Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsia pidetään nimettöminä kuukausitolkulla!?
10.01.2021 |
En tajua miten vaikeaa on päättää lapselleen nimi kun sitä on kuitenkin 9 kuukautta kannettu ja usein pidempään vielä yritettykin. Sitten esitellään kuukauden, kahden tai kolmenkin ikäistä vauvaansa ja "Ei ole nimeä vielä päätetty" tai "Ei ole mitään virallista nimeä vielä"
Miten saamattomia nykyvanhemmat voi olla
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Eikö nimi pidä ilmoittaa kahden kuukauden kuluessa, vai onko se muuttunut?
Eipä se kaikkia koske
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen se nimi päätettiin kun äiti otti pilttinsä syleilyyn. Nykyään etsitään googlesta ja vauvapalstoilta "tosi harvinainen nimi, max 15 kastettua 2000-luvun jälkeen, pitää sisältää x, c ja heittomerkki."
Me ei kiirehditty nimen kanssa. Onneksi. Ois varmaan tullut annettua joku muu nimi.
Ja mikä kiire sillä vauvalla on nimeä saada. Tarviiko se sitä johkin heti?
Ensin pitää vauva av:lla kysellä sopivaa nimeä.
Ei pidä hätiköidä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kalinaisen Henna ei ainakaan aikaillut, tyttö sai jo nimen...Joanna Maria😍
Vierailija kirjoitti:
Me ei kiirehditty nimen kanssa. Onneksi. Ois varmaan tullut annettua joku muu nimi.
Ja mikä kiire sillä vauvalla on nimeä saada. Tarviiko se sitä johkin heti?
Olette yli puoli vuotta ehtineet sitä miettiä ennen lapsen syntymistäkin, sitten pitää viikkokausia miettiä että hitsi mikä tää nyt on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kalinaisen Henna ei ainakaan aikaillut, tyttö sai jo nimen...Joanna Maria😍
Taas yksi osa-alue elämässä missä luterilaisuus on epäonnistunut. Ortodoksina tämäkin asia on hoidettu säntillisesti.
Meillä ainakin on ollut helpompi ettei päätetä nimeä ennen lapsen syntymää riskiraskauden takia. Kuulostaa varmaan hölmöltä, mutta lapseen kiintyminen oli pelottavaa ja vaikeaa ennen kuin hän oli varmasti turvallisesti sylissä. Nimeäminen ennen syntymää olisi antanut tietynlaisen "persoonan" lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä taas ihmeteltiin kun kerrottiin lapsen nimi saman tien syntymän jälkeen. "Ettekö pidä salassa ristiäisiin asti?!". No ei. Hurjan jännä nimen paljastus ei kiinnosta ketään muita kun vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin on ollut helpompi ettei päätetä nimeä ennen lapsen syntymää riskiraskauden takia. Kuulostaa varmaan hölmöltä, mutta lapseen kiintyminen oli pelottavaa ja vaikeaa ennen kuin hän oli varmasti turvallisesti sylissä. Nimeäminen ennen syntymää olisi antanut tietynlaisen "persoonan" lapselle.
Olisitte sitten nimettömänä vauvana haudanneet ja muistelleet? Tehdäänhän niille hätäkasteetkin niin miksei vauva ansaitsisi nimeä vaikka menehtyisikin raskauden viime metreillä tai synnytyksessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osittain suomalaisen kastekulttuurin aiheuttamaa, jossa lapsen nimeä ei kerrota muille ennen kastamista (n. 2kk iässä). Alunperin tähän oli jokin uskonnollinen syy (tyyliin paholainen ei voi viedä lasta ennen kastetta, jos ei tiedä sen nimeä tms)
Meidän vuotta sitten syntynyttä esikoista alettiin kutsumaan nimellään heti, koska synnärille ilmoitettu nimi sopi hyvin hänelle, ja meillä ei ollut mitään syytä salailla nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei kiirehditty nimen kanssa. Onneksi. Ois varmaan tullut annettua joku muu nimi.
Ja mikä kiire sillä vauvalla on nimeä saada. Tarviiko se sitä johkin heti?
