Minkälainen elämänasenne on paras?
Jos mietitään vaikka onnellisuutta ja pärjäämistä, millaista asennetta se vaatii? Millainen asenne sinulla on? Missä tilanteissa asenteesi on pelastanut sinut tai kannatellut silloin kun on vaikeaa?
Kommentit (388)
En usko milliäkään tehtailtuin salaliittoteorian elän jalat maassa ja luotan luukeneitten mielipiteitä. Säälin hurahtaneita
Joustavuus ja sopeutumiskyky, kuitenkin niin että ihmisellä on omat ja toisten rajat selkeät. Nöyryys siten että ymmärtää että maailmassa on asioita joihin ei voi vaikuttaa , ja asioita joihin vaikuttaminen voi olla etuoikeus - kaikkiin asiohin ei siis tarvitse yrittää vaikuttaa. Ymmärrys siitä että on vain hiekanhyvä merenpohjassa, eikä ole mitenkään erityinen. Vaan ihan tavallinen.
Tästä ajatusmaailmasta seuraa luontainen terve epäitsekkyys.
Se että kumpikin tekee omaa työtänsä sekä kotitöistä niitä, mistä pitää ja mitä osaa, lapsille opetetaan tietysti kaikki kotityöt. Muut tekemiset ostetaan sitten palveluina ja lapset saavat sitten aikanaan päättää omassa elämässään puolisoidensa kanssa että mitä tekevät itse ja mitä ostavat palveluina. Luonnollisestikin ollaan ansiotulojen lisäksi kerrytetty piensijoittajina ja asuntovelallisina varallisuuttamme jotta on lapsiperhevaiheessa varaa ostaa riittävästi palveluja sekä harrastaa. Monet kotipalvelut muuten eivät hirvittävästi maksa, eihän esimerkiksi siivoojaa tarvitse kuin kerran kuussa kun jokainen järjestelee vähän omia tavaroitaan, on astianpesukone ja pyykinpesukone, robotti-imurit ja -mopit.
Noi videospämmit on ärsyttäviä ja turhia.
Asenteena realismi toimii, uskoo mahdollisuuksiinsa mutta ymmärtää että hyvät asiat eivät tule itsekseen ja vaan toivomalla.
Vierailija kirjoitti:
Se että kumpikin tekee omaa työtänsä sekä kotitöistä niitä, mistä pitää ja mitä osaa, lapsille opetetaan tietysti kaikki kotityöt. Muut tekemiset ostetaan sitten palveluina ja lapset saavat sitten aikanaan päättää omassa elämässään puolisoidensa kanssa että mitä tekevät itse ja mitä ostavat palveluina. Luonnollisestikin ollaan ansiotulojen lisäksi kerrytetty piensijoittajina ja asuntovelallisina varallisuuttamme jotta on lapsiperhevaiheessa varaa ostaa riittävästi palveluja sekä harrastaa. Monet kotipalvelut muuten eivät hirvittävästi maksa, eihän esimerkiksi siivoojaa tarvitse kuin kerran kuussa kun jokainen järjestelee vähän omia tavaroitaan, on astianpesukone ja pyykinpesukone, robotti-imurit ja -mopit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras asenne on se, kun annat muiden mielipiteiden tekemisistäsi/valinnoistasi valua kuin vesi hanhen selästä.
Ei se ihan näinkään yksinkertaista ole. Jos tekee aina mielensä mukaan, tulee äkkiä ryhmän syrjimäksi ja jää yksin. Tätä ihminen luonnostaan välttää, koska sosiaalinen syrjintä on pahin uhka omalle selviämiselle (kun ajatellaan lauma-aikoihin asti, ja samat vaistot pätee vieläkin). Tämän takia ihminen reagoi herkästi ryhmäpaineeseen, sen takia myös seurataan pukeutumis- ja muita trendejä. hyväksytyksi tuleminen on välttämättömyys. Eli siitäkään ei kannata itseään halveksua, jos on joskus porukan mukana mennyt, vaikka olisi halunnut jotain muuta. Mukautuminen ja kyky kompromisseihin on ihan kelpo ominaisuuksia.
Ihmisen taipuminen kovin helposti ryhmäpaineen edessä on johtanut suuriin tragedioihin. Ihmiskunnan toivo ovat ihmiset, jotka eivät mene joukon mukana. Siksi kannatan sitä, että kannattaa ajatella itse, toisia voi kuunnella ja oppia, mutta joukon mukana ei pidä mennä silloin, kun se on vastoin omia (hyviä) periaatteita. - eri
Pitääkö ton yhen spämmätä kaikki ketjut?
Olen 18-vuotias lukiolainen. En ole koskaan aiemmin kommentoinut tänne, mutta nyt iski hyvä aihe!
Tässä asiat, jotka luovat minun elämänasenteeni:
1. Huomion kohdistaminen itsestäni muihin ihmisiin. Se palkitsee todella paljon, kun saa auttaa muita. Voi, miten elämä rikastuu!
