Kolumni: Kasvatimme nuoret tynnyrissä ja nyt he luhistuvat vääristä sanoista

Siitä tietää olevansa vanha kun nuoriso on pilalla.

”Mutku tällä kertaa se on OIKEESTI pilalla”

Onhan se mennyt ihan älyttömyyksiin monessa asiassa, historiaakan ei kestetä. Naurettavaa itkeä jotain Shakespearen aikaista maailmankuvaa, että se ahdistaa. Mites kristinuskon kauheudet ja holokausti, nekin faktatko pitäisi näiltä hienohipiäisiltä piilottaa. Samaa mieltä Ukkolan kanssa.

Myös sallittakoon vapaa ja ystävällismielinen kommunikointi kaikenväristen ihmisten kesken kenenkään turhaan loukkaantumatta

”vääristä kysymyksistä”.

Eikä firmojen kannattaisi joka vinkaisun jälkeen tuotteiden nimiä vaihtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolme pätkää kolumnista:

>> Tuntui kuin osa palautteen antajista olisi puhunut vierasta kieltä. En tajunnut, mistä he puhuivat, enkä pystynyt seuraamaan heidän päättelyketjujaan. He käyttivät keskenään samoja, oudonkuuloisia ja hienolta kalskahtavia termejä kuten ableismi tai kulttuurinen omiminen, he loukkaantuivat herkästi ja tulkitsivat kaiken pahimmalla mahdollisella tavalla. He olivat hyvin mustavalkoisia ja varmoja asiastaan – mutta ajatusketjuissa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää. Ikään kuin he olisivat kuuluneet johonkin hämärään lahkoon, jonka ulkoa opeteltuja fraaseja he toistelivat silmät ummessa, ilman omaa ajattelua...

Samalla tavalla Berkeleyn opiskelijat kokivat Yiannopouloksen mielipiteet väkivaltana itseään kohtaan. Se antoi heille oikeutuksen aitoon väkivaltaan, itsepuolustukseksi...

Turvallisuuskultti lähtee siitä ajattelusta, että oppilaat ovat hauraita ja heitä pitää suojata kaikelta pahalta ja epämiellyttävältä. Samalla me valmistamme aikuisuutta varten hauraita yksilöitä, jotka eivät kestä elämässään pienintäkään vastoinkäymistä ja vastaavat ikävänä pitämäänsä puheeseen suhteettomalla voimalla, jopa väkivallalla. <<

Tuo kuvailee tasan tarkkaan narsisteja, ainoastaan narsisteja. Narsistin elämä on teatteria, jossa sisällä kalvavasta elinikäisestä pahasta olosta huolimatta täytyy esittää että kaikki on hyvin. Kaikkien täytyy ottaa osaa esitykseen, esittää yhdessä samalla lailla. Teatterin täytyy jatkua, täytyy esittää että kaikki on hyvin, täytyy uskoa että kaikki on hyvin, täytyy uskoa, täytyy jatkaa, kaikki on hyvin, kaikki on hyvin, vaikka hampaat irvessä ja itku kurkussa täytyy väkisin hymyillä koska kaiken on kertakaikkiaan oltava hyvin koska omaa sisäistä pahaa oloa ei vain mitenkään voi kohdata...

...

Mutta se kulissi rakoilee. Se teatterinäytelmä on silkkaa valhetta, vaikka se kaikin voimin yritetään uskoa todeksi. Se hyvinvointi on silkkaa valhetta. Joten vähän väliä jokin menee pieleen. Vähän väliä tuntuu pahalta. Tuntuu pahalta kun joku ei esitäkään teatteria tasan samoin kuin muut, kun joku ei sanokaan tasan oikeaa asiaa, kun kaikki ei menekään tasan niinkuin ennenkin, kun joku ei jaksakaan enää esittää, kun... no, tuntuu pahalta kun ihan mitä hyvänsä tapahtuu, mitä hyvänsä sellaista mikä ei sovi yhteen ennalta laaditun tuulesta temmatun täydellisen onnellisen käsikirjoituksen kanssa. Tuntuu todella pahalta ja silloin täytyy syyttää syntipukkia.

