Lue keskustelun säännöt.
Minkälainen on keskimääräinen kuuskymppinen nainen?
17.01.2021 |
Olin vastaamassa kyselyyn, miten mielestäni eroan ikäisistäni keskiverto-naisista. Tajusin, että en tiedä, mikä mielikuva ihmisillä keskimääräisestä kuuskymppisestä naisesta on. Kertokaa, niin vastaan, olenko samanlainen vai erilainen!
Kommentit (62)
Paljon nuorempi mies, lopettanut oman firman, vapaalla ja matkustaa taas kun voi, ai niin meni dj-kurssille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa perinteisiä arvoja, käy vesijuoksemassa, tekee kaiken ruoan itse, puhuu paljon puhelimessa, kodin sisustus on vähintään 30 vuotta vanhaa, vierastaa tietotekniikkaa, ei mielellään aja autolla, hössöttää lapsenlapsistaan.
Neulon paljonkin, mutta niin tein kaksikymppisenä ja nelikymppisenä. Tykkään kirjallisuudesta ja leipomisesta kuten jo nuorena. Ihminen muuttuu enemmänkin ulkoisesti kuin sisäisesti.
Sairauslomalla olin sappileikkauksen takia.
Mieheni on jo eläkkeellä,hieman kadehdin häntä. Välillä tuntuu,että olen jo antanut työelämälle sen mitä annettavissa on. Eläkeikään on vielä seitsemän vuotta,joten hanskoja ei voi lyödä tiskiin.
Välillä hoidan lapsenlastani, joka on minulle hyvin rakas. Myös vanhempani tarvitsevat huolenpitoa. Välillä tuntuu, että minä huolehdin kaikista, mutta kukaan ei huolehdi minusta.
Hiukseni ovat harmaantuneet nätillä tavalla. Niistä olen tyytyväinen. Kiloja on kertynyt aivan liikaa, mikä on omaa syytäni. Tykkään ruuasta ja herkuista, liikkumaan olen laiska.
Minä olen tällainen, toiset toisenlaisia. Ei ihmiset ole samanlaisia samassa iässä.
Vierailija kirjoitti:
Kutoo sukkia, käy bingossa ja menee aikaisin nukkumaan
Ei täällä mitään bingoja enää ole, vaikka en ole käynyt niissä nuorempanakaan. Eikä ole edes lavatansseja. Matkustamista ja konsertteja en ole koskaan harrastanut, eikä ne kiinnosta vieläkään. Viihdyn kotona, kun täällä on aivan riittävästi puuhaa. Varsinkin näin aikoina on paljon helpompi elää näin.
Etätyö on oikein sopivaa minulle. Toivottavasti tätä riittää eläkeikään saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ymmärtänyt kyselyn kysymystä :) ja harva teistäkään. Siunattuja ovat yksinkertaiset.
Kerrohan, miten päädyit sellaiseen tulokseen.
Kysyttiin, miten HÄNEN mielestään hän eroaa keskiverrosta jne. Ei hänen tarvitse tietää, minkälainen on keskiverto jne. tai minkälainen on keskiverto jne muiden mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa perinteisiä arvoja, käy vesijuoksemassa, tekee kaiken ruoan itse, puhuu paljon puhelimessa, kodin sisustus on vähintään 30 vuotta vanhaa, vierastaa tietotekniikkaa, ei mielellään aja autolla, hössöttää lapsenlapsistaan.
Sinä et taida tuntea ketään kuusikymppistä. Noista vain yksi sopii minuun: teen kaiken ruuan itse.
Yleensä ihan p....tavan näköinen vielä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytän puolen vuoden kuluttua kuusikymmentä.
Käyn töissä, olen naimisissa, asumme kerrostalossa.
Luen erittäin paljon, myös vierailla kielillä, käyn ryhmäliikunnassa noin 4-5 krt/viikossa, teatterissa, joskus leffoissa ja jonkun verran ulkona syömässä. Tosin on sanottava, että kotona tehty on useimmiten parempaa, koska nykyruoaissa ei käytetä suolaa, voita ja kermaa. Kotona käytetään 😊
Olen terve ja en käytä alkoholia enkä muitakaan päihteitä. Miehen kanssa käymme vaellus- ja/tai liikuntamatkoilla, mies juoksee (ei myöskään käytä alkoholia) ja minä jumppailen.
Kavereita on pari hyvää, joskus tavataan. Osa kaverista on jo kuollut, ja joskus yön hetkinä käy kuolema omassakin mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ymmärtänyt kyselyn kysymystä :) ja harva teistäkään. Siunattuja ovat yksinkertaiset.
Kerrohan, miten päädyit sellaiseen tulokseen.
Ap jatkaa: Tämän ketjun innoittajana oli toisen ketjun kysymys ”Millä tavalla olet mielestäsi erilainen kuin ikäisesi keskivertonainen/-mies?”
Jotta vois vastata siihen, pitää ensin muodostaa mielipide siitä, millainen on ikäiseni keskivertonainen/-mies.
En tiedä, millainen on ikäiseni keskivertonainen. Tiedän kyllä, miten eroan ikäisestäni keskivertomiehestä - ainakin olen eri sukupuolta ;)
Pahoittelen, jos sinusta tuntuu kuin aiheesi olisi varastettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ymmärtänyt kyselyn kysymystä :) ja harva teistäkään. Siunattuja ovat yksinkertaiset.