Olette yli puoli vuotta ehtineet sitä miettiä ennen lapsen syntymistäkin, sitten pitää viikkokausia miettiä että hitsi mikä tää nyt on
Toiset tykkää antaa semmoisen nimen mikä sopii. Ensin pitää nähdä vauva ja tutustua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun ulkomailla. Täällä piltit saavat nimen heti synnyttyään. Suomalainen tapa tuntuu vähän dorkalta. Olen kahden lapsen kummi (suomalaisen) ja kun olen saanut tietää lapsen nimen ennen ristiäisiä/nimenantojuhlia, asiaan on pitänyt suhtautua kuin se olisi valtionsalaisuus. Juhlat pidettiin tietysti 2kk lapsen syntymästä. Siihen asti viittasivat lapseen vain ”vauvana” tai ”tyttö/poikana”. Vaikka sillä ei loppujen lopuksi ole mitään väliä tietääkö joku lapsesi nimen olevan sejase vaikka sen kunniaksi ei olisi vielä vietetty kakkukahveja.
Täällä lapsi tunnetaan nimellään siitä asti kun poistuu sairaalasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei kiirehditty nimen kanssa. Onneksi. Ois varmaan tullut annettua joku muu nimi.
Ja mikä kiire sillä vauvalla on nimeä saada. Tarviiko se sitä johkin heti?
Olette yli puoli vuotta ehtineet sitä miettiä ennen lapsen syntymistäkin, sitten pitää viikkokausia miettiä että hitsi mikä tää nyt on
Toiset tykkää antaa semmoisen nimen mikä sopii. Ensin pitää nähdä vauva ja tutustua.
Juu siinä muutaman kuukauden aikana näkeekin sen tulevan ihmisen luonteen ja persoonan. Vai oliko nimivaihtoehtoina "koliikkivauva" ja "hiljainen möllykkä" vai kenties jopa "katsekontakti"
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla. Täällä piltit saavat nimen heti synnyttyään. Suomalainen tapa tuntuu vähän dorkalta. Olen kahden lapsen kummi (suomalaisen) ja kun olen saanut tietää lapsen nimen ennen ristiäisiä/nimenantojuhlia, asiaan on pitänyt suhtautua kuin se olisi valtionsalaisuus. Juhlat pidettiin tietysti 2kk lapsen syntymästä. Siihen asti viittasivat lapseen vain ”vauvana” tai ”tyttö/poikana”. Vaikka sillä ei loppujen lopuksi ole mitään väliä tietääkö joku lapsesi nimen olevan sejase vaikka sen kunniaksi ei olisi vielä vietetty kakkukahveja.
Täällä lapsi tunnetaan nimellään siitä asti kun poistuu sairaalasta.
En myöskään ymmärrä tuota suurena salaisuutena varjeltua nimeä, etenkin kun joillain on ristiäisetkin jopa 4 kuukauden jälkeen syntymästä.
Inhimillisempää antaa lapselle nimi ja tunnustaa se ihmiseksi ja persoonakseen heti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin on ollut helpompi ettei päätetä nimeä ennen lapsen syntymää riskiraskauden takia. Kuulostaa varmaan hölmöltä, mutta lapseen kiintyminen oli pelottavaa ja vaikeaa ennen kuin hän oli varmasti turvallisesti sylissä. Nimeäminen ennen syntymää olisi antanut tietynlaisen "persoonan" lapselle.
Lapsi ei ole kuolematon kohdun ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ei kiirehditty nimen kanssa. Onneksi. Ois varmaan tullut annettua joku muu nimi.
Ja mikä kiire sillä vauvalla on nimeä saada. Tarviiko se sitä johkin heti?
Olette yli puoli vuotta ehtineet sitä miettiä ennen lapsen syntymistäkin, sitten pitää viikkokausia miettiä että hitsi mikä tää nyt on
Toiset tykkää antaa semmoisen nimen mikä sopii. Ensin pitää nähdä vauva ja tutustua.
Juu siinä muutaman kuukauden aikana näkeekin sen tulevan ihmisen luonteen ja persoonan. Vai oliko nimivaihtoehtoina "koliikkivauva" ja "hiljainen möllykkä" vai kenties jopa "katsekontakti"
No tämä. Vastasyntyneestä ei todellakaan näe millainen siitä tulee isona. Meillä oli iso, tummahiuksinen koliikkivauva joka on nykyään hiljainen ja rauhallinen, vaalea ja hoikka.
Meillä on lasten nimiä pähkäilty jo raskausaikana ja meille on ollut tärkeää että lapsilla on nimet heti kun he ovat maailmassa.
Tyhmään kysymykseen tyhmä vastaus.
Eikö nimi pidä ilmoittaa kahden kuukauden kuluessa, vai onko se muuttunut?