Mitä hyvänsä älyttömiä mantroja hokien täytyy löytää jostain joku jota syyttää! Sen syntipukin kimppuun tulee käydä. Silloin saadaan sadistista nautintoa, siis elimistön omaa koukuttavaa hero'iinia. Kun sitä tarpeeksi saa niin hetkellisesti ei enää tunnu pahalta, tuntuu taas hyvältä, se jokin kuviteltu "ongelma" on mukamas ratkaistu, voidaan jatkaa onnellista teatteria.

Ne kolumnistin mainitsemat "oudonkuuloiset ja hienolta kalskahtavat termit kuten ableismi tai kulttuurinen omiminen", ne eivät tarkoita yhtään mitään. Ne ovat silkkoja mantroja, tyhjänpäiväisiä korulauseita. Noilla puheilla ei ole mitään merkitystä. Narsisteista tuntuu pahalta, joten heidän täytyy saada sadistista nautintoa, joten heidän täytyy tehdä väkivaltaa. He käyttävät ihan mitä hyvänsä mantroja tai muita tuulesta temmattuja perusteluja tai järjenvastaisia pseudoloogisia aasinsiltoja sen väkivallan "oikeuttamiseen" ja kulloisenkin syntipukin valitsemiseen. Mutta tosiasiassa heidän puheillaan, sanoillaan, ei ole merkitystä. Kyse on vain heidän omasta sisäisestä narsistisesta prosessistaan, kivunvälttelymekanismistaan. Kun itseen sattuu, satuta toista, satuta ketä vain jota pystyt satuttamaan, satuta heikompaa, pistä kipusi eteenpäin toiselle ihmiselle, viattomalle puolustuskyvyttömälle uhrille...

...

Eli noiden narsistien puheet ovat silkkaa tyhjää puhetta. Mutta toisaalta, hyvä että he puhuvat. Se tarkoittaa että he ovat vielä "keskivertonarsistin" tilassa, valtataistelutilassa. Koska he ovat vielä nuoria. Hyvä että puhuvat, koska haukkuva koira ei pure, ei ainakaan pahasti.

Teatteri on heille vielä tärkeää, he uskovat vielä omat valheensa ja mantransa, heillä on vielä "aatteen palo", he uskovat vielä johonkin, uskovat hyvään tulevaisuuteen, he vielä ajattelevat hyvinvointia, vielä ajattelevat ja puhuvat ylipäänsä edes jotain.

Mitä vanhemmiksi he tulevat, sitä enemmän heidän sisällään sattuu ja sitä enemmän he rakastuvat sadistiseen nautintoon. Sitä vähemmän he silloin enää taistelevat vallan vuoksi. Sitä enemmän he satuttavat silkan julmuuden, sadismin vuoksi. Eli sitä psyko paattisempia heistä tulee. Puhuvat vähemmän, perustelevat vähemmän. Ihan vain satuttavat. Kun meinaa todella pahasti satuttaa toista niin on hiljaa.

Silloin he eivät enää tarvitse mantroja, eivät valheita. Heidän ei tarvitse enää uskoa mitään, ei perustella mitään, ei ajatella mitään, ei tarvitse enää edes esittää teatteria. He voivat hylätä kaiken tuollaisen "sivistyksen" tai "ihmisyyden", unohtavat kaikki sosiaaliset rajat. Mitään rajoitteita ei enää ole. He astuvat ratkaisevan viimeisen askeleen täyteen psyko patiaan, sallivat itsensä vapautua sosiaalisista kahleista. Silloin he ovat vapaita toteuttamaan kaikista perimmäisintä viettiään, siis puhdasta sadismiaan. Silloin he satuttavat ihan vain nautinnon vuoksi. Satuttavat koska voivat satuttaa, vihdoinkin.

