Kolumni: Kasvatimme nuoret tynnyrissä ja nyt he luhistuvat vääristä sanoista
Sanna Ukkola: Kasvatimme nuoret tynnyrissä ja nyt he luhistuvat vääristä sanoista
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/50be1fab-9065-4c60-bab7-6cc010795898
Kommentit (491)
Ukkolahan se suurin mielensäpahoittaja ja työnantajiin yhteydessä olija on. Suuttui jopa erikeeperistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän 90-luvulla ja sen jälkeen syntyneet sukupolvemme käyvät terapiassa, koska he kokevat syvää ahdistusta asioista, joita vanhempansa olisivat pitäneet onnena ja autuutena. He muistelevat, miten Monopolia pelatessa isoveli sai kahdesti ostettua Erottajan eikä äiti puuttunut siihen mitenkään, vaikka se oli selvää kiusaamista. He eivä halua kertoa lapsensa sukupuolta, koska ei ole tärkeää, onko lapsi tyttö vai poika, mutta saavat keskivahvoja raivareita, jos joku erehtyy tuomaan lahjaksi punaisen tonttupuvun: heidän lastaan ei aseteta tiettyyn muottiin sukupuolensa takia. He näkevät kaikessa vääryyttä ja todella vastaavat siihen väkivallalla. Koska he puolustavat itseään asioilta, joita on vain heidän omassa mielessään.
Höpö höpö. Varsinkin suuret ikäluokat ovat täynnä ihmisiä jotka nyt vasta uskaltavat itkeä ääneen kaikkea sitä ilkeää mitä he ovat saaneet lapsena ja nuorena ympäristöstään kuulla. Hankala enää nykyään edes ymmärtää sitä suorasukaisuutta ja ilkeyttä jolla lapsia saatettiin ennen vanhaan loukata. Mutta silloin se oli pakko vain kestää hammasta purren. Mutta se satutti silti syvältä ja lyttäsi monen ihmisen itsetunnon maanrakoon vuosikymmeniksi.
Minä en osaa nähdä kuin vain positiivisena sen että nykyään tajutaan että muiden loukkaamisessa ei ole mitään hyvää.
Nimenomaan näin. Oma isäni olisi aivan varmasti täysin samaa mieltä Ukkolan kanssa ja olisi tässäkin keskustelussa mouhoamassa kaikkien muiden mouhoajien kanssa siitä kuinka nykyään kaikesta loukkaannutaan ja homot sitä ja naiset tätä ja kukaan ei ole koskaan sortanut mustia, mutta ne sortaa meitä jne.
Ja sitten se totuus on, että edelleen, 80-vuotiaana miehenä hän muistaa oikein hyvin, miten oma vaarinsa aina nimitteli häntä sanotaan nyt vaikka Pulla-Pekaksi, koska hän oli pyöreä lapsi ( ai niin, niitähän ei ennen ollutkaan, paitsi että oli). Ja oman sukupolvensa tavoin hän ei todellakaan osannut kyseenalaistaa tuollaista käytöstä, vaan toimi samoin omia lapsiaan kohtaan, yritti vielä lapsenlapsiaankin, kunnes minä laitoin sille stopin.
Minäkö siis nyt olen se mielenipahoittaja, kun enää ei vanhemman sukupolven idioottimaiset, erittäin vahingolliset tavat käy?
Paitsi että mitä useimmin keskusteluissa kaikkein pahiten mielensä pahoittaa ne, jotka ensin mouhoavat jotain ääliömäistä, ja kun heille sanoo, ihan asiallisestikin että hei, toi oli tökeröä ja typerää, niin he aloittavat sen mielensäpahoittajaksi nimittelyn, vaikka kilometrin päähän näkyy, että eniten keskustelussa mielensä on pahoittanut tämä tökerö mölisijä, joka ei enää voikaan vaan hölistä mitä sattuu.
Tähän ihan samaan kastiin menee mm. Kauko Röyhkän Helsinginsanomien isossa jutussa uikuttama " Miehet ei saa sanoa enää mitään". Siis maamme suurimmassa päivälehdessä isoin kirjaimin. Kyllä hän saa sanoa, kuten ihan kaikki miehet. Mutta sehän siinä monia heitäkin itkettää, että enää ei tule vastaan varauksetonta ihailua, vaan niistä omista sanomisista ja niiden seurauksista pitäisi myös kantaa vastuu.