Kerrohan, miten päädyit sellaiseen tulokseen.
Kysyttiin, miten HÄNEN mielestään hän eroaa keskiverrosta jne. Ei hänen tarvitse tietää, minkälainen on keskiverto jne. tai minkälainen on keskiverto jne muiden mielestä.
Luitko otsikkoa? Minä vastasin otsikon kysymykseen. Tämä ei ole mikään ylioppilaskoe, jossa tekstin pitää vastata otsikkoa.
Ap, olisiko tuo ainutlaatuisuuskysely jossain netissä?
-kuuskybänen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ymmärtänyt kyselyn kysymystä :) ja harva teistäkään. Siunattuja ovat yksinkertaiset.
Kerrohan, miten päädyit sellaiseen tulokseen.
Kysyttiin, miten HÄNEN mielestään hän eroaa keskiverrosta jne. Ei hänen tarvitse tietää, minkälainen on keskiverto jne. tai minkälainen on keskiverto jne muiden mielestä.
Luitko otsikkoa? Minä vastasin otsikon kysymykseen. Tämä ei ole mikään ylioppilaskoe, jossa tekstin pitää vastata otsikkoa.
Mun puolesta ihan kaikki saavat lukea vain otsikot ja vastata vain niihin. Ei tarvitse suotta kenenkään kirjoittaa sen enempää.
Aloitan itse (ei tarvitse olla edes samassa ketjussa).
Otsikko: Poikaystävä maistoi raakaa jauhelihataikinaa!!
Lapsena söin usein pullataikinaa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa perinteisiä arvoja, käy vesijuoksemassa, tekee kaiken ruoan itse, puhuu paljon puhelimessa, kodin sisustus on vähintään 30 vuotta vanhaa, vierastaa tietotekniikkaa, ei mielellään aja autolla, hössöttää lapsenlapsistaan.
Nyt ei natsannut ainutkaan kohta.
No, arvostan sitä, että ihminen tekee työnsä hyvin, ja se varmaan lasketaan perinteiseksi arvoksi, mutta muuten en identifioidu perinteisten arvojen kannattajaksi millään muotoa. En millään.
Kodin sisustus on kaikki suhteellisen uutta, aika neutraalia tosin, että siinä mielessä ne ei huuda 2020-lukua. Mökillä on lähinnä isoisän perintöhuonekaluja viime vuosisadan alkupuolelta, mutta on uudempaakin, ja toden totta, siellä on yks kirjahylly ehkä jostain 70-luvulta.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parasta ennen käyttöpäivä mennyt.
Ei ainakaan mun näköne,hoikka kinttunen nuorekas.Sanoo mun työkamut ja kamut.Kerran yks taxikuski sano oot jtn 40,v,sanoin kiitti.Tänään 57v.Äänikin ja muu olemus nuorempi..mut heiii positiivistä.Ne 60 v mitä mää tunnen tätimäisiä.Tasapaksuja.Näkee et iäkkäämpi kys.
Eikös laulaja Eini ole jotain 60?
Ei ole monellakaan tapaa keskiverto.
Sanoisin, että jos et ole ollut standardikappale nuorena, et ole sitä vanhanakaan.
Minuakin tämä aihe kiinnostaa. Osaatteko kertoa, mikä on muuttunut kymmenen vuoden aikana, ikävuosina 50-60? Vai onko elämä pysynyt suunnilleen samanlaisena?
Vierailija kirjoitti:
Ap, olisiko tuo ainutlaatuisuuskysely jossain netissä?
-kuuskybänen
Hyvä kysymys!
En löytänyt googlaamalla. Muistan, että kysely keskittyi ulkoisiin kysymyksiin kuten mikä on silmien väri tai oletko oikea- vai vasenkätinen jne.
Liittyi ehkä tähän (artikkeli maksumuurin takana)
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003737500.html
Yks ainutlaatuisuuskysely on tässä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/15/luulitko-olevasi-ainutlaatuine…
- mutta tää ei siis ollenkaan ole sama, vaikka onkin muuten ok kysely.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin tämä aihe kiinnostaa. Osaatteko kertoa, mikä on muuttunut kymmenen vuoden aikana, ikävuosina 50-60? Vai onko elämä pysynyt suunnilleen samanlaisena?
Ap vastaa omasta puolestaan:
Elämä on pysynyt suunnilleen ennallaan monella tapaa. Sama puoliso, sama työ, sama elinpiiri, samanlaiset tulemiset ja menemiset.
Se on muuttunut, että olen nyt yhtäkkiä ymmärtänyt, että eläkkeeseen ei ole enää monta vuotta. Osa tuttavapiiristä on jo jäänyt pois työelämästä. Olen yllättänyt itseni ajattelemasta, että ”sitten kun olen eläkkeellä...”. Ennen ei pälkähtänyt päähänkään, se tuntui olevan niin kaukana. Tajuan myös jo, että välttämättä en ikuisesti pysy terveenä ja pysty nauttimaan kaikista niistä asioista, joista nyt nautin.
Vanhempien sukupolvi eli omat vanhemmat, sedät ja tädit alkavat olla elämänsä ehtoossa. Se pistää miettimään elämän rajallisuutta. Aika monella on myös se tilanne, että sekä omat vanhemmat että lapset kaipaavat taloudellista ja muutakin apua.
Kerrohan, miten päädyit sellaiseen tulokseen.