Kaikki mitä nuo nuoret narsistit nyt tekevät, ei ole mitään muuta kuin kulkemista kohti psyko patiaa, kohti tuota vuosikymmenten päässä häämöttävää vääjäämätöntä sadistista loppua.

He eivät taistele aatteen vuoksi, hyvän vuoksi. He elävät itsepetoksessa, jossa he taistelevat kohti omaa alati suurempaa pahuuttaan, omaa kadotustaan. He ovat matkalla menettämään itsensä, sielunsa. Pian heitä ei enää ole. Pian on enää autopilotilla toimivia sadistisia robotteja. Hyvästi ihmisyys.

Vierailija kirjoitti:

Siitä tietää olevansa vanha kun nuoriso on pilalla.

”Mutku tällä kertaa se on OIKEESTI pilalla”

Onhan se normaalia että nuoriso elää eri tavoin kuin vanhukset, aina tulee uuden näköistä elämää. Kun maailma muuttuu niin elämä muuttuu.

Mutku nuo nuoret ei elä. Ne vain draamailee. Ja kaikella draamailullaan ne vain häiritsee muita ja estää muita elämästä. Luuleeko ne oikeasti että kaikki muutkin tahtoo draamailla heidän tavoin, ettei kellään ole mitään muuta tekemistä kuin kaiken ajan tuhlaaminen draamaillen? KAIKKIA kiinnostaa ottaa osaa? Kaikki mukaan!

Draamailkoot sitten, tuhlatkoon oman elämänsä. Kunhan eivät pilaa muiden elämää. Heistä täytyy vain pysyä ihan täysin erossa.

Ei hyvä elämä ole enää sitä että ottaa osaa yhteisölliseen toimintaan. Nykyään on päinvastoin. Jotta hyvä elämä on mahdollinen niin nykyään pitää pysyä täysin erossa kaikesta tuollaisesta suurten joukkojen yhteisöllisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä tietää olevansa vanha kun nuoriso on pilalla.

”Mutku tällä kertaa se on OIKEESTI pilalla”

Onhan se normaalia että nuoriso elää eri tavoin kuin vanhukset, aina tulee uuden näköistä elämää. Kun maailma muuttuu niin elämä muuttuu.

Mutku nuo nuoret ei elä. Ne vain draamailee. Ja kaikella draamailullaan ne vain häiritsee muita ja estää muita elämästä. Luuleeko ne oikeasti että kaikki muutkin tahtoo draamailla heidän tavoin, ettei kellään ole mitään muuta tekemistä kuin kaiken ajan tuhlaaminen draamaillen? KAIKKIA kiinnostaa ottaa osaa? Kaikki mukaan!

Draamailkoot sitten, tuhlatkoon oman elämänsä. Kunhan eivät pilaa muiden elämää. Heistä täytyy vain pysyä ihan täysin erossa.

Ei hyvä elämä ole enää sitä että ottaa osaa yhteisölliseen toimintaan. Nykyään on päinvastoin. Jotta hyvä elämä on mahdollinen niin nykyään pitää pysyä täysin erossa kaikesta tuollaisesta suurten joukkojen yhteisöllisyydestä.

Oho.

Ensimmäinen kerta maailman historiassa, kun vanhempi sukupolvi osaa kertoa, miksi ihan oikeesti OIKEESTI se on tämä uusi sukupolvi joka on pilalla.

Nyt se on siis

viimein tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Siitä tietää olevansa vanha kun nuoriso on pilalla.

”Mutku tällä kertaa se on OIKEESTI pilalla”

Nuoriso, tai voisi sanoa tämä aika on oikeasti pilalla kun aletaan muuttamaan historiaa finninaamojen takia. 

On vähän isompi ongelma kuin entisaikojen nuorten käytös..

