset tunnu missään. Tässä maassa on kuitenkin aika paljon ihmisiä, joille pesukoneen hajoaminen, kenkien rikkoontuminen, lasten kasvaminen ja uusien kunnollisten vaatteiden hankkiminen saati nyt sairastuminen yms. yms. on todella hankala paikka taloudellisesti.

No ei lasten kasvaminen voi tulla yllätyksenä, mutta muuten ymmärrän kantasi. Jos on pienet tulot, ei ole se ja sama hajoaako auto ja pesukone samassa kuussa. Voi olla, että pienituloinen voi sinnikkäästi kerätä pahan päivän varaa, mutta ei sekään välttämättä riitä! Jonkin satasen on voinut säästää ja sillä selviää ekasta takaiskusta, mutta seuraavaan ei ehkä olekaan varaa. On niitä, jotka yllättää jo sekin, että tilattu vaate pitää maksaa, mutta kyllä pulaan voi joutua myös ihan kunnollinen ihminen, joka haluaa asioistaan huolehtia. Esim. veljeni ja hänen vaimonsa olivat aika pienituloisia, mutta pärjäsivät kuitenkin, mutta sitten veljeni sairastui syöpään, jota sairasti kolme vuotta ennen kuin kuoli. Kyllä siinä kysyttiin jo sukulaisilta ruokarahaa.

Täällä ollut ihan asiallisia pohdintoja ja ymmärrän kyllä ihmisten tuskan näiden yllätysten tapahtuessa.

Muistutuksena sitten vielä kaikille, että auton huolto, korjaaminen ja uusien renkaiden ostaminen eivät ole lähtökohtaisesti yllättäviä vaan budjetoitavia menoja. Ja ovatkin sitten iso siivu kaikille näille jotka joutuvat painimaan taloudenpitonsa kanssa.

Kyllä siinä oli aika yllättävää, että mies miehelle tapahtui paha työtapaturma jonka takia oli kuukausia sairauslomalla. Joo toki sai palkallista sairauslomaa, ensin maksoi työnantaja. Vaikeuksia tuli siinä kohtaa kun piti alkaa odotella rahoja vakuutusyhtiöstä. Siinä oli äkkiä meidän pienet säästöt käytetty eikä mun palkka riitä maksamaan talolainaa yms. Sitten kun tuli ensimmäiset rahat vakuutusyhtiöstä, niin alkoi rahaa tulla säännöllisesti. Seuraava ongelma tulikin sitten kun mies palasi osa-aikaisesti työelämään syyskuussa. Tähän mennessä saanut syyskuulta palkkaa neljältä päivältä eikä ole vakuutusyhtiöstä tullut vielä ansionmenetystä. Syyskuulta saamatta 10 päivää, koko lokakuu maksamatta ja ihan vain sen takia, että palkkatietoja ei ole ulkoistettu palkkatoimisto toimittanut vakuutusyhtiölle. Tähän päälle vielä se, että mäkin jouduin sairauslomalle ja nyt teen sitten osa-aikaista työtä. Rahat alkaa taas olemaan aika vähissä

Mutta joo, eihän nämä yllättäviä ole. Ainakaan ap:n mukaan. Kyllä meidän olisi pitänyt tietää, että tulee tällaista. Ap on juuri niitä ihmisiä joilla ei ole ollut mitään isompia vaikeuksia elämässään.

Mulle yllättävä meno oli työtapaturma, joka työnantajan vakuutusyhtiön mielestä ei ollut työtapaturma. Sitä sairaalalaskua sitten palloteltiin puolelta toiselle, kuntoutuksen aloituskin viivästyi kun maksajasta oli epäselvyyttä. Pitkä työkyvyttömyys, tulojen menetys ja sitä rataa. Lopulta työnantaja maksoi työtapaturman välittömät kulut, mutta minulle koituneet taloudelliset vahingot eivät korjaantuneet ihan hetkessä. Siinä meni kokonaan keräämäni puskuri ja sen uudelleen kerääminen oli pitkä prosessi ja sitä vaan toivoi, että mitään yllätävää ei vähään aikaan tule.

Mulle yllättävä meno oli pitkäaikaisten syöpähoitojen aiheuttama työkyvyttömyys. Tai, no, eiväthän ne menot sinällään yllättäneet vaan se, ettei niitä ollut rahaa maksaa. Jos kysymystä lukee varmaan niin kuin nokkela AP, ei mikään meno voi kapitalismissa olla yllättävä. Vaihdantaan liittyy aina vastike, joten eipä siinä paljon yllätyksille ole sijaa.

Tavallista lienee myös (kuten myös omalla kohdallani), että sairastuminen rasittaa ja monesti päättää parisuhteen. Ei sekään yllättävää tilastojen valossa ole, mutta yksilön tasolla moni siitä silti yllättyy. Me irrationaaliset yksilöt siis yllätymme, nuo meitä paremmat järjen äänet eivät koskaan. Mutta onnea toki kaikille järkeville ja harkitseville yksilöille. Minä jatkan yllättävien menojen odottelua.

Huomaa torista jonkun hyvän ja halvan. Lähdettävä heti ostamaan.

Olisiko se yllättävä meno, jos sen voisi tietää etukäteen? Kaikkea voi sattua ja tapahtua tai olla sattumatta ja tapahtumatta. Ei jatkuvassa pelossa ja epäluuloisuudessa kannata elää.

Elämme paljossa kulutuskulttuurissa. Olen ostanut ja hankkinut viimeisenparin kymmenen vuoden aikana tavaroita ja esineitä, joita en nuorempana osannut edes kuvitella, että sellaiasia voisi "tavalliset ihmiset" ostaa ja hankkia itselleen.  Tai, kuinka ne ovat lähes välttämättömiä ja pakollisa, jos ja tai kun haluaa elää "normaalia elämää."

Yhtä kaikki on fiksua, että yrittää ylläpitää jonkinlaista puskuria ja hätävaraa siltä varalta, että jokin odottamaton meno tulee. 

Joku vanhempi sukulainen sanoi joskus, että olisi tilillä arkkuun, hautakivieen ja hautajaisiin ja perunkirjoitusta varten rahat, ettei joutusi kukaan muu niitä kustantamaan. - Vähän samantapaisdesti ajattelen itsekin.   

Onko jokin kuluerä yllättävä, on asennekysymys. Yllättävvyyden raja lienee siinä, ettei kustannusvastaava ole osaanut ennakoida kuluerää, ja tämähän on yksilöstä kiinni. Tarkoitetaankohan tällä nyt epäsäännöllisesti esiintyviä kertakuluija, joiden ajankohtaa on vaikea ennustaa etukäteen.