Lopuksi: kyllä minäkin myönnän, että joissain asioissa nämä hommat menee liian pitkälle. Olen kohdannut ihmisiä, jotka vaativat toisten poistamista keskusteluryhmistä, koska heille tulee paha mieli erimielisistä, kuitenkin täysin asiallisista mielipiteistä. Sellainen ei tietenkään käy. Enkä itse esim. aio osallistua BLM- asioihin sen enempää kuin ennenkin: kohtelemalla omassa elämässäni kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti ja puuttumalla vääryyksiin siellä missä niitä näen. Mutta näin teen kaikkien kohdalla.
Sinänsä asiaa mutta ei pidä useimmiten paikkaansa.
Ihan neutraalina sanon että kyllä ne ovat ne milleniaalit jotka aivan itse tunkevat keskusteluihin MELUAMAAN ja trollailemaan, häiritsemään ja oih, pahoittamaan mielensä. Tämän kyllä huomaa. Nuoret ovat niin helkkarin röyhkeitäkin nykyään, koko ajan pitää olla härkkimässä muita tai jänkyttämässä keskusteluissa missä heidän mielipiteitään ei kaivata. Ja sitten taas uhriudutaan..
Kun ihmisen henkinen kehitys pysähtyy, alkaa ikiaikainen valitus siitä kuinka nuoriso on pilalla ja ennen oli kaikki paremmin.
Olette henkisesti vanhuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla sukuloimassa teen huomioita. Hyvää huomenta rouva! Huikkaa naapurin tyttö mennessään leipäkauppaan. Bussissa saa vanhus istumapaikan, ja pappi aina. Katulamput ehjiä, ei juopuneita paitsi turistit voi olla. Nuoriso pelaa korista koulun kentällä. Aivan ihanaa, palvelua saa joka paikassa, koko perheen voimin pidetään kauppaa tai ruokapaikkaa, nuoret siivoavat pöytiä ja tarjoilevat, kapset tulevat muuten vaan seurustelemaan ja esittelemään lemmikkiään. Kun palaan kotiin kotimaisella lennolla, alkaa taas rasittamaan teennäiset huonotuuliset ihmiset ja automaatit joka puolella. Ei palvelua missään. Tiedän mihin lähden aikanaan, siellä ei myöskään tissejä ja perseitä esitellä ja vanhempia kunnioitetaan.
Kuulostaa ihanalta, mikä maa kyseessä?
Kreikka. Siellä muutes on koulussa/kouluissa? tiukka kännykkäkielto. Vanhemmat pitävät huolen kasvatuksesta, sitä ei ole ulkoistettu.
En ole tavallaan puolesta enkä vastaan kirjoitusta, se herätti monia ajatuksia.. Mun mielestä Eskimo-jäätelön nimi oli hyvä vaihtaa jos termi on aidosti loukkaava, muuten se antaa sellaista kuvaa että on täysin ok tehdä voittoa muiden ilkkimusilla. Mutta noista mikroagressioista ja ihmisten puheiden ja ajatusten kyttäämisestä en pidä. Maailmassa tulee aina olemaan epäreiluutta, vastakkain asettelua ja toisin ajattelevia ihmisiä eikä niitä tule vaientaa tai kieltää. Päinvastoin, mitä sallivampi ja avoimempi kulttuuri on niin uskon sen tuovan kaikille turvallisen olon elää omaa elämäänsä ja ymmärtävän muiden elämää.
Vierailija kirjoitti:
Kun ihmisen henkinen kehitys pysähtyy, alkaa ikiaikainen valitus siitä kuinka nuoriso on pilalla ja ennen oli kaikki paremmin.
Olette henkisesti vanhuksia.
Nuorista osa ei osaa enää lukea, mitä te nuoret olette suunnitelleet tilalle, miten eteenpäin?
Näkyy työpaikalla ikävä kyllä,. Nämä 90 luvulla syntyneet osaavat sitten pilata työfiiliksen.
Nuoret tietävät myös oikeutensa paremmin. Osa toki loukkaantuu liian herkästi mutta osa vain puolustaa oikeuksiaan. Nykypäivänä työpaikoilla herättää ihmetystä kun varsinkaan nuoret naiset eivät enää hyväksy asiatonta kohtelua.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi...... on elämä rankkaa humanis-filosofisilla ihmisillä.
Humanis?