Vieläkö joku taata ei ymmärrä että tämä nykyinen aikakausi on jotain mille ei historiassa löydy vastinetta ja hullummaksi touhu tulee menemään. Tietenkin älykkyyden lasku ja sanojen/historian muokkaus teinien takia on varmasti sitä hyvää kehitystä hehe..

Hyvä hyvä että työelämä syrjii noita 90-luvulla syntyneitä diivailujoita. Olen johtaja sote-alalla ja kaikki eläkeläiset haalitaan töihin. Nuorista ei ole. Kukaan ei kestä niiden kitinää ja valitusta ja oikuttelua, lisäksi laiskaa ja vetelää sakkia.

Myös muilla aloilla on huomattu että yli 30v ikäiset, mielellään 40-50 ikäväli on parasta ja tehokkainta sakkia. Tutkitusti älykkäin ikäpolvi on 70-luvulla syntyneet. Tähän kuulun itsekin ja äo mensa-virallinen on 139. Yleissivistys loistava koska siihen aikaan koulussa opetettiin hyvin ja paljon.

Nykynuoret ihmettelee että ”mikä hitto on muka joku talvisota? Ja mitä tapahtui vuonna 1917, no emmävaan tiiä! Mut hei mulla on pyllykuvia instassa ja onlyfans tili joten mitä välii!”

Mä irtisanon joka saakelin draama-diivan joka alkaa perseilemään ja oikuttelemaan. Keinot löytyy kyllä. Alkoi ärsyttää ihan helkkaristi tämä turha sukupolvi. T. Toimitusjohtaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ihmisen henkinen kehitys pysähtyy, alkaa ikiaikainen valitus siitä kuinka nuoriso on pilalla ja ennen oli kaikki paremmin.

Olette henkisesti vanhuksia.

Nuorista osa ei osaa enää lukea, mitä te nuoret olette suunnitelleet tilalle, miten eteenpäin?

Eikä hahmottaa aikaa. Nykyään vähän yli parikymppiset ihan oikeasti pitävät itseään keski-ikäisinä(oih,parhaat vuodet meni jo..olisipa vielä nuori). Mitä helkkaria tapahtui?? 

Se on ihan totta, että tuolle käytökselle pitää vetää raja. Jos nuoren ihmisen, ilmiselvästi keskenkasvuisen, annetaan pyörittää ympäristöään kohtuuttomasti, kehittyy siitä psykopatia aikuisiälle. Tätähän lastenkin kanssa varotetaan, että jos lapsi tai teini tottuu vaikka itsemurhalla uhkaamalla saamaan tahtonsa läpi, niin vaarana on psykopatian kehittyminen aikuisiälle. Nyt kyse on aivan samasta asiasta.

Opettajilla on vastuu. He voivat kuunnella, mutta mitään velvollisuutta ei ole muuttaa toimintaa ja itseasiassa aikuisuutta on vetää raja käytökselle ja pompotukseen suostumiselle. Teatterikorkeaan on tulijoita, jos nämä ei kestä opiskelua siellä. Huihai, hyviä näyttelijänalkuja on Suomi piukassa. Se on sattumaa, kuka pääsee ja kuka ei. Mitään tasonlaskua ei tule, vaikka jokainen nykyisistä lopettaisi ja uudet otettaisiin tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä hyvä että työelämä syrjii noita 90-luvulla syntyneitä diivailujoita. Olen johtaja sote-alalla ja kaikki eläkeläiset haalitaan töihin. Nuorista ei ole. Kukaan ei kestä niiden kitinää ja valitusta ja oikuttelua, lisäksi laiskaa ja vetelää sakkia.

Myös muilla aloilla on huomattu että yli 30v ikäiset, mielellään 40-50 ikäväli on parasta ja tehokkainta sakkia. Tutkitusti älykkäin ikäpolvi on 70-luvulla syntyneet. Tähän kuulun itsekin ja äo mensa-virallinen on 139. Yleissivistys loistava koska siihen aikaan koulussa opetettiin hyvin ja paljon.

