Kuuden lapsen yh vastaa hetken!! (ev)

niin tärkeetä sä ny sit tiedät että meidän pitäis sulta kysellä?



siis kerro joku esimerkki kysymys?



v**un säälittävät pätijät >.<

t. kuudes mahassa

Ei äidin syli ja huomio riitä noin monelle, sääli lapsia =(

-on sama isä

-ero tuli koska 15v henkistä ja fyysistä väkivaltaa oli vihdoinkin liikaa ja sain tukea ihmisiltä,kun uskalsin vihdoin viimein avata suuni

-lasten iät on 13v,12v,9v,8v,5v ja 3v



Ja siihen onko kuusi lasta yhdellä naisella liikaa,en valitettavasti voi oikein vastata... vain yksi lapsi näistä on tehty (vanhin) niin,että minä sitä halusin.. Loput tulivat miehen ylivallan,henkisen otteen ja fyysisen määräyksen vuoksi... Ei sillä,jokaista todellakin rakastan silti.

t. yksi seitsemästä

Vierailija:

Ei äidin syli ja huomio riitä noin monelle, sääli lapsia =(

Ja kyllä kiitos,olen kuullut ehkäisystä. Oletko sinä kuullut ikinä niin lannistavasta henkisestä ja fyysisestä väkivallasta,että se saa ihmisen unohtamaan oman itsensä?? Mies siis meillä " valitsi" että olemme ilman ehkäisyä...

Hullua on,että ihan ok se meni ennenkin,tai siltä silloin tuntui. Nyt olen vasta (1v erossa) alkanut tajuamaan kuinka kamalaa se oli ennen.

Lapset saavat terapiaa,koska heihin se jätti varmasti myös sellaiset jäljet joita en pysty edes kuvittelemaan.



Entinen mies on edelleen tietyllä tapaa kuvioissa mukana,vanhin poika ei suostu näkemään hänessä mitään pahaa,vaikka on kauiten tätä menoa katsonut... Samoin mies saattaa ilmestyä kotiimme ihan yhtäkkiä,lähestymiskielto on,mutta poika antaa miehelle avaimensa.



Olemme muuttaneet vuoden sisällä pariin kertaan,nyt saimme vkl vihdoin kodin jossa pitäisi olla parempi olla,ala ja yläkerrassa asuiu tukiperheet ja ovessa hieman erilainen lukko...

mutta luulen ja toivon myös, että nyt olet varmasti ONNELLISEMPI kuin onnettomassa liitossa. Olen itsekkin kokenut henkistä- (ja hieman fyysistä-)väkivaltaa ja nyt kun olen " itsekseni" ilman miestä, olen onnellisempi kuin koskaan.



VOIMIA JA ISO HALAUS!

Toivotan kaikkea hyvää koko perheelle tulevaan! Uskon että olet vaikeimman ajan elämässäsi jo elänyt.

Kaupassa käydään nuorempien kanssa (jotka eivät koulussa) useammankin kerran viikossa lähikaupoissa. Isoon markettiin max kerran kuussa.

Mutta meneehän tuota,yksinään tuo 13v poika vetelee aikamoisia annoksia...



Pitäisi ottaa nuo talousasiat hallintoon,ne ovat tämän vuoden takia olleet aika retuperällä... Onneksi minulla on ollut ystäviä jotka ovat auttaneet paljon. Syömässäkin ollaan käyty heidän luonaan ainakin kerran viikossa!



Taloudellinen puoli on se mikä on itsellä juuri nyt alkanut huolestuttamaan,koska täytyy myöntää,että silläkin puolella olin miehen alaisuudessa täysin,sain tietysti lapsista rahat (nekin meni miehen tilille) ja miehen palkka sitten oli täysin miehen. Perustelujen täytyi olla kilometrien pituisia ennenkuin sain mitään ostaa...

Mutta jos tarkoitat että aioinko tehdä lisää lapsia niin en todellakaan,kyllä nämä tässä ovat,ei enempää.

olisi pitänyt jäädä syntymättä.



Ap:lle tsemppiä kaikkeen. Itse olen ollut 1 lapsen yksinhuoltaja ja nyt minulla on uusperhe. Parissa vuodessa olet jo paljon vahvempi ja päässyt yli tästä. Voimia.

Itse vielä uskonkin rämpiväni tästä elämän paremmalle puolelle. Minua lähinnä vaivaa lapset (tietysti) ja heidän selviytymisensä...

Mies on todella hyvä manipuloimaan ja osaa esittää " hyvää isää" ,tai ihan ok hän varmaan onkin.... tavallaan,siis lapsille...

t. neljättään odottava, jolla on ollut mahdollisuus päättää, haluaako lapset vai ei.