Työssäkäyvät eivät ymmärrä kuinka etuoikeutettuja ovat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, ei kannata olla ylemmyydentuntoinen. Minäkin olin menestynyt ja hyvätuloinen ja ylempää keskijohtoa, oli ihanaa olla menestynyt.

Sitten sain laittomat potkut perhevapaan takia. Asiasta kärhämöitiin ja sain korvauksena 4kk palkan mutta työtä ei takaisin saanut. Ja siitä alkoi alamäki. 4 vuotta tapahtuneesta ja yhä etsin työtä, välissä saanut pari pätkää todella paljon alemmalta osaamistasolta kuin olen.

Näin voi nykyään käydä kelle tahansa.

Miten ei hyvässä asemassa olleelle ja pätevälle tekijälle löydy mitään työtä? Joku ei nyt täsmää. Ehkä sinulla ei olekaan sellaista osaamista, jolla tehdään tulosta.

No syy lienee se etten asu pk seudulla. Maakunnissa ei ole kuin tosi harvoin johtotehtäviä (tai edes asiantuntijatasoa).

Ja lisäksi voi irtisanoutua ja jättäytyä työttömäksi, kuten tein kuukausi sitten.

Jos johtajana tippuu työttömäksi, on kyllä pitkä työttömyys edessä ellei ala yrittäjäksi. Mikään firma ei palkkaa työtöntä johtajaa. Ei vaikka olisi miten pätevä.

T.HE

"saa säännöllisiä tuloja ilman paperisotaa" ...Niin, unohtuiko sulta yksi oleellinen pikkujuttu? Töissäkäyvät tekevät TÖITÄ sen palkkansa eteen. Tosissasiko vertaat täysipäiväistä työtä ja kuukaudessa parin tuntia kestävää paperisotaa toisiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, ei kannata olla ylemmyydentuntoinen. Minäkin olin menestynyt ja hyvätuloinen ja ylempää keskijohtoa, oli ihanaa olla menestynyt.

Sitten sain laittomat potkut perhevapaan takia. Asiasta kärhämöitiin ja sain korvauksena 4kk palkan mutta työtä ei takaisin saanut. Ja siitä alkoi alamäki. 4 vuotta tapahtuneesta ja yhä etsin työtä, välissä saanut pari pätkää todella paljon alemmalta osaamistasolta kuin olen.

Näin voi nykyään käydä kelle tahansa.

Miten ei hyvässä asemassa olleelle ja pätevälle tekijälle löydy mitään työtä? Joku ei nyt täsmää. Ehkä sinulla ei olekaan sellaista osaamista, jolla tehdään tulosta.

Etk;ö nyt tosiaan ymmärrä nykyaikaa?

Nyt on todella paljon kovatasoisia työttömiä asiantuntijoita/johtajia työttömänä. Olen oman alan erikoisosaaja ja 10v ollut johtoryhmätasolla. Vaihtui toimari, saneerasi vanhan johdon ulos.

Nyt tappelen paikoista joihin hakee 400 hakijaa. En pääse edes haastatteluun.

Tässä ketjussa huomaa että moni vakkariduuni viisastelija ei näe yhtään missä tilanteessa mennään.

Jep. Varsinkin niillä jotka on päässeet suojatyöpaikkaan joskus 70- 80- lukujen aikaan ja olleet parhaimmillaan siellä jo 40v samassa työpaikassa. Eihän ne varmaan edes tiedä millaista työttömyys on, oikeasti.

Kyllä mä ymmärrän, minkälaista on olla työtön. Olen painanut siksi duunia, että saan vakipaikan, ja sainkin, ja arvostan tätä todella paljon. Olen kärsinyt mielenterveysongelmista ja ollut aika rajuja kokemuksia elämässä, ja joskus viisi vuotta sitten kävin läpi niin ison kriisin, etten ajatellut, että enää koskaan voisin palautua tavalliseksi veronmaksajaksi. Vaan tässä ollaan. Ja siksi todellakin nautin joka hetkestä, nyt on asiat hyvin, vihdoinkin. Koskaan en luovuttanut.

En kyllä kokenut itseäni etuoikeutetuksi, kun olin töissä. Nyt mukavankokoisella työkyvyttömyyseläkkeellä aikaa viettäessäni on tullut mieleen, että saatan sellainenkin olla. 