Nykynuoret ihmettelee että ”mikä hitto on muka joku talvisota? Ja mitä tapahtui vuonna 1917, no emmävaan tiiä! Mut hei mulla on pyllykuvia instassa ja onlyfans tili joten mitä välii!”

Saman olen huomannut. Mitä ne ajattelee työelämästä? Toki joukossa on helmiäkin, mutta liian iso osa on oikeasti täysin työkyvyttömiä. Kitinä, se on hyvin kuvaava termi. Ei tajuta oikein edes, miksi siellä töissä ollaan. Hyvä esimerkki on tosiaan nämä, jotka palkataan kesätöihin kesä-heinäkuuksi ja ilmoitusasiana muistetaan kesäkuun lopussa mainita, että heinäkuussa on matka sinne Kyprokselle perheen kanssa ja tarvii vapaaksi. Mitä vanhemmat ajattelee, kun ei tee selväksi pelisääntöjä lapselleen? Lomat kesätyöntekijälle kysytään etukäteen, se ei ole automaattinen oikeus ja ylipäätään kestätyöntekijä ei tarvi lomia/vapaita/palkattomia. Hänethän on palkattu, jotta tekee ne työt, jotta vakityöntekijät saa olla lomalla. Syytän kyllä vanhempia, usein työssäkäyviä ja keskiluokkaisia, että eivätkö nekään tajua mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varmasti ollut kolumnistin tarkoitus, mutta sai ainakin minut kyseenalaistamaan omia vanhoja ajatusmallejani. Olin aiemmin tietämättäni samaa mieltä kirjoittajan kanssa, mutta nyt ajatustapa alkoi tuntua kovin laiskalta ja opitulta. Minusta kolumnisti on juuri se, joka toistelee kliseisiä totuuksia.

Muutahan tämä Ukkola ei osaakaan.

Voisitko näyttää jonkin julkisuuden henkilön, joka blogissaan ilmaisisi niin paljon valtavirran vastaisia mielipiteitä kuin Ukkola? En ole nähnyt kenenkään julkkiksen niitä asioita arvostelevan, ainakaan monen.  Ei ole minusta klisee sanoa, että esim.  turvallisen tilan tarve ilmaisee haurasta persoonaa. Sehän on hyvinkin poliittisesti epäkorrektia..

Tuo Ukkolan kuvaama ”projekti” on nykyiseen postmoderniin maailmaan sopivasti erittäin individualistinen. Toki siinä puhutaan suvaitsevaisuudesta ym., mutta keskeistä on se, että musta tuntuu, mua ahdistaa.

Ei sinänsä olekaan ihme, että moni noista ns. suvaitsevaisista inhoaa kristinuskoa henkeen ja vereen. Kristinuskon ihmiskuvassahan keskeistä on ihmisen kahtalainen, siis myös syntiin (puutteellisuuteen) taipuvainen olemus, ja myös käsitys ihmisen vastuullisuudesta jonkun itseään suuremman ja voimakkaamman edessä. Kaiken mittana ei olekaan se, miltä musta tuntuu. Se, että kristinuskolla on myös paljon painolastia mm. seksuaalivähemmistöjen sortajana on sitten oma, sinänsä tosi juttunsa.

Terv. teologi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla sukuloimassa teen huomioita. Hyvää huomenta rouva! Huikkaa naapurin tyttö mennessään leipäkauppaan. Bussissa saa vanhus istumapaikan, ja pappi aina. Katulamput ehjiä, ei juopuneita paitsi turistit voi olla. Nuoriso pelaa korista koulun kentällä. Aivan ihanaa, palvelua saa joka paikassa, koko perheen voimin pidetään kauppaa tai ruokapaikkaa, nuoret siivoavat pöytiä ja tarjoilevat, kapset tulevat muuten vaan seurustelemaan ja esittelemään lemmikkiään. Kun palaan kotiin kotimaisella lennolla, alkaa taas rasittamaan teennäiset huonotuuliset ihmiset ja automaatit joka puolella. Ei palvelua missään. Tiedän mihin lähden aikanaan, siellä ei myöskään tissejä ja perseitä esitellä ja vanhempia kunnioitetaan.

