Lue keskustelun säännöt.
Iso leivinuuni mutta runtuu että ei varaa lämpöä kovin hyvin
12.01.2021 |
Ei taida auttaa muu kuin purku ja uuden muuraus? Vai onko jotain kikkoja? Nuohoukset on hoidettu asianmukaisesti.
Kommentit (59)
Suurin vika on ihan varmasti se, ettei tulta osata polttaa oikein - ja sulkea pellit ajallaan. Aivan turha siis muurauttaa uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos keskimääräisen leivinuunin lämmitykseen, n. 300 C:een saa kulumaan enemmän halkoja tai vastaavia kuin pienen sylillisen verran, niin silloin joko taidot tai uuni ei ole kohdillaan.
Näin se suurin piirtein menee.
Vierailija kirjoitti:
Jos keskimääräisen leivinuunin lämmitykseen, n. 300 C:een saa kulumaan enemmän halkoja tai vastaavia kuin pienen sylillisen verran, niin silloin joko taidot tai uuni ei ole kohdillaan.
Totta. Tietenkin jos uuniseppiä haluaa työllistää, niin ihan ok.
Jos kyseessä kerran on vanha ja iso uuni, niin googlaa massiivitulisijan lämmitys. Keskustelussa ei taida tarkemmin olla tullut ilmi uunin materiaali, mutta on aivan eri juttu lämmittääkö vuolukiviuunia vai vanhan ajan muurattua uunia, jonka tulipesä on valtava.
Eilen laitettiin meillä ensimmäiset tulet keittiön isoon uuniin. Siinä on leivinuuni, haudutusuuni, sekä keittolevyt.
Pikkuhiljaa aletaan lämmitäämään. Kestää tosiaan päiviä saada tuo koko kivikasa lämpimäksi, muta kyllä se sitten pitääkin lämpöä kun se on kunnolla lämmitetty.
Ilman kiertoa säätämällä ( kesä ja talvikierto) ja ajoissa pellit kiinni saadaan tupa lämpimäksi niin että aamullakin vielä tarkenee laittaa kahvit tulemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vedätkö hiilet alas? Onko siis 2-horminen?
No en vedä, en aio polttaa taloani. Vedä sinä vaan mitä vedätkin!
Meillä on suuri tuhkapesä leivinuunin Arinan alla. Siitä menee savut alakerran saunan hormin kautta ulos. Leivinuunin pellin voi laittaa kiinni heti kun hiilet on ns. vedetty hiililuukusta alas. Vanhemmissa uuneissa tällaisia ei aina ollut.
Minä en valitettavasti enää nykyaikana niin kovin luota edes nuohoojien ammattitaitoon tai viitseliäisyyteen. Jos sutaa vain hormin mutta ei kunnolla uunin savukaasukanavia niin lämpöä menee harakoille koska noki eristää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu sen rakenteesta. Osa leivinuuneista päästää lämmöt suoraan ulos. Ne vetää kyllä yleensä hyvin. Osa on varaavia, jolloin rakenne on erilainen eikä lämpö mene heti ulos piipusta.
Vierailija kirjoitti:
Jos keskimääräisen leivinuunin lämmitykseen, n. 300 C:een saa kulumaan enemmän halkoja tai vastaavia kuin pienen sylillisen verran, niin silloin joko taidot tai uuni ei ole kohdillaan.
Miten 3500 kiloinen uuni lämpenee sylillisellä puita 300 asteeseen? Tarvitaan kaksi korillista koivua, puita lisätään kunnes uunin laki on valkoinen. Pari tuntia yleensä menee. En kyllä kovin usein noin koviin lämpöihin lämmittäisi, saapi olla uuninkorjaajaa soittelemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhaan uuniin ei lyödä mitään nykymallisia pikkuklapeja vaan metrisiä halkoja. Sillä tavalla ne on suunniteltu toimivaksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on iso leivinuuni/takkayhdistelmä eli massaa on paljon ja yhden päivän lämmitys häviää sinne sisuksiin kokonaan, mutta kolmantena päivänä on jo lämmityshyötyäkin joka kestää sitten kauan.
Ei ole käytössä lämmitykseen yleensä, koska pannuhuoneen kautta tulee lämpö.
Nuohooja juuri syksyllä sanoi, että kannattaa pakkasilla aloittaa lämmitys jo ajoissa, niin on sitten lämmintä tarvittaessa.
Montako pesällistä tarkoittaa päivän lämmitys? Mulla sama ongelma, kuin aloittajalla.
Olen polttanut aina vain yhden pesällisen klapeja. Mietin, onko se turhan vähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on iso leivinuuni/takkayhdistelmä eli massaa on paljon ja yhden päivän lämmitys häviää sinne sisuksiin kokonaan, mutta kolmantena päivänä on jo lämmityshyötyäkin joka kestää sitten kauan.
Ei ole käytössä lämmitykseen yleensä, koska pannuhuoneen kautta tulee lämpö.