Vierailija kirjoitti:
Nuoret tietävät myös oikeutensa paremmin. Osa toki loukkaantuu liian herkästi mutta osa vain puolustaa oikeuksiaan. Nykypäivänä työpaikoilla herättää ihmetystä kun varsinkaan nuoret naiset eivät enää hyväksy asiatonta kohtelua.
Asiaton kohtelu tuskin on ollut mikään maan tapa josta nyt kovasti halutaan eroon. En tunnista väitettä omissa työpaikoissani. Sen kyllä vuosien varrella olen huomannut ettei nuoret kysy neuvoa kun suoraan koulusta tulleina ovat päteviä. Sitten lähetellään asiakkaille karhuja kun kassa-alepv ohi. Soitellaan mille tilille hyvitys pitää maksaa, vaikka jatkuva asakassuhde. Kun neuvotaan näissäkin pikkjutuissa, ollaan naama vinossa ja sitten haukutaan selän takana, tehdäön jopa kiusaa. Kritiikki ja neuvominen on sitä asiatonta kohtelua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihervasemmiston (uuskommunistien) ideologiaan kuuluu nostaa pieniä marginaaliryhmiä esiin ja saada heidän kauttaan valtaa.
Entisen "sorretun" työväen tilalle ovat tulleet muunsukupuoliset, seksuaalisesti poikkeavat, jossakin määrin naiset (vain kotimaiset ns.tiedostavat piirit) ja ennenkaikkea mustat.
Nostamalla jatkuvasti näitä ryhmiä esiin ja väittämällä että näitä sorretaan, saadaan aikaiseksi vastakkainasettelua ja kun joku kritisoi tätä infernaalista feminismiä, voke ja canselkulttuuria, voidaan krittiikki esim. hallituksen toimia kohtaan kääntää vihapuheeksi tai naisvihaksi.
Samanlaista toimintaa kuin -70 luvun hulluina vuosina joiden avulla taistolaisuus ja maolaisuus nostettiin kaikkien muiden aatteiden yläpuolelle opiskelijapiireissä ja toisinajattelua ei suvaittu ja kritiikkiä aatteita kohtaan sanottiin Neuvostovastaisuudeksi vrt. homofobia/naisviha.
Päämäärät liikkeillä ovat aivan samat, eli länsimaisen yhteiskuntarakenteiden tuhoaminen ja uuskommunistien valtaannousu.
Samalla tavalla kuin suomettumisen aikaan, myös nykyään media toistelee kiltisti pienten vähemmistöjen "oikeutta" korottaa omat näkemyksensä valtavirran yläpuolelle ja saada aiheettomia etuja pelkästään kuulumalla johonkin "sorrettuun" vähemmistöön, seksuaalisesti poikeavaan, valtavirrasta poikkeavaan väriin tai kokemukseen naiseudesta/muunsukupuolisuudesta.
Musta tuntuu kulttuurin pahimpia seurauksia on todellisten ongelmien hautaaminen näennäisten ongelmien esiinnostamisen seurauksena ja pahimpana tilanne näkyy Usassa ja pikku-usassa suomessa, jossa näennäisen tasa-arvon seurauksena valtaa pitävät vähemmistöjen edustajat, hankaloittaen demokratian toimimista ja hajottaen kansakuntiamme erilaisiin kupliin loukkaantumaan kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta.
Tämä ongelma olisi hyvin helppo ratkaista. Lopettakaa vain yksinkertaisesti se loputon ruikutus jossa vuodesta toiseen kerrotaan miten "kyllä mies on mies ja nainen nainen" ja miten on luonnotonta että kaksi miestä menee naimisiin kun eivät voi edes lapsia saada.
Kun vähemmistöjen jatkuva dissaus loppuu, loppuvat myös vaatimukset siitä että heillä ei ole samoja oikeuksia.
Päinvastoin. Vaaditaan vaan lisää oikeuksia ja valtaa.
Ja sitten voitte myös lopettaa huonojen tekosyiden keksimisen. Ei kukaan jota kohtelet aidosti vertaisenasi vaadi enää lisää valtaa tai oikeuksia.
Olen samaa mieltä: vähemmistön asema ei ole yhtä hyvä kuin enemmistön. Varsinkin erilaisesta sukupuoli-identiteetistä joutuu vielä nyky-Suomessa kärsimään liikaa. Mutta toisaalta on olemassa niitäkin, joilla on valtaa tai oikeuksia mutta jotka haluavat niitä silti lisää. Ääriesimerkkinä Yhdysvaltain pahennusta herättävä johtaja. Jokaisen kokemus omista oikeuksista ja vallasta on erilainen.