2. On valmis kohtaamaan elämän vaikeat asiat. Liian usein pakenemme tuskaisan riipiviä ihmissuhdekriisejä tai torjumme vaikeat tunteet sisällämme (hylkäämisen pelko, häpeä, viha, suru). Se tekee ihmisestä onnettoman.
3. Muutoksena oleminen. Haluan muuttaa maailmaa paremmaksi. Haluan olla, että minusta jää jotain jälkeen, kun elämäni loppuu.
4. Ihmisen arvo ei tule siitä mitä hän tekee (ei suorittamisesta), vaan siitä mitä hän on.
5. Myönnän virheeni.
6. Pidän omat rajani ja tunnen itseni. Jos tiedän kuka olen, tiedän myös voimavarani. En lupaa tehdä kaikkea, enkä halua olla liian kiltti.
7. Keskityn johonkin suurempaan elämässäni. Itse olen kristitty ja usko Jumalaan on henkinen voimavarani, josta ammennan joka ikinen päivä energiaa.
Siinä muutama ajatus,
Hyvää päivää teille kaikille!
Päivä vain ja hetki kerrallaan Herran apuun ja armoon luottaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Optimismi on ainakin itselläni ollut virhe. Tästä on tutkimuksiakin. Olettamalla pahinta olisin tehnyt paremmat päätökset.
Liiallinen pessimismi myös estää ihmisistä näkemästä niitä hyviä asioita ja näin ollen on sokea hyville tilaisuuksille menestyä. Lisäksi se aiheuttaa masennusta.
Tämä. Itselläni ongelmana. Mitään ei usein edes viitsi yrittää kun "tietää" sen kuitenkin menevän mönkään. Täytyisi löytää jostain lisää positiivisuutta.
lukiolainen18v kirjoitti:
Olen 18-vuotias lukiolainen. En ole koskaan aiemmin kommentoinut tänne, mutta nyt iski hyvä aihe!
Tässä asiat, jotka luovat minun elämänasenteeni:
1. Huomion kohdistaminen itsestäni muihin ihmisiin. Se palkitsee todella paljon, kun saa auttaa muita. Voi, miten elämä rikastuu!
2. On valmis kohtaamaan elämän vaikeat asiat. Liian usein pakenemme tuskaisan riipiviä ihmissuhdekriisejä tai torjumme vaikeat tunteet sisällämme (hylkäämisen pelko, häpeä, viha, suru). Se tekee ihmisestä onnettoman.
3. Muutoksena oleminen. Haluan muuttaa maailmaa paremmaksi. Haluan olla, että minusta jää jotain jälkeen, kun elämäni loppuu.
4. Ihmisen arvo ei tule siitä mitä hän tekee (ei suorittamisesta), vaan siitä mitä hän on.
5. Myönnän virheeni.
6. Pidän omat rajani ja tunnen itseni. Jos tiedän kuka olen, tiedän myös voimavarani. En lupaa tehdä kaikkea, enkä halua olla liian kiltti.
7. Keskityn johonkin suurempaan elämässäni. Itse olen kristitty ja usko Jumalaan on henkinen voimavarani, josta ammennan joka ikinen päivä energiaa.
Siinä muutama ajatus,
Hyvää päivää teille kaikille!
Hyviä pointteja. Erityisesti sosiaalisesta rohkeudesta. Pakko kuitenkin ottaa esille seuraava kohta.
4. Miten sosiaalinen eläin kuten ihminen voi määrittää "mitä hän on"? Eikä se määräydy tekojen ja ympäristöön luodun vaikutuksen kautta. Esim hyvä vanhempi sijoittaa lapseensa mm. aikaa, sekä sosiaalista ja emotionaalista pääomaa. Vai tarkoitatko, että lapsensa hylkäävä vanhempi (tai vanhempi, joka ei huolehdi lapsestaan) on yhtä arvokas kuin hyvä vanhempi?
Miksi asia olisi erilailla vieraista ihmistä puhuttaessa? Esim työpaikalla. Eikö sielläkin positiivisesti ympäristöönsä vaikuttamalla nosta omaa ihmisarvoaan? Mikäli ihmisarvo ei määräydy ihmisen tekojen (suoritusten) kautta, mitä se sitten tarkoittaa, että ihmisen arvo määräytyy siitä, "mitä hän on"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Optimismi on ainakin itselläni ollut virhe. Tästä on tutkimuksiakin. Olettamalla pahinta olisin tehnyt paremmat päätökset.
Liiallinen pessimismi myös estää ihmisistä näkemästä niitä hyviä asioita ja näin ollen on sokea hyville tilaisuuksille menestyä. Lisäksi se aiheuttaa masennusta.
