Lue keskustelun säännöt.
Ex-miesystävä treffipalstalla
08.01.2021 |
Olen ollut jonkin aikaa sinkkuna ja haluaisin löytää seuraa. Siispä lähdin katsomaan nettideittejä. Se sivusto tarjoaa "ihanne kumppaneita" ja eikös siellä ensimmäisenä tullutkin vastaan entinen miesystävä.
Ahdistavaa ja masentavaa! Tunnen hänet hyvin ja yhteisten tuttujen kautta olen kuullut, että hän ei ole muuttunut eromme jälkeen.
Mies esiintyy palstalla niin hyvänä, reippaana, raittiina ja rehellisenä. Totuus on tietysti aivan päinvastainen. Kuitenkin ilmoitus vaikuttaa hyvältä ja hän kuulostaa sen perusteella tosiaan ihannekumppanilta ja paremmalta kuin useimmat.
Meninhän aikoinaan lankaan itsekin. Mutta nyt menee usko!! Siinäkö on minun ihannekumppanini ja ex-rakkauteni! Valehtelemassa kaikesta taas. Tällaisiinko muutenkin törmään miehiä tavatessa? En jaksa millään.
Ja muutkin: kannattaa muistaa, että kaikki palstoilla ei ole todellakaan sitä, mitä sanovat. Esimerkiksi omien sanojensa mukaan kiltti ja hyvät elämäntavat omaava on oikeasti väkivaltainen perverssi ja juo melkein päivittäin runsaasti alkoholia.
Onko parasta olla vain yksin...
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Deittipalveluista ei juuri helmiä löydy. Kokeilin joskus muutaman kuukauden ja tarjonta tuntui olevan juuri "hyviä suomalaisia miehiä" eli käytännössä miehiä joilla ilmeni mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, rasismia, olemattomia käytöstapoja, patologista valehtelua ja salassa pidettyjä vaimoja tai perheitä. Ei kiitos enää koskaan.
Kokeilitko muitakin kuin niitä komeimpia ja suosituimpia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos nyt rehellisiä ollaan niin moniko oikeasti luulee että kukaan deittipalveluissa on 100% rehellinen? Useasti ihminen ei ole rehellinen edes itselleen eikä omia vikojaan näe, aivan sama kumpaa sukupuolta edustaa. Deitti-ilmoihin kannattaa suhtautua varauksella. Johan se on tunnettu juttu että ilmoissa valehdellaan aika räikeasti jotta niitä deittejä ylipäätään saisi, samaan ilmiöön törmää työpaikkahakemuksissa. Ikävä juttu mutta näin se menee.
Minä ainakin olen rehellinen, miksi valehdella kun sen tulee sitten edestään löytämään? tietsysti rehellisyys tarkoittaa sitä, että tulee vähemmän yhteydenottoja kun ei maalaile itseään täydelliseksi, mutta varmasti myös paranevat mahdollisuudet löytää se itselle oikeasti sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos nyt rehellisiä ollaan niin moniko oikeasti luulee että kukaan deittipalveluissa on 100% rehellinen? Useasti ihminen ei ole rehellinen edes itselleen eikä omia vikojaan näe, aivan sama kumpaa sukupuolta edustaa. Deitti-ilmoihin kannattaa suhtautua varauksella. Johan se on tunnettu juttu että ilmoissa valehdellaan aika räikeasti jotta niitä deittejä ylipäätään saisi, samaan ilmiöön törmää työpaikkahakemuksissa. Ikävä juttu mutta näin se menee.
Minä ainakin olen rehellinen, miksi valehdella kun sen tulee sitten edestään löytämään? tietsysti rehellisyys tarkoittaa sitä, että tulee vähemmän yhteydenottoja kun ei maalaile itseään täydelliseksi, mutta varmasti myös paranevat mahdollisuudet löytää se itselle oikeasti sopiva.
Aivan, pisteet sulle siitä, mutta valtaosa toimii päinvastoin, yrittävät myydä joko vähän tai reippaammin viallista tuotetta korulauseilla. Totuus tulee toki ilmi jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän monet miehet valehtelevat usein mutta paljon. Deittipalstoilla ja muutenkin netissä se on tietenkin vielä helpompaa, voi vaan kirjoittaa olevansa sitä ja tätä. Esitetään rakastunutta herrasmiestä niin kauan kunnes on saanut haluamansa, mitä se sitten onkaan, seksiä, rahaa, palveluksia tms.
Tuntuu että tositarkoituksella parisuhdetta etsiviä rehellisiä miehiä on loppujen lopuksi aika vähän.
Aikaisempi kuvasi jo hyvin miksi ei ole.
Nimittäin on, mutta te ette huomaa niitä rehellisiä miehiä. Rehellinen profiili ei erotu, se ei saa naisia kiinnostumaan.
Profiili joka sa naiset kiinnostumaan, on harlekiinimaisempi kuin mitä suomalaiset miehet kirjoittavat. Siinä kirjoitetaan runollisesti intohimoista eikä harrastuksista kuten perus suomalainen mies tekisi. Sama pätee rakkauteen, ajatuksiin, ja muuhun.
Se on myös kiiltokuvamaisempi, koska naisilla on voimakkaammin tuo käsitys että deittiprofiili on "paras versio itsestä" eikä raatorehellinen. Heikkouksia totta kai mainitaan, mutta kappas ne ovat sellaisia jotka eivät ole haittoja sulle eikä muillekaan, elleivät ole peräti söpöjä piirteitä.
Ne rehelliset miehet eivät laadi tuollaisia profiileja. Pelimiehet, narsistit ja valehtelijat kyllä laativat.
Vierailija kirjoitti:
Jos löytää deittipalstoilta vain pelimiehiä, huijareita ja narsisteja...kannattaa miettiä seuraavia:
Mitkä ovat ensisijaiset kriteerisi? Vastasitko sille samalle pitkälle, komealle ja menestyneelle miehelle kuin muutkin? Oletko ihan varma että se "sinun silmissäsi komea tavismies" on tavismies eikä sieltä kärkipäästä?
Miina johon naiset menevät: te ette pidä rehellisistä deittiprofiileista. Se saa naiset joka tekee kiiltokuvaprofiilin, vähän työhaastattelutyyliin. Ne heikkoudet ja liioittelut tulevat esiin sitten myöhemmin ja nekenties hyväksytään koska ollaan rakastuttu. Mutta mies joka tekee kiiltokuvaprofiilin, ei yleensä ole se rehellisin tyyppi.
(huomasin tuon kun tein deittiprofiilin kahden naispuolisen ystävän avustuksella. Lopputulos tuntui minusta lähinnä huijaukselta, heidän mielestään se oli just hyvä ja sellainen kun deittiprofiilin kuuluu ollakin, "paras versio itsestä").
Nyt aletaan olla viisauden äärellä. Miesten ja naisten kesken on tässä sellainen ero, että naiset laittavat itsestään mahdollisimman onnistuneita ja usein vahvasti muokattuja kuvia ja yrittävät hioa juuri sitä kiiltokuvaa itsestään, treffeillä sitten onkin usein melkoinen pudotus kun nainen ei vastaa kuvaa. Miehet taas, siis ne tavikset, eivät välitä hioa sitä kuvaa ja profiilia, vaan laittavat aika karhean rehellisen ja karunkin profiilin. Aika moni mies karsiutuu automaattisesti tämän takia, vaikka olisivat hyviä tyyppejä. Naisia eivät ne kalastus- ja autokuvat kiinnosta. Sitten on tietysti vielä nämä sliipparimiehet, jotka tietävät mikä naisiin vetoaa ja pelaavat ikään kuin peliä, osaavat säätää profiilin vetäväksi. Tulokset ovat näissä tapauksissa tietysti naisten kannalta lopulta aina murheellisia.
En toki tarkoita, että automaattisesti ne perusurpot olisivat kaikki hyviä miehiä, mutta ainakin niistä tietää heti alkuunsa paremmin että mitä olet saamassa. Siis jos nyt ylipäänsä kenestäkään voi profiilin perusteella luoda kovin realistista käsitystä ihmisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä löysin Tinderistä mun nykyisen miehen. Hänellä oli siinä tasan yksi naamakuva, eikä mitään tekstiä. Mä ainakin halusin tutustua siihen ihmiseen, enkä mihinkään korulauseisiin. Ja kappas, hyvä mies löytyi.
Vierailija kirjoitti:
Mä löysin Tinderistä mun nykyisen miehen. Hänellä oli siinä tasan yksi naamakuva, eikä mitään tekstiä. Mä ainakin halusin tutustua siihen ihmiseen, enkä mihinkään korulauseisiin. Ja kappas, hyvä mies löytyi.
Toimii noinkin jos sattuu olemaan komea. Ulkonäkö ratkaisee joka tapauksessa eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä löysin Tinderistä mun nykyisen miehen. Hänellä oli siinä tasan yksi naamakuva, eikä mitään tekstiä. Mä ainakin halusin tutustua siihen ihmiseen, enkä mihinkään korulauseisiin. Ja kappas, hyvä mies löytyi.
Toimii noinkin jos sattuu olemaan komea. Ulkonäkö ratkaisee joka tapauksessa eniten.
Totta kai se ratkaisi sen, että swaippaanko oikealle vai vasemmalle ja tietenkin pidin häntä komeana. Mutta ihmiset kuitenkin viehättyvät kukin erilaisista ulkonäöistä. Ei ole mitään yhtä tiettyä komeaa.
Vierailija kirjoitti:
No jos nyt rehellisiä ollaan niin moniko oikeasti luulee että kukaan deittipalveluissa on 100% rehellinen? Useasti ihminen ei ole rehellinen edes itselleen eikä omia vikojaan näe, aivan sama kumpaa sukupuolta edustaa. Deitti-ilmoihin kannattaa suhtautua varauksella. Johan se on tunnettu juttu että ilmoissa valehdellaan aika räikeasti jotta niitä deittejä ylipäätään saisi, samaan ilmiöön törmää työpaikkahakemuksissa. Ikävä juttu mutta näin se menee.
Minä olen ollut sinisilmäine ja hölmö ja uskoin lähtökohtaisesti, että ihmiset (minun tapauksessani naiset) kertoisivat itsestään rehellisesti itsestään, kunnes muutama asia on saanut varautuneemmaksi. Ensimmäinen tapahtui kun tajusin, etä ihmisillä voi oll hyvinkin eri käsityksiä siitä, mitä sanat merkitsevät.
Esimerkkinä muutaman vuoden takainen ensitrreffi alttarillla pari, jossa mies oli varmasti kertonut olevana urheilullinen ja liikuntaa harrastava. - En usko, voin toki olla