Kuinka tyhmä pitää olla, että menee noihin nettihuijauksiin?
Miten on vaan mahdollista, että ihmiset menevät näihin rakkaushuijauksiin tai vaikka intialaisten Microsoft-huijaukseen? Ollaan niin sinisilmäisiä, että luovutetaan pankkitunnuksia ja lähetellään kuvia henkkareiata. Ja lähetetään amerikkalaisille upseereille tuhansia, jopa kymmeniätuhansia euroja.
MITÄ VITTUA OIKEASTI?!
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
yli 10 wuotta wanha ketju ..
uusi suomalainen sananlasku vuonna 2020
Sincc
Ihan näkyisi tänään aloitettu.
Millähän perusteella ne mahdolliset (toivotut) ja sopiviksi katsotut huijauksen uhrit oikein valitaan niiden huijarien toimesta ?
(...eihän noita soittoja tai yhteydenottoja sentään ihan kaikille heiltä tule)
Vierailija kirjoitti:
Millähän perusteella ne mahdolliset (toivotut) ja sopiviksi katsotut huijauksen uhrit oikein valitaan niiden huijarien toimesta ?
(...eihän noita soittoja tai yhteydenottoja sentään ihan kaikille heiltä tule)
Minä, viisikymppinen nainen, en ole koskaan saanut yhteydenottoa upseereilta tai herrasmiehiltä, koska Facebookin profiilikuvassa näytän aika paljon mieheltä. Ensimmäisen vuoden ajan kyllä sain aika paljon kaveripyyntöjä hyvin vähäpukeisilta nuorilta neidoilta, sitte ne loppuivat äkkiä.
Minusta kenelläkään ei ole varaa olla tässä ylimielinen. JOKAINEN saadaan huiputettua jollain tavalla, kun vain oikea tapa ja hetki löytyy. Suomen pieni kielialue suojaa meitä ehkä jonkin verran. Itse en kovin helposti menisi noihin rakkaushuijauksiin tai Microsoft-soittoihin. Mutta on minuakin huijattu: USA:ssa taksikuskin toimesta ja eräässä korruptiosta tunnetussa maassa lentokenttävirkailijan toimesta. Molemmat ihan klassisia, mutta silti menin lankaan. Itse en ole joutunut pahan phishing-yrityksen kohteeksi, joitain on kyllä ollut töissä, mutta uskon että jotkut niistä voivat olla tosi pahoja. Ajoitus voi olla sattumasta kiinni. Esim. jos juuri odotat allekirjoitettavaksi jotain dokumenttia ja siihen saumaan tulee samannäköiseltä sivustolta viesti, saatat kiireessä haksahtaa klikkaamaan sitä.
Jokainen voi tulla huijatuksia ja tuleekin elämänsä aikana. Pitää vain olla valppaana, jotta tappiot ovat ainakin pieniä ja huomaa huijauksen nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo nyt mikään ihme, onhan tässäkin maassa monenlaistaa persua, kouluttamatonta maalaista ja niin edelleen.
Taas sotketaan virheellisesti tiettyjä ryhmiä tähän. Kirjoittaja on hyvin tietämätön.
Tosin on itselläkin huijatuista tietty stereotypia: ainakin jonkin verran kouluttautuneita naisia, kohtuullinen englannin kielen taito, tuntevat ehkä ylpeyttä siitä, että osaavat kommunikoida englanniksi ja keskittyvätkin siihen, että ymmärtävät viestit ja osaavat kirjoittaa vastauksia. Mutta se ihmetyttää, että naiset käyttävät miehiin (vähiä) rahojaan. Yleensä ihmisillä on korkea kynnys luopua rahoistaan siinäkin tapauksessa, että niitä tarvittaisiin johonkin tarpeelliseen. Selitykseksi jää, että nämä naiset todella rakastuvat huijariin ja rakastuneena moni toimii todella päättömästi.
Useinhan näissä annetaan jollain tekosyyllä tunnukset että pääsee näkemään "miehen pankkitilille" tai muuten annetaan ymmärtää äijän olevan rahoissaan. Tällöin voi tulla houkutus sijoittaa vähistä rahoistakin, jos palkintona häämöttää pääsy rikkaan ukon kainaloon.
Taas tyhmyys oikein loistaa. Luuletko tosiaan, että näihin huijauksiin menevät juuri kouluttamattomat, joille tulee englanninkielinen puhelu? Erityisesti intialaisella aksentilla puhuttu englanti vaatii korkeaa koulutusta että siitä mitään ymmärtää.