Mies, millaisiin naisiin suhtaudut kunnioittavasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Ilman muuta, jos joku ei palvo lähes toisena päivä työnään kannatta uhoa kuin pikkulapsi, jolta on viety kaikki lelut ja karkit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Tämä antaa jo pienen vinkin miksi sinusta ei pidetä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Ilman muuta, jos joku ei palvo lähes toisena päivä työnään kannatta uhoa kuin pikkulapsi, jolta on viety kaikki lelut ja karkit.

Tietenkin, kiroilu ei ole mikään yksinoikeus.

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Pääsee vai joutuu? Jos sulla on tuollainen herra elämässäsi, niin kysy siltä voisiko hän kohdella sinua samoin kuin rouvaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Tämä antaa jo pienen vinkin miksi sinusta ei pidetä :D

Ihan selvä uhkaikäinen, joka löytyy joka työpaikalta🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Tämä antaa jo pienen vinkin miksi sinusta ei pidetä :D

Eli mies kiroilee minulle syystä ettei pidä minusta. No, minäpä kiroilen takaisin ja näytän sillä myös etten pidä hänestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Tämä antaa jo pienen vinkin miksi sinusta ei pidetä :D

Ihan selvä uhkaikäinen, joka löytyy joka työpaikalta🤣

Totta, en koskaan käännä toista poskea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Ilman muuta, jos joku ei palvo lähes toisena päivä työnään kannatta uhoa kuin pikkulapsi, jolta on viety kaikki lelut ja karkit.

Tietenkin, kiroilu ei ole mikään yksinoikeus.

Lapsellisuus ei tosiaan ole mikään yksinoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Tämä antaa jo pienen vinkin miksi sinusta ei pidetä :D

Eli mies kiroilee minulle syystä ettei pidä minusta. No, minäpä kiroilen takaisin ja näytän sillä myös etten pidä hänestä.

Girl power

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Ilman muuta, jos joku ei palvo lähes toisena päivä työnään kannatta uhoa kuin pikkulapsi, jolta on viety kaikki lelut ja karkit.

Tietenkin, kiroilu ei ole mikään yksinoikeus.

Lapsellisuus ei tosiaan ole mikään yksinoikeus.

Sitä saa mitä tilaa. Mikään ei ole yksinoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Tämä antaa jo pienen vinkin miksi sinusta ei pidetä :D

Ihan selvä uhkaikäinen, joka löytyy joka työpaikalta🤣

Totta, en koskaan käännä toista poskea.

Aplodeja. Olen sinusta ylpeä, että osaat typistää itsesi samalle tasolle.

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Toivottavasti tämä on taas vain palstatrollimiehen aloitus eikä oikeasti naisen. Vastaus on joka tapauksessa yksinkertainen:

Yhdenkään naisen ei pidä sietää puolisolta, kollegalta tai ystävämieheltä karua läppää, munien raapimista tai muuta asiattomuutta. Kannattaa valita paremmin seuransa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Tämä antaa jo pienen vinkin miksi sinusta ei pidetä :D

Ihan selvä uhkaikäinen, joka löytyy joka työpaikalta🤣

Totta, en koskaan käännä toista poskea.

Aplodeja. Olen sinusta ylpeä, että osaat typistää itsesi samalle tasolle.

Kannattaa ollakin. Jää sinä toki kuuntelemaan kiroilua jos haluat.

Kunnioitus ansaitaan, ei siihen riitä se kuuluisa tussupassi. 

Vierailija kirjoitti:

Osalle puhutaan rumasti tai vähintään hyvin suoraan, kiroillaan, kohdellaan kuin toista miestä.

Ei se ole epäkunnioittavaa suhtautumista, jos kohdellaan kuin toista miestä.

Kunnioitan hommansa hoitavia ja sanansa pitäviä naisia, tai niitä jotka ovat hommansa aikoinaan hoitaneet, mikä se sitten on ollutkin. Samoin suhtaudun miehiin. Suoraan puhun kyllä, mutta koetan välttää rumasti puhumista ja kiroilua.

Olen työskennellyt paljon miesvaltaisilla aloilla, ja tuo menee kahteen suuntaan. Toisilla ryhti paranee, hymy kirkastuu, ja käytös nousee apinatasolta lirkutteluun. Toiset alkavat kahta kauheammin "äijäilemään" volyymi nousee, ja härskiä vitsiä isketään. Suurin osa on ihan normaalisti, niin kuin muutenkin ovat. Eli sanoisin että riippuu ihan siitä työkaverista, että miten hän kokee itsensä suhteessa toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Tämä antaa jo pienen vinkin miksi sinusta ei pidetä :D

Ihan selvä uhkaikäinen, joka löytyy joka työpaikalta🤣

Totta, en koskaan käännä toista poskea.

Aplodeja. Olen sinusta ylpeä, että osaat typistää itsesi samalle tasolle.

Kannattaa ollakin. Jää sinä toki kuuntelemaan kiroilua jos haluat.

Minkä takia sinua häirii noin paljon jonkun sinulle yhden tekevän ihmisen kiroilu?

Niin ja en tietenkään jää vaan kohteliaasti sanon etten pidä sinun kiroilusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Liittyykö tuo kunnioitukseen kuitenkaan? Kuulostaa, että karu läppä ja munien raavinta on H: n todellinen luonne. Rova R on hänelle etäisempi, joten on tämän kanssa vieraskoreampi. Rouva R on ehkä myös ilmaissut, ettei pidä tämän karuista läpistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.

Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?

Muuttamalla omaa käytöstäsi.

Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.

Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.

Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.

Tämä antaa jo pienen vinkin miksi sinusta ei pidetä :D

Ihan selvä uhkaikäinen, joka löytyy joka työpaikalta🤣

Totta, en koskaan käännä toista poskea.

Aplodeja. Olen sinusta ylpeä, että osaat typistää itsesi samalle tasolle.

Kannattaa ollakin. Jää sinä toki kuuntelemaan kiroilua jos haluat.

Jorma hei. Minä en pidä tuosta sinun kiroilusta. Se on sitä todellista vastuun ottamista, ei kiroilun aloittaminen.

Valitus työsuojeluun ja esimiehelle epäasiallisesta käytöksestä työpaikalla, mm. työkavereille kiroilu. Eiköhän se siitä.