Kuulostaa ihanalta, mikä maa kyseessä?

Kreikka. Siellä muutes on koulussa/kouluissa? tiukka kännykkäkielto. Vanhemmat pitävät huolen kasvatuksesta, sitä ei ole ulkoistettu.

Meinaatko että Kreikassa tissit ei näy? Missään, siis ei missään muualla olen nähnyt niin paljastavat vaatteet työelämässä, ja nyt puhuin konferensseistä mitä käydään viiden tähteen hotelleissa Ateenassa ja missä käy alan issoimat nimet.

Lueskelen juuri Jane Austenin nuorena kirjoittamia kirjeromaaneja. Niissä hän melko ivalliseen sävyyn kuvailee romantiikan aikakauden yltiötunteellisuutta. Ah ja voih, pyörtyilyä, hajusuolaa, Nuoren Wertherin kärsimyksiä ja Weltschmertziä höystettynä Byronilaisella tuulitukalla.

Ehkä taipumus tuollaiseen hysteriaan ja tunteissa vellomiseen tosiaan menee jotenkin sukupolvittain? Romantiikan aikana perimmäinen syy oli ilmeisesti silloin erityisena pahana ollut keuhkotuberkuloosiaalto; ihmisiä kuoli paljon, mikä aiheutti ahdistusta yläluokan joutilaissa nuorissa. Tätä ahdistusta sitten kanavoitiin sillä, että alettiin pitää kalpeutta, riutumista ja kuolemaa ylen romanttisena(verensyöksyjä ei kumma kyllä kukaan tunnu erityisesti arvostaneen). Muutenkin ehkä yritetään elää "täysiä", kun ei voinut tietää koska kuolo korjaa.

Sitä vaan ihmettelen, mikä nykynuorisoa niin ahdistaa? Joskus 60-luvulla se oli aika atomipommi, 70-luvulla öljykriisi ja ydintalven odottelu, 80-luvulla happosateet ja 90-luvulla lama. Nykyään vissiin sitten ilmastonmuutos?

Tällä palstalla käytetään aivan liikaa sanaa "narsisti"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla sukuloimassa teen huomioita. Hyvää huomenta rouva! Huikkaa naapurin tyttö mennessään leipäkauppaan. Bussissa saa vanhus istumapaikan, ja pappi aina. Katulamput ehjiä, ei juopuneita paitsi turistit voi olla. Nuoriso pelaa korista koulun kentällä. Aivan ihanaa, palvelua saa joka paikassa, koko perheen voimin pidetään kauppaa tai ruokapaikkaa, nuoret siivoavat pöytiä ja tarjoilevat, kapset tulevat muuten vaan seurustelemaan ja esittelemään lemmikkiään. Kun palaan kotiin kotimaisella lennolla, alkaa taas rasittamaan teennäiset huonotuuliset ihmiset ja automaatit joka puolella. Ei palvelua missään. Tiedän mihin lähden aikanaan, siellä ei myöskään tissejä ja perseitä esitellä ja vanhempia kunnioitetaan.

Kuulostaa ihanalta, mikä maa kyseessä?

Kreikka. Siellä muutes on koulussa/kouluissa? tiukka kännykkäkielto. Vanhemmat pitävät huolen kasvatuksesta, sitä ei ole ulkoistettu.

Meinaatko että Kreikassa tissit ei näy? Missään, siis ei missään muualla olen nähnyt niin paljastavat vaatteet työelämässä, ja nyt puhuin konferensseistä mitä käydään viiden tähteen hotelleissa Ateenassa ja missä käy alan issoimat nimet.

Niin no. Mä asun sukulaisissa siellä ja muitakin paikkoja on kuin Ateena. Kokeiles käydä ihan tavallisten ihmisten luona.