Yhteiskunnan tulee olla faktapohjainen eikä mukautua keksittyihin identiteetteihin.
Jokainen kokee itsensä eri tavalla, siihen on kaikilla täysi oikeus. Jos se kielletään, ollaan diktatuurissa. Mutta ehkä monet haaveilevatkin siitä, että kaikki olisi valmiiksi päätetty, niin ei tarvitsisi vaivata omaa päätään.
Kyllähän jokainen saa kokea itsensä vaikka kahvinkeittimeksi jos haluaa. Mutta ei se tarkoita sitä, että yhteiskunnan pitää suhtautua sen jälkeen jokaiseen "esineoletettuna", koska ei voida tietää kokeeko yksilö X itsensä ihmiseksi vaiko kahvinkeittimeksi.
Onko välttämätöntä olettaa toisesta yhtään mitään? Ja muutenkin tuo on saivartelua. On todella marginaalista, että ihminen kuvittelee olevansa eläin tai esine, eikä tällaiseen kokemukseen tarvitse yleensä varautua.
Minua ei kiinnosta pätkääkään se mikä sinä luulet olevasi.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret tietävät myös oikeutensa paremmin. Osa toki loukkaantuu liian herkästi mutta osa vain puolustaa oikeuksiaan. Nykypäivänä työpaikoilla herättää ihmetystä kun varsinkaan nuoret naiset eivät enää hyväksy asiatonta kohtelua.
Nuoret ovat täysiä luusereita.
Oikeassa työpaikassa ne eivät kestä päivääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän liittyen asia joka on aika lailla vaiettu ja tabu: nuo parikymppiset on SURKEINTA sakkia työmarkkinoilla vuosikymmeniin. Olen ison yrityksen johtoa, en tarkemmin kerro ettei kukaan tunnista, mutta sanon vaan sen että moni yritys ja moni kollega puhuu tätä samaa, että noiden kanssa työelämä on täyttä helvettiä.
Joka sanaa pitää varo, jos yhtään napkammin sanoo niin ne hakee saikkua, syyttää pomo kiusaamisesta ja tekee samalla kantelun AVIiin.
Sitten niitä ei ”inspaa” eikä ”motivoi” ja koko ajan pitää pomon jaksaa tehdä työn muokkausta ja sopeuttamista että saisi mieluisaa työtä.Niille ei kelpaa keltainen työhuone, pitää olla sinisävyinen. Niille ei sovi että asiakkaat soittelee puhelimella, suostuvat vastaamaan vain sähköpostiin. Kaikesta juntturoidaan, änkyröidään, vastustetaan. Ja taas haetaan saikkua ja juostaan työterveydessä kun edimies kiusaa. Ei saatana.
Palkkaan vain yli 35v ikäisiä. Siis vain ja ainostaan. Tämä sama linja on koko organisaatiossa. Kukaan ei halua kuormittavia ”high maintenance” työntekijöitä eli noita herkkiä trooppisia lootuksenkukkia.
Jos olisin 20-25 v nuori niin olisin hemmetin huolissani siltä millaisen maineen lootuksenkukat on koko sukupolvelle saaneet aikaan. Ymmärrättekö nyt miksi ette työllisty? Ja ihan turha kuittailla että ”ok Karen”, tämä ei ole vain minun mielipiteeni vaan koko suomen yksityissektorin yritysjohdon.
Aivan höpöä! Nykyajan nuorilta vaaditaan paljon enemmän kuin meiltä keski-ikäisiltä aikoinaan. Kauhea pudotuskilpailu koko ajan käynnissä ja pienestäkin virheestä tai heikkouden osoituksesta ”rangaistaan”. Onneksi en enää ole nuori, en nimittäin jaksaisi tätä hulluutta. Eri asia on sitten nämä nuoret, jotka saavat sukulaisten ja hyvä veli -verkostojen kautta hyvin palkatut työpaikat vähällä osaamisella ja motivaatiolla.
Ei minusta vaadita sen enempää. Ja mistä ihmeen ”rangaistuksista” oikein puhut? Ihan samoja töitä samoilla vaatimuksilla olen itsekin parikymppisenä tehnyt.
