Mies, millaisiin naisiin suhtaudut kunnioittavasti?
Tuossa tuo kysymys oikeastaan oli. Taustoja tälle: kavereiden kanssa ollaan juteltu, että osaa naisista miehet kohtelee silkkihansikkain, osaa ei. Osalle puhutaan rumasti tai vähintään hyvin suoraan, kiroillaan, kohdellaan kuin toista miestä. Osaa naisista miehet kohtelee paljon paremmin, puhuvat kauniisti, ovat kohteliaita ja avuliaitakin. Mikä siis tekee naisesta kunnioitettavan?
Kommentit (67)
Kaikkiin naisiin, kaikkiin ihmisiin.
Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.
0/5. Kai se nyt on itsestään selvää, että kaikkia kohdellaan kunnioittavasti. Ja ihmisen arvo mitataan sillä, miten hän kohtelee niitä, joita ei "tarvitse" kohdella hyvin.
Ei se lipevyys välttämättä kunnioituksesta johdu
Kunnioitettavuus on eri asia kuin se että ajattelee että toinen ei kestä normaalia maailmaa ja elämää. Kunnioittamista on pitää samalla viivalla itstensä kanssa, eikä syystä tai toisesta käytös muutu kun toinen tulee paikalle. Kunnioittaminen on rehellistä, ja ei-valheellista toimintaa ja puhetta, ei silkkihansikkaita.
Vierailija kirjoitti:
Ei se lipevyys välttämättä kunnioituksesta johdu
Eikä pysty teeskentelemään pitkään. Kyllä se miten kohtelee muita ihmisiä on se kohtelijan ominaisuus ei sen kohteen.
En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.
Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?
Peilaan naisen käytöstä ja käyttäydyn sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.
Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?
Muuttamalla omaa käytöstäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.
Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?
Muuttamalla omaa käytöstäsi.
Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.
Vierailija kirjoitti:
Ei se lipevyys välttämättä kunnioituksesta johdu
Tuli sama mieleen AP:n aloituksesta. Eli ne joille "miehet puhuu kuin miehille" saavat enemmän kunnioitusta, kuin ne joille ollaan mielinkielin.
Vierailija kirjoitti:
En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.
Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?
R ei esitä hyvää jätkää vaan on oma lempeä itsensä?
Minusta on kiva jos miehet ovat seurassani omia itseään eivätkä esitä tai pelaile. Aitous on kiva nähdä.
Islaminuskoista kohtelen mitä suurimmalla kunnioituksella. Käyttäytyvät ja pukeutuvat niin arvokkaasti, joten kohtelukin on sen mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.
Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?
Muuttamalla omaa käytöstäsi.
Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.
Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.
Kunnioitatko ja arvostatko itseäsi, käyttäydytkö myös sen mukaisesti?
Kilttejä tyttöjä arvostetaan ja itse määritellään se kiltti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.
Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?
Muuttamalla omaa käytöstäsi.
Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.
Sitten sinussa on joku muu piirre, joka tökkii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoittanut tässä varsinaisesti lipevyyttä. eiköhän me kaikki hiffata, mitä siinä on usein taustalla.
Tilanne on vähän semmoinen, että jos on vaikka miespuolinen herra H, jolla on naispuolisia kollegoja, niin miksi H kohtelee heitä eri tavalla. Osan kanssa heittää karuakin läppää ja hyvä, ettei raavi muniaan julkisesti, mutta kun rouva R saapuu paikalle, niin johan siistiytyy puheet, ryhti kohenee, puheenaiheetkin muuttuu, yhtäkkiä herra H onkin suuri lasten ja eläinten ystävä ja poliittisesti korrekti huumorimies. Ja kyse ei ilmeisesti ole mistään ihastuksesta, eikä näillä ole suhdetta. Mikä tuon tekee? Miten pääsee rouva R:n asemaan?
Muuttamalla omaa käytöstäsi.
Ei paikkaansa. Itse en koskaan kiroile työpaikalla ja silti eräs mies aina kiroilee keskustellessaan kanssani. Kun joku toinen nainen tulee paikalle, kieli siistiytyy.
Sinä olet sitten tälle miehelle yhden tekevä ja muut on ansainnut hänen kunnioituksen. Ja kyllä meissä kaikissa on joku ärsyttävä piirre, josta joku ei vaan pääse yli ja se tekee meistä epäkiinnostavan.
Minulle tämä mies on epäkiinnostava ja yhdentekevä työkaveri, mutta taidanpa ryhtyä kiroilemaan hänelle takaisin päin naamaa. Katsotaan mitä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kiva jos miehet ovat seurassani omia itseään eivätkä esitä tai pelaile. Aitous on kiva nähdä.
Tämä ei ole mikään sukupuolisidonnainen asia. Lähes jokainen on varautunut muiden seurassa ja miettii mitä toikin ajattelee minusta, jne... ja mukautuu sen mukaan.
Sananvapaus on erittäin vaarallinen ase.
"Keisarilla ei ole vaatteita!"