Voiko olla oppimatta ajamaan autolla?

Minulla taas meni autokoulussa kaikki huomio opettajan melko epäloogisiin ohjeisiin tai tahalliseen pelotteluun paikkansapitämättömillä jutuilla. Heti kun pääsin ajamaan yksin ongelmat loppuivat ja koekin meni läpi 1. kerralla, tosin otin pari lisätuntia varmuuden vuoksi. Teoriastakin sain täydet pisteet.

Tarkkuuteen tottuneille voi olla vaikeaa, jos opetus on vähän mitä sattuu. Opettajani oli ehkä ihan hyvä jollekin toiselle, mutta itse olisin hyötynyt siitä jos en olisi yrittänytkään noudattaa kirjaimellisesti oudosti muotoiltuja ohjeita. Olisi pitänyt antaa mennä toisesta korvasta ulos.

Ap nostaa.

Minun naisystävä,  olen jo luovuttanut.

On  ihan tavallinen viisas musiikinopettaja , mutta se autolla ajo,  10v  ja se 100 kertaa on kokeiltu.

Peruuttamisessa menee ihan sekaisin että mitä tapahtuu kun rattia vääntää... Ja tuosta ne inssit aina jää kii.

Varmaan joku psykologi osais kertoa että mikä hahmotus tms häiriö siinä on , ja miten oppia siitä pois.

Vierailija kirjoitti:

Eihän jotkut opi ajamaan polkupyörälläkään. Ihmiset on erilaisia, toisista ei vain ole joihinkin asioihin ja se on vain hyväksyttävä. Tosin valitettavasti ajokortti tuntuu olevan kansalaisoikeus jonka kaikki saa ajotaidosta huolimatta vaikka valmiudet ajamiseen ovat olemattomat. Ja vanhusten ajokortit ovat sitten oma lukunsa, korttia ei pois oteta vaikka sairauksia olisi, tästä valitettava esimerkki isovanhemmallani.

Näin juuri. Toki harjoittelemalla oppii paljon, mutta on oikeasti vaarallista "harjoitella" muun liikenteen seassa, jos oppiminen on tosi hidasta. Eri asia on, jos vaikka joku peruuttaminen on vaikeaa, niin harjoittelee hiljaisella paikalla sitkeästi. Itse kävin autokoulun, mutta jätin silloin aikanaan menemättä toiseen vaiheeseen. En tajunnut esim. nopeuksia lainkaan, enkä usko, että olisin sitä ehtinyt oppia ennen kuin olisi henki mennyt. Olen aina ollut vähän kömpelö, enkä tajua lainkaan tällaista, että jos ruokaa jää yli kattilaan, kuinka ison astian otan kaapista siirtääkseni ruoan siihen ja jääkaappiin. Sellaista hahmotuskykyä ei vaan ole. Sitten toisaalta poikani opiskelee kuljetusalaa ja se liikenteen hahmottaminen on vaan niin helppoa, tajuaa auton mitat, toisten nopeuden yms. Itse olen ihan kauhuissani kun ajattelen, että "pieni lapseni" menee siellä muiden mukana. Toki varovainen saa olla aina, vaikka olisi miten lahjakas, mutta onneksi lastani on siunattu vielä riskejä välttävällä luonteellakin... Mutta siis selvästi joku koulumenestys, kyky ylipäänsä hoitaa asioita jne. ei liity mitenkään siihen, miten auton hallitsee, se on taito ihan erikseen. Ja miksi ihmeessä kaikkien pitäisikään olla hyviä kaikessa? Tiedän näitä tapauksia, jotka vuosienkin päästä ajavat yhtä ja samaa reittiä, koska eivät "osaa" ajaa muualla, eivät lainkaan näe jalankulkijoita, koska katsovat vain muita autoja jne. jne. Minusta ei pitäisi olla mikään häpeä todeta, että jätän ajamisen muille, itse olen hyvä jossain muussa.

Itse en ole koskaan uskaltanut edes mennä autokouluun, sillä minulle kävisi juuri kuin ap:lle. Reittien, suuntien, etäisyyksien, syvyyksien yms. hahmottaminen on minulle vaikeaa, ja autoa ajaessa pitäisi myös pystyä tarkkailemaan liikennettä JA operoimaan vaihteiden ja ties minkä härveleiden kanssa yhtä aikaa. Koen olevani sekä fyysisesti kömpelö ohjaamaan autoa että kyvytön analysoimaan ympäristöä turvallisesti, joten parempi kulkea bussilla.

Ei tästä viestistä varmaan mitään iloa ap:lle ollut, mutta..

Täällä kans yksi autoilussa luovuttanut... on selkeästi joku diagnosoimatta jäänyt keskittymis- ja/ tai hahmotusongelma. En muista esim. vaihtaa vaihteita. Liikenne on vaan mulle liian hektinen paikka havainnoida samaan aikaan jalankulkijat, valot, kaistat ja vielä nopeuskin :D pakko oli myöntää että liian vaarallista on minun autoilu, kun ei vaan parane millään harjoittelun määrällä. Vaikeuttaa tietysti elämää ja haluaisin kovasti osata ajaa, mutta pakko vain hyväksyä puutteellisuutensa tässä. Suuntavaistoa ei myöskään juurikaan ole, liittyvät varmaan toisiinsa. Joten valitettavasti vastaus on kokemukseni mukaan, että kyllä voi olla oppimatta ajamaan :/

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole koskaan uskaltanut edes mennä autokouluun, sillä minulle kävisi juuri kuin ap:lle. Reittien, suuntien, etäisyyksien, syvyyksien yms. hahmottaminen on minulle vaikeaa, ja autoa ajaessa pitäisi myös pystyä tarkkailemaan liikennettä JA operoimaan vaihteiden ja ties minkä härveleiden kanssa yhtä aikaa. Koen olevani sekä fyysisesti kömpelö ohjaamaan autoa että kyvytön analysoimaan ympäristöä turvallisesti, joten parempi kulkea bussilla.

Ei tästä viestistä varmaan mitään iloa ap:lle ollut, mutta..

Oli viestistäsi apua kun tajusin että wn ole ainoa ja joka ei näe eikä hahmota eikä tajua. Vaikka on ihan älykäs tyyppi muuten. Ap

Todella moni ei osaa ajaa vaikka on korttikin taskussa. Niin järjetöntä säätämistä näkee päivittäin että pitäisi inssiajoa kyllä kiristää alkuun 200%

En ole ikinä edes yrittänyt ajaa autoa! Olen normaalisti, kohtuullisen hyvin elänyt elämäni ilman autoa. Fillari on OK, toimin liikenteessä normaalisti. Minulla on ilm. jonkinlainen hahmotushäiriö (tai ihan näkövikaa, sain juuri lähetteen Silmäpkl:lle) enkä pysty ajattelemaankaan tekeväni asioita 'päinvastoin' mitä logiikka sanoo (tuli tuosta peruuttamisesta mieleen!). Kuulostaa varmaan hölmöltä eikä tätä huomaa jokapäiväisessä elämässä juuri lainkaan. Tosiaan autolla ajo olisi varmasti ongelma. Nyt tuon huomaa vain joistain pikkuseikoista, jotka pyydän poikani hoitamaan...