Vierailija kirjoitti:

Lueskelen juuri Jane Austenin nuorena kirjoittamia kirjeromaaneja. Niissä hän melko ivalliseen sävyyn kuvailee romantiikan aikakauden yltiötunteellisuutta. Ah ja voih, pyörtyilyä, hajusuolaa, Nuoren Wertherin kärsimyksiä ja Weltschmertziä höystettynä Byronilaisella tuulitukalla.

Ehkä taipumus tuollaiseen hysteriaan ja tunteissa vellomiseen tosiaan menee jotenkin sukupolvittain? Romantiikan aikana perimmäinen syy oli ilmeisesti silloin erityisena pahana ollut keuhkotuberkuloosiaalto; ihmisiä kuoli paljon, mikä aiheutti ahdistusta yläluokan joutilaissa nuorissa. Tätä ahdistusta sitten kanavoitiin sillä, että alettiin pitää kalpeutta, riutumista ja kuolemaa ylen romanttisena(verensyöksyjä ei kumma kyllä kukaan tunnu erityisesti arvostaneen). Muutenkin ehkä yritetään elää "täysiä", kun ei voinut tietää koska kuolo korjaa.

Sitä vaan ihmettelen, mikä nykynuorisoa niin ahdistaa? Joskus 60-luvulla se oli aika atomipommi, 70-luvulla öljykriisi ja ydintalven odottelu, 80-luvulla happosateet ja 90-luvulla lama. Nykyään vissiin sitten ilmastonmuutos?

Asioiden helppous, some ja netissä lorviminen niitä ahdistaa eikä mikään muu. 

Vierailija kirjoitti:

Kun ihmisen henkinen kehitys pysähtyy, alkaa ikiaikainen valitus siitä kuinka nuoriso on pilalla ja ennen oli kaikki paremmin.

Olette henkisesti vanhuksia.

Eivät nuoret tätä maailmaa eteen päin vie vaan keski-ikäiset. Ei nuorilla ole vielä omia ajatuksia mistään. Helposti johdateltavissa olevia.

Katteetonta ylimielisyyttä ja röyhkeyttä kyllä on nähty työelämässä. Vaikka nuoren omat taidot olisivat surkeat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelen juuri Jane Austenin nuorena kirjoittamia kirjeromaaneja. Niissä hän melko ivalliseen sävyyn kuvailee romantiikan aikakauden yltiötunteellisuutta. Ah ja voih, pyörtyilyä, hajusuolaa, Nuoren Wertherin kärsimyksiä ja Weltschmertziä höystettynä Byronilaisella tuulitukalla.

Ehkä taipumus tuollaiseen hysteriaan ja tunteissa vellomiseen tosiaan menee jotenkin sukupolvittain? Romantiikan aikana perimmäinen syy oli ilmeisesti silloin erityisena pahana ollut keuhkotuberkuloosiaalto; ihmisiä kuoli paljon, mikä aiheutti ahdistusta yläluokan joutilaissa nuorissa. Tätä ahdistusta sitten kanavoitiin sillä, että alettiin pitää kalpeutta, riutumista ja kuolemaa ylen romanttisena(verensyöksyjä ei kumma kyllä kukaan tunnu erityisesti arvostaneen). Muutenkin ehkä yritetään elää "täysiä", kun ei voinut tietää koska kuolo korjaa.

Sitä vaan ihmettelen, mikä nykynuorisoa niin ahdistaa? Joskus 60-luvulla se oli aika atomipommi, 70-luvulla öljykriisi ja ydintalven odottelu, 80-luvulla happosateet ja 90-luvulla lama. Nykyään vissiin sitten ilmastonmuutos?

Asioiden helppous, some ja netissä lorviminen niitä ahdistaa eikä mikään muu. 

Ihanko näin? Minua ahdistaa mm. ihmisten ilkeys, oma vaikea, etenevä sairaus, naapurin pahoinpidelty nainen ja koulukiusaaminen.