Nuohooja juuri syksyllä sanoi, että kannattaa pakkasilla aloittaa lämmitys jo ajoissa, niin on sitten lämmintä tarvittaessa.Montako pesällistä tarkoittaa päivän lämmitys? Mulla sama ongelma, kuin aloittajalla.
Olen polttanut aina vain yhden pesällisen klapeja. Mietin, onko se turhan vähän?
Riippuu minkälainen uuni on. Jotkut vanhat leivinuunit eivät ole varaavia, niihin jätettiin hiilet tulipesän takaosaan paistamisen ajaksi. Jos on varaava eli vastavirtaleivinuuni, ja massaa 3000 kiloa, poltetaan kaksi pesällistä kuivaa puuta, mieluiten koivuhalkoja. Ei näitä varaavia uuneja koko päivää lämmitetä, pari tuntia riittää, eli noin tunnissa palaa pesällinen.
Todella kummallisia neuvoja aika monelta. Jos uuni on huono, ei auta mikään konsti. Itse olen lämmittänyt useampana päivänä peräkkäin niin, että koko muuri on varmasti lämmin ennen kuin yritän paistaa joulukinkkua.
Tiedäthän, että hiillos lämmittää paremmin kuin palava puu. Moni ei vaan voi laittaa peltiä tarpeeksi pienelle tai peräti kokonaan kiinni silloin, kun uunissa on hyvä hiillos. Todella vanhoissa uuneissa oli erikseen häkäpelti, joka jätettiin siinä vaiheessa auki eikä taloon tullut häkää ja savua. Nykyisissä voi laittaa peltiä aika reilusti pienemmälle, niin suurempi osa hiilloksen lämmöstä jää muuriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on iso leivinuuni/takkayhdistelmä eli massaa on paljon ja yhden päivän lämmitys häviää sinne sisuksiin kokonaan, mutta kolmantena päivänä on jo lämmityshyötyäkin joka kestää sitten kauan.
Ei ole käytössä lämmitykseen yleensä, koska pannuhuoneen kautta tulee lämpö.
Nuohooja juuri syksyllä sanoi, että kannattaa pakkasilla aloittaa lämmitys jo ajoissa, niin on sitten lämmintä tarvittaessa.Montako pesällistä tarkoittaa päivän lämmitys? Mulla sama ongelma, kuin aloittajalla.
Olen polttanut aina vain yhden pesällisen klapeja. Mietin, onko se turhan vähän?
Klapit eli ne lyhemmät polttopuut ovat liian lyhyitä oikeaan leivinuuniin, joihin pitäisi olla tuplasti pitempiä. Riippuu tietenkin siitäkin, kuinka isoja ne puut oikeasti ovat, ja mitä puulajia. Jos ovat hyviä isoja, kuivia koivuja, yksi pesällinen voi riittää, kunhan annat hiilloksen olla uunissa tarpeeksi pitkään ja laita peltiä niin pienelle kuin uskallat, ja lämmität päivittäin niin, että se ei ehdi välillä kokonaan jäähtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos keskimääräisen leivinuunin lämmitykseen, n. 300 C:een saa kulumaan enemmän halkoja tai vastaavia kuin pienen sylillisen verran, niin silloin joko taidot tai uuni ei ole kohdillaan.
Miten 3500 kiloinen uuni lämpenee sylillisellä puita 300 asteeseen? Tarvitaan kaksi korillista koivua, puita lisätään kunnes uunin laki on valkoinen. Pari tuntia yleensä menee. En kyllä kovin usein noin koviin lämpöihin lämmittäisi, saapi olla uuninkorjaajaa soittelemassa.
Hyvillä puilla osaamisella ja tietotaidolla. Jos ei osaa uuniaan lämmittää voi saman tien muuttaa kerrostaloon. Maalla ei uusavuttomia kaivata!
Voi jeesus eksyimpä taas foorumille... Joo jokainen takka ja varsinkin leivinuuni on oma yksilönsä, jonka oppii tuntemaan vuosien varrella, mutta ei niitten lämmittäminen nyt mitään rakettitiedettä ole.. :D Suosittelen siirtymään muuhun lämmitysmuotoon jos se noin hankalaa on.
Joo tiedän sähkö kallista, se ja tämä on kallista. Elämä on.
Lämmmitän leivinuunin 300 astetta, saa karjalanpiirakat tehtyä valmiiksi
Ei uunit ikuisia ole. Meillä purettiin joitain vuosia sitten vanhat pönttöuunit pois ja muurattiin uudet tilalle. Tiili hapertuu vuosien myötä eikä enää varaa lämpöä. Sen näki purettaessa, että tiilet "murtuivat käsiin". Ei siinä auta, jos tulipesää korjaillaan.
Jos keskimääräisen leivinuunin lämmitykseen, n. 300 C:een saa kulumaan enemmän halkoja tai vastaavia kuin pienen sylillisen verran, niin silloin joko taidot tai uuni ei ole kohdillaan.