Tämä. Itselläni ongelmana. Mitään ei usein edes viitsi yrittää kun "tietää" sen kuitenkin menevän mönkään. Täytyisi löytää jostain lisää positiivisuutta.
koronan aikaan tuosta?
Paras asenne on tämä
1. Älä puutu muiden asioihin ja yksityiselämään.
2. Ole oma itsesi äläkä välitä muiden mielipiteistä.
Huomaan että näin vanhempana olo on paljon rauhallisempi ja on asettunut aloilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras asenne on se, kun annat muiden mielipiteiden tekemisistäsi/valinnoistasi valua kuin vesi hanhen selästä.
Ei se ihan näinkään yksinkertaista ole. Jos tekee aina mielensä mukaan, tulee äkkiä ryhmän syrjimäksi ja jää yksin. Tätä ihminen luonnostaan välttää, koska sosiaalinen syrjintä on pahin uhka omalle selviämiselle (kun ajatellaan lauma-aikoihin asti, ja samat vaistot pätee vieläkin). Tämän takia ihminen reagoi herkästi ryhmäpaineeseen, sen takia myös seurataan pukeutumis- ja muita trendejä. hyväksytyksi tuleminen on välttämättömyys. Eli siitäkään ei kannata itseään halveksua, jos on joskus porukan mukana mennyt, vaikka olisi halunnut jotain muuta. Mukautuminen ja kyky kompromisseihin on ihan kelpo ominaisuuksia.
Ihmisen taipuminen kovin helposti ryhmäpaineen edessä on johtanut suuriin tragedioihin. Ihmiskunnan toivo ovat ihmiset, jotka eivät mene joukon mukana. Siksi kannatan sitä, että kannattaa ajatella itse, toisia voi kuunnella ja oppia, mutta joukon mukana ei pidä mennä silloin, kun se on vastoin omia (hyviä) periaatteita. - eri
Vierailija kirjoitti:
Jokainen on oman onnensa seppä, kukaan ei ole sinulle mitään velkaa.
T. Kokoomussika
Kyllä, valitettavasti harva suomalinen tajuaa tätä!
Vierailija kirjoitti:
Päivä vain ja hetki kerrallaan Herran apuun ja armoon luottaen.
https://digital.library.mcgill.ca/ms-17/folio.php?p=cn82v&showitem=Tran…
Löytyykö se tuolta?
Pessimisti ei pety, optimisti ei opi.
Ihan sana sanasta luettuna, voi tuntua kärjistetyltä, mutta itselläni tuo tarkoittaa sitä, että miettii asioita ja seuraamuksia, eikä höngi täysiä eteenpäin sen kummemin ajattelematta.
lukiolainen18v kirjoitti:
Olen 18-vuotias lukiolainen. En ole koskaan aiemmin kommentoinut tänne, mutta nyt iski hyvä aihe!
Tässä asiat, jotka luovat minun elämänasenteeni:
1. Huomion kohdistaminen itsestäni muihin ihmisiin. Se palkitsee todella paljon, kun saa auttaa muita. Voi, miten elämä rikastuu!
2. On valmis kohtaamaan elämän vaikeat asiat. Liian usein pakenemme tuskaisan riipiviä ihmissuhdekriisejä tai torjumme vaikeat tunteet sisällämme (hylkäämisen pelko, häpeä, viha, suru). Se tekee ihmisestä onnettoman.
3. Muutoksena oleminen. Haluan muuttaa maailmaa paremmaksi. Haluan olla, että minusta jää jotain jälkeen, kun elämäni loppuu.
4. Ihmisen arvo ei tule siitä mitä hän tekee (ei suorittamisesta), vaan siitä mitä hän on.
5. Myönnän virheeni.
6. Pidän omat rajani ja tunnen itseni. Jos tiedän kuka olen, tiedän myös voimavarani. En lupaa tehdä kaikkea, enkä halua olla liian kiltti.
7. Keskityn johonkin suurempaan elämässäni. Itse olen kristitty ja usko Jumalaan on henkinen voimavarani, josta ammennan joka ikinen päivä energiaa.
Siinä muutama ajatus,
Hyvää päivää teille kaikille!
Hienoa!
Olen vuosikausia sitten ihmetellyt, miksi ei löydy sitä eikä tuota, mutta jatka nyt vaan samaan malliin1
Tämä esimerkiksi tuli pikkukakkosessa jo 45 vuotta sitten Jyrki Sepän laulamana, mutta nyt vasta Suvi on laulanut sen meille:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivä vain ja hetki kerrallaan Herran apuun ja armoon luottaen.
https://digital.library.mcgill.ca/ms-17/folio.php?p=cn82v&showitem=Tran…
Löytyykö se tuolta?
Elämänasenne mikä pohjautuu rasististenviestien spämmäämiselle tälle palstalle ei ainakaan korreloi hyvinvoinnin kanssa. Nämä reppanat tuntuvat voivan kaikkein huonoiten.