Esim. pääsykokeet yliopistoon ovat vaikeutuneet, työpaikat vähentyneet, työtahti kiristynyt, vakituista työtä on vaikea saada. Ainakin kun muistelen omaa nuoruutta 80-luvulla ja vertaan nykytilanteeseen.
Tosin silloin sanottiin, että töitä oli vaikeampi löytää kuin 1960-luvulla.Nuorten työttömyys on nykyään iso ongelma. Työnantajien vaatimukset työnhakutilanteessa näyttävät nousseen jatkuvasti, mikä ilmeisesti johtuu siitä, että hakijoita on niin paljon enemmän kuin kunnollisia työpaikkoja.
Tosin tiedotusvälineet eivät yleensä tästä kirjoita. Mieluummin kerrotaan työvoimapulasta.
Koskaan ei ole ollut näin helppoa kuin nyt työelämässä. Koskaan suomalaisilla ei ole ollut enemmän rahaa kuin nyt.
Työvoimapula on koska suurin osa "työntekijöistä" on kykenemättömiä töihin. Ne ovat laiskoja, epärehellisiä ja osaamattomia.
Ulkomailta joudutaan tuomaan työntekijöitä koska nykynuoret "aikuiset" eivät halua töitä tehdä.
Kolme pätkää kolumnista:
>> Tuntui kuin osa palautteen antajista olisi puhunut vierasta kieltä. En tajunnut, mistä he puhuivat, enkä pystynyt seuraamaan heidän päättelyketjujaan. He käyttivät keskenään samoja, oudonkuuloisia ja hienolta kalskahtavia termejä kuten ableismi tai kulttuurinen omiminen, he loukkaantuivat herkästi ja tulkitsivat kaiken pahimmalla mahdollisella tavalla. He olivat hyvin mustavalkoisia ja varmoja asiastaan – mutta ajatusketjuissa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää. Ikään kuin he olisivat kuuluneet johonkin hämärään lahkoon, jonka ulkoa opeteltuja fraaseja he toistelivat silmät ummessa, ilman omaa ajattelua...
Samalla tavalla Berkeleyn opiskelijat kokivat Yiannopouloksen mielipiteet väkivaltana itseään kohtaan. Se antoi heille oikeutuksen aitoon väkivaltaan, itsepuolustukseksi...
Turvallisuuskultti lähtee siitä ajattelusta, että oppilaat ovat hauraita ja heitä pitää suojata kaikelta pahalta ja epämiellyttävältä. Samalla me valmistamme aikuisuutta varten hauraita yksilöitä, jotka eivät kestä elämässään pienintäkään vastoinkäymistä ja vastaavat ikävänä pitämäänsä puheeseen suhteettomalla voimalla, jopa väkivallalla. <<
Tuo kuvailee tasan tarkkaan narsisteja, ainoastaan narsisteja. Narsistin elämä on teatteria, jossa sisällä kalvavasta elinikäisestä pahasta olosta huolimatta täytyy esittää että kaikki on hyvin. Kaikkien täytyy ottaa osaa esitykseen, esittää yhdessä samalla lailla. Teatterin täytyy jatkua, täytyy esittää että kaikki on hyvin, täytyy uskoa että kaikki on hyvin, täytyy uskoa, täytyy jatkaa, kaikki on hyvin, kaikki on hyvin, vaikka hampaat irvessä ja itku kurkussa täytyy väkisin hymyillä koska kaiken on kertakaikkiaan oltava hyvin koska omaa sisäistä pahaa oloa ei vain mitenkään voi kohdata...
Vierailija kirjoitti:
En ole tavallaan puolesta enkä vastaan kirjoitusta, se herätti monia ajatuksia.. Mun mielestä Eskimo-jäätelön nimi oli hyvä vaihtaa jos termi on aidosti loukkaava, muuten se antaa sellaista kuvaa että on täysin ok tehdä voittoa muiden ilkkimusilla. Mutta noista mikroagressioista ja ihmisten puheiden ja ajatusten kyttäämisestä en pidä. Maailmassa tulee aina olemaan epäreiluutta, vastakkain asettelua ja toisin ajattelevia ihmisiä eikä niitä tule vaientaa tai kieltää. Päinvastoin, mitä sallivampi ja avoimempi kulttuuri on niin uskon sen tuovan kaikille turvallisen olon elää omaa elämäänsä ja ymmärtävän muiden elämää.