Ja lisäisin vielä sen, että tottakai työllistymisessä ja elämässä muutenkin on monesti kyse myös tuurista ja lähtökohdatkin merkitsevät. Sitä ei voi kieltää. Mutta silti oli tilanne miten huono tahansa, koskaan ei kannata heittää kirvestä kaivoon. Aina voi olla mahdollisuus saavuttaa oma tavoite, vaikka se tapahtuisi kiertoteitä pitkin. Ja joskus sielun pimeimmästä yöstä voi seurata jotain hyvää, jonka kautta ymmärtääkin vaikka, että haluaa tehdä elämällään jotain ihan muuta.

Vaikka moni täällä dissaa työkkäriä, heidänkin palveluita kannattaa hyödyntää, niihin ovat kaikki asiakkaat oikeutettuja. On palkkatukea, työkokeilua, erilaisia valmennuksia, uraohjauspsykologin vastaanottoa noin muun muassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, ei kannata olla ylemmyydentuntoinen. Minäkin olin menestynyt ja hyvätuloinen ja ylempää keskijohtoa, oli ihanaa olla menestynyt.

Sitten sain laittomat potkut perhevapaan takia. Asiasta kärhämöitiin ja sain korvauksena 4kk palkan mutta työtä ei takaisin saanut. Ja siitä alkoi alamäki. 4 vuotta tapahtuneesta ja yhä etsin työtä, välissä saanut pari pätkää todella paljon alemmalta osaamistasolta kuin olen.

Näin voi nykyään käydä kelle tahansa.

Miten ei hyvässä asemassa olleelle ja pätevälle tekijälle löydy mitään työtä? Joku ei nyt täsmää. Ehkä sinulla ei olekaan sellaista osaamista, jolla tehdään tulosta.

No syy lienee se etten asu pk seudulla. Maakunnissa ei ole kuin tosi harvoin johtotehtäviä (tai edes asiantuntijatasoa).

Niin, no se selittää paljon. Haluta asua maakunnassa ja haluta johtajaksi. Jostain on vaan tingittävä. Tervetuloa pääkaupunkiseudulle..

Vierailija kirjoitti:

"saa säännöllisiä tuloja ilman paperisotaa" ...Niin, unohtuiko sulta yksi oleellinen pikkujuttu? Töissäkäyvät tekevät TÖITÄ sen palkkansa eteen. Tosissasiko vertaat täysipäiväistä työtä ja kuukaudessa parin tuntia kestävää paperisotaa toisiinsa?

Tämän lisäksi asenne kuulostaa siltä, että olisi jotenkin arvottu tai muuten vaan valittu sattumanvaraisesti kuka on etuoikeutettu ja kuka ei. Jos jotain ideaa ehdottaakin niin on nykyaikaa ymmärtämätön ja muutenkin kylmä ihminen, kun pitäisi aina vaan ymmärtää ja ymmärtää, että työttömyys ei ole oma valinta, tai että kaikille johtajille ei vaan ole töitä. Ihan kun mulle olisi tultu kotiin tarjoamaan työtä ja heti koulutusta vastaavaa. Kyllä on tullut useita eri paikkoja ja suoraan sanottuna pas - ka - hommia tehtyä, kannattamatonta ja jopa ilmaista, että saisi kokemusta ja suhteita. Noin 100 määräaikaista. Tarponut lumihangessa aamu viideltä johonkin surkeaan parin tunnin pätkätyöhön, ja itkien tullut takaisin, kun on kylmä ja nälkä. Kuitenkin päättänyt, että on vaan pakko yrittää ja mennä eteenpäin. Ei voi jäädä kotiin katsomaan tuota "kuukausi oli kivaa, toisen jälkeen alkoi mieliala laskea" ihmiskoetta. Ja nyt, vakituisessa työssä, ansaitusti (!), olen "etuoikeutettu"?! Kyllä, olen tyytyväinen elämääni ja siihen, että en ole luovuttanut, mutta ihan omaa ansiotani!

Matalapalkkatyössä ei ole rahaa enempää kuin sossuelätillä,vähemmän vapaa-aikaa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Onko käynyt mielessä, että työelämässä on vaikka millä mitalla meitä ihmisiä, jotka ovat joskus olleet työttömänä? 

Mutta työterveyshuollosta sinulla on väärä käsitys. Työnantajan ei ole mikään pakko järjestää ilmaista lääkärin tai sairaanhoidon palvelua työntekijöille. Se on vapaaehtoista, lakisäätinen työterveyshuolto ei käytännössä kata juuri mitään. Kyllä minä edelleenkin maksan lääkärikäyntini kaikki itse. Meillä käy terveydenhoitaja juttelemassa kerran viidessä vuodessa, lähinnä pomon kanssa ja meitä työntekijöitä haastattelee alle puoli minuuttia. Sitä kutsutaan työpaikkaselvitykseksi. Terveystarkastus meillä on muutaman vuoden välein. Yhtikäs mitään muuta ei meidän työterveyshuoltoon kuulu eikä laki vaadi enempää. 

Omassa työpaikassani on myös aivan minimi työterveyspalvelu. Eli ei mitään muutosta siihen, kun työttömänä olin julkisen terveydenhuollon piirissä. Jopa työterveydessä on ihmetelty meidän firmamme äärettömän suppeaa työterveyssopparia.

Esim. sairastuin influenssaan muutama vuosi sitten, mutta soppariin ei kuulunut edes influenssan testaamista.

Yksi työkaverini kärsi jatkuvista käsikivuista tehtyään monta vuotta raskasta toistotyötä. Joutui tappelemaan saadakseen sen kolme kertaa fyssaria.

Esimerkkejä olisi enemmänkin.

Eli ei teidän työttömien kannata kadehtia meidän kaikkien työterveyttä. Koska tosiaankin jotkin firmat kustantavat työntekijöilleen pienimmän mahdollisen hoidon. Eli saman minkä saisit julkisessa.

Kiusatuksi tuleminen on niin etuoikeutettua, että irtisanoudun pandemian keskellä ennemmin kuin jatkan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minua silti risoo huomen aamulla kuudelta herätä ja lähteä tuonne kylmään, kun työttömät kääntävät kylkeä.

Voin mielelläni vaihtaa. Työttömänä olo on ehkä kuukauden verran siedettävää, sen jälkeen alkaa mieliala laskea.

Töitä pitäisi jakaa jotenkin tasaisemmin. Kun työssäkäyvää alkaa jurppia töissäolo, pitäisi olla joku nettilomake, jonka täyttää ja työtön tulee tilalle kuukaudeksi, tai pariksi ja sitten taas vaihdetaan. Ei tulisi tylsää eikä kurjaa kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minua silti risoo huomen aamulla kuudelta herätä ja lähteä tuonne kylmään, kun työttömät kääntävät kylkeä.

Moni työtön vaihtaisi mielellään osia kanssasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minua silti risoo huomen aamulla kuudelta herätä ja lähteä tuonne kylmään, kun työttömät kääntävät kylkeä.

Moni työtön vaihtaisi mielellään osia kanssasi.

Mitä sitten? Pointti taisi olla, että ei se niinkään mene, että toinen on 100% onnea ja toinen 100% kurjuutta. Moni työssä käyvä vaihtaisi mielellään osia työttömän kanssa joissain tilanteissa. 

Te jotka kadehditte työttömiä, miksi ette vain irtisanoudu heti huomenna, jos työttömyys on niin ihanaa?

Aivan.

Vierailija kirjoitti:

"saa säännöllisiä tuloja ilman paperisotaa" ...Niin, unohtuiko sulta yksi oleellinen pikkujuttu? Töissäkäyvät tekevät TÖITÄ sen palkkansa eteen. Tosissasiko vertaat täysipäiväistä työtä ja kuukaudessa parin tuntia kestävää paperisotaa toisiinsa?

Itsekin olen kyllä tosi tyytyväinen periaatteellisella tasolla, niin kauan kuin töitä riittää, enkä sinällään ole eri mieltä ap:n kanssa.

Mutta itse kun olin keväällä lomautettuna osittain, niin kyllä se "paperisota" oli työttömyyspäivien kannalta nopeampi kuin miten työaikaa pitää raportoida. Joka vartti pitää saada jollekin projektille, ja näille työvaiheille aikaa voi olla tosi minimaalisesti varattuna projektinohjausjärjestelmässä, ja pitää tuskailla, miten ne viikon työtunnit saa kasaan ilman että tulee sanomista joskus jälkikäteen.