Mitäs mieltä sä olet Yhdysvaltojen republikaanien (kaikkien) vallankaappaus yrityksestä?
Pitääkö vain ymmärtää?
Oli rasistista hirttosilmukkaa, etelävaltioiden lippua, natsia ja ihmisiä tuhansittain.
Neljä kuollutta, kongressiin tunkeuduttiin, läppäreitä varastettiin, poliitikot pelkäsivät kuolevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän liittyen asia joka on aika lailla vaiettu ja tabu: nuo parikymppiset on SURKEINTA sakkia työmarkkinoilla vuosikymmeniin. Olen ison yrityksen johtoa, en tarkemmin kerro ettei kukaan tunnista, mutta sanon vaan sen että moni yritys ja moni kollega puhuu tätä samaa, että noiden kanssa työelämä on täyttä helvettiä.
Joka sanaa pitää varo, jos yhtään napkammin sanoo niin ne hakee saikkua, syyttää pomo kiusaamisesta ja tekee samalla kantelun AVIiin.
Sitten niitä ei ”inspaa” eikä ”motivoi” ja koko ajan pitää pomon jaksaa tehdä työn muokkausta ja sopeuttamista että saisi mieluisaa työtä.Niille ei kelpaa keltainen työhuone, pitää olla sinisävyinen. Niille ei sovi että asiakkaat soittelee puhelimella, suostuvat vastaamaan vain sähköpostiin. Kaikesta juntturoidaan, änkyröidään, vastustetaan. Ja taas haetaan saikkua ja juostaan työterveydessä kun edimies kiusaa. Ei saatana.
Palkkaan vain yli 35v ikäisiä. Siis vain ja ainostaan. Tämä sama linja on koko organisaatiossa. Kukaan ei halua kuormittavia ”high maintenance” työntekijöitä eli noita herkkiä trooppisia lootuksenkukkia.
Jos olisin 20-25 v nuori niin olisin hemmetin huolissani siltä millaisen maineen lootuksenkukat on koko sukupolvelle saaneet aikaan. Ymmärrättekö nyt miksi ette työllisty? Ja ihan turha kuittailla että ”ok Karen”, tämä ei ole vain minun mielipiteeni vaan koko suomen yksityissektorin yritysjohdon.
Aivan höpöä! Nykyajan nuorilta vaaditaan paljon enemmän kuin meiltä keski-ikäisiltä aikoinaan. Kauhea pudotuskilpailu koko ajan käynnissä ja pienestäkin virheestä tai heikkouden osoituksesta ”rangaistaan”. Onneksi en enää ole nuori, en nimittäin jaksaisi tätä hulluutta. Eri asia on sitten nämä nuoret, jotka saavat sukulaisten ja hyvä veli -verkostojen kautta hyvin palkatut työpaikat vähällä osaamisella ja motivaatiolla.
Ei tämä kuitenkaan näy työpaikoilla. 90-luvulla syntyneet ovat ihan susipaskoja. Työelämän pelisäännöt ei kelpaa ja ne tehdään nyt uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kolme pätkää kolumnista:
>> Tuntui kuin osa palautteen antajista olisi puhunut vierasta kieltä. En tajunnut, mistä he puhuivat, enkä pystynyt seuraamaan heidän päättelyketjujaan. He käyttivät keskenään samoja, oudonkuuloisia ja hienolta kalskahtavia termejä kuten ableismi tai kulttuurinen omiminen, he loukkaantuivat herkästi ja tulkitsivat kaiken pahimmalla mahdollisella tavalla. He olivat hyvin mustavalkoisia ja varmoja asiastaan – mutta ajatusketjuissa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää. Ikään kuin he olisivat kuuluneet johonkin hämärään lahkoon, jonka ulkoa opeteltuja fraaseja he toistelivat silmät ummessa, ilman omaa ajattelua...
Samalla tavalla Berkeleyn opiskelijat kokivat Yiannopouloksen mielipiteet väkivaltana itseään kohtaan. Se antoi heille oikeutuksen aitoon väkivaltaan, itsepuolustukseksi...
Turvallisuuskultti lähtee siitä ajattelusta, että oppilaat ovat hauraita ja heitä pitää suojata kaikelta pahalta ja epämiellyttävältä. Samalla me valmistamme aikuisuutta varten hauraita yksilöitä, jotka eivät kestä elämässään pienintäkään vastoinkäymistä ja vastaavat ikävänä pitämäänsä puheeseen suhteettomalla voimalla, jopa väkivallalla. <<Tuo kuvailee tasan tarkkaan narsisteja, ainoastaan narsisteja. Narsistin elämä on teatteria, jossa sisällä kalvavasta elinikäisestä pahasta olosta huolimatta täytyy esittää että kaikki on hyvin. Kaikkien täytyy ottaa osaa esitykseen, esittää yhdessä samalla lailla. Teatterin täytyy jatkua, täytyy esittää että kaikki on hyvin, täytyy uskoa että kaikki on hyvin, täytyy uskoa, täytyy jatkaa, kaikki on hyvin, kaikki on hyvin, vaikka hampaat irvessä ja itku kurkussa täytyy väkisin hymyillä koska kaiken on kertakaikkiaan oltava hyvin koska omaa sisäistä pahaa oloa ei vain mitenkään voi kohdata...
...
Mutta se kulissi rakoilee. Se teatterinäytelmä on silkkaa valhetta, vaikka se kaikin voimin yritetään uskoa todeksi. Se hyvinvointi on silkkaa valhetta. Joten vähän väliä jokin menee pieleen. Vähän väliä tuntuu pahalta. Tuntuu pahalta kun joku ei esitäkään teatteria tasan samoin kuin muut, kun joku ei sanokaan tasan oikeaa asiaa, kun kaikki ei menekään tasan niinkuin ennenkin, kun joku ei jaksakaan enää esittää, kun... no, tuntuu pahalta kun ihan mitä hyvänsä tapahtuu, mitä hyvänsä sellaista mikä ei sovi yhteen ennalta laaditun tuulesta temmatun täydellisen onnellisen käsikirjoituksen kanssa. Tuntuu todella pahalta ja silloin täytyy syyttää syntipukkia.
Mitä hyvänsä älyttömiä mantroja hokien täytyy löytää jostain joku jota syyttää! Sen syntipukin kimppuun tulee käydä. Silloin saadaan sadistista nautintoa, siis elimistön omaa koukuttavaa hero'iinia. Kun sitä tarpeeksi saa niin hetkellisesti ei enää tunnu pahalta, tuntuu taas hyvältä, se jokin kuviteltu "ongelma" on mukamas ratkaistu, voidaan jatkaa onnellista teatteria.
Ne kolumnistin mainitsemat "oudonkuuloiset ja hienolta kalskahtavat termit kuten ableismi tai kulttuurinen omiminen", ne eivät tarkoita yhtään mitään. Ne ovat silkkoja mantroja, tyhjänpäiväisiä korulauseita. Noilla puheilla ei ole mitään merkitystä. Narsisteista tuntuu pahalta, joten heidän täytyy saada sadistista nautintoa, joten heidän täytyy tehdä väkivaltaa. He käyttävät ihan mitä hyvänsä mantroja tai muita tuulesta temmattuja perusteluja tai järjenvastaisia pseudoloogisia aasinsiltoja sen väkivallan "oikeuttamiseen" ja kulloisenkin syntipukin valitsemiseen. Mutta tosiasiassa heidän puheillaan, sanoillaan, ei ole merkitystä. Kyse on vain heidän omasta sisäisestä narsistisesta prosessistaan, kivunvälttelymekanismistaan. Kun itseen sattuu, satuta toista, satuta ketä vain jota pystyt satuttamaan, satuta heikompaa, pistä kipusi eteenpäin toiselle ihmiselle, viattomalle puolustuskyvyttömälle uhrille...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kaikki on kolumnistin mielestä "äärimmäisen vaarallista". On se niin vaarallista ja kamalaa, ettei tuotteita saa enää nimetä rasistisesti ja yliopisto-opejen ja kolumnistienkin pitää opetella jotain uutta! Apua miten vaarallista ja kauheaa, että ei voi vaan sanoa mitä sylki suuhun tuo ja nauraa seksistisille ja vähemmistöjä sortaville vitseille kuten vanhoina hyvinä aikoina. Kyllä nyt pelottaa, pelottaa hirveästi mitä meidän kaikkien elämästä tulee, kun tää maailma näin muuttuu.
Ei kyse ole siitä, vaan siitä, että se loukkaantuminen on vedetty aivan överille tasolle. Loukkaannutaan, jos bussikuski sanoo "Huomenta neiti/rouva", pitäisi sanoa vain "Huomenta" eikä arvioida mitään sukupuolia. Käytetään satoja tuhansia euroja uusiin "sukupuolettomiin" liikennemerkkeihin, ettei kukaan loukkaannu niistäkin.
Loukkaannutaan niinkin kohteliaasta eleestä kuin oven avaaminen, koska eihän mies saa avata ovea "itsenäiselle naiselle".
Loukkaannutaan, jos mies haluaa tarjota juoman tai maksaa laskun, koska naiset käy töissä yhtälailla.
Yleensäkin kohteliaisuudesta suututaan ja loukkaannutaan ihan naurettavista syistä. Ja TÄMÄ on pielessä nykymaailmassa.
"Ei kyse ole siitä, vaan siitä, että se loukkaantuminen on vedetty aivan överille tasolle"
En ole edellinen, mutta korjaan sinua hieman: sillon tällöin jotkut vetävät "epäkohtiin puuttumisen" tasolle, joka suurimmalla osalla ihmisistä (myös meistä milleniaaleista) käy pahasti maalaisjärkeä vastaan.
(Kaikki aikuisethan ymmärtävät, eikö vaan, että esimerkiksi lööppeihin pääsevät pelkästään kaikista äärimmäisimmät tapaukset, oli aiheena sitten urheilu tai tasa-arvoasiat.)
Yllämainittu näyttää usein toimivan keski-ikäisille ihmisille tekosyynä lähes KAIKEN sosiaalista tasa-arvoa lisäävän kehityksen vastustamiselle sekä yritykselle vaientaa milleniaalit täysin.
Useat vanhemman sukupolven edustajat valitsevat nousta takajaloilleen ja tosiaan, pahoittaa mielensä ja loukkaantua kaikista milleniaalien ajatuksista ja ehdotuksista tasa-arvon parantamiseksi. Ukkolan tavoin he valitsevat mouhottaa tuota väsynyttä olkiukkoa pilalle menneestä lumihiutalesukupolvesta, joka ei muka pysty työskentelemään väärän värisessä huoneessa tai lukemaan Shakespearea.
Se on samanlaista liioittelua, kuin jos minä milleniaalina väittäisin, että vanhempi sukupolvi on sitä mieltä, että lasta tulee nöyryyttää ja kurittaa ruumiillisesti, tai muuten tästä tulee tynnyrissä kasvanut lumihiutale joka ei kestä mitään. Suurin osahan ei ajattele noin (jotkut ääritapaukset kyllä!), kuten ei suurin osa tasa-arvoasioita edistämään pyrkivistä milleniaaleista tunnista itseään niistä typeristä karikatyrisoivista esimerkeistä, joiden avulla vanhemmat sukupolvet pyrkivät itselleen vakuuttamaan, ettei missään, mitä nuori sukupolvi sanoo ole mitään järkeä, eikä heidän itsensä täten tule opetella mitään uusia toiminta- tai ajattelutapoja. Riittää nimittäin, että kauhistelee sitä, kuinka pilalla milleniaalit ovat ja kuinka he "menevät rikki ja luuhistuvat" pikkujutuista (kuten ilmeisesti siitä, että suomalaiselta, jolla on tumma iho, kysytään viikoittain, aina ja kaikkialla, että mistäs afrikasta tai muusta ulkolasta sinä olet tänne tullut - eihän siinä ole mitään rasistista tai toiseuttavaa - ihan normaalia harmitonta jutustelua!).
Itse asiassa sanoakseni nyt suoraan, Sanna Ukkolan kolumni on kuin satiirinen muotokuva älyllisesti laiskan, keski-ikäisen laiskanpulskean porvarin ajatusmaailmasta.
Esim. pääsykokeet yliopistoon ovat vaikeutuneet, työpaikat vähentyneet, työtahti kiristynyt, vakituista työtä on vaikea saada. Ainakin kun muistelen omaa nuoruutta 80-luvulla ja vertaan nykytilanteeseen.
Tosin silloin sanottiin, että töitä oli vaikeampi löytää kuin 1960-luvulla.
Nuorten työttömyys on nykyään iso ongelma. Työnantajien vaatimukset työnhakutilanteessa näyttävät nousseen jatkuvasti, mikä ilmeisesti johtuu siitä, että hakijoita on niin paljon enemmän kuin kunnollisia työpaikkoja.
Tosin tiedotusvälineet eivät yleensä tästä kirjoita. Mieluummin kerrotaan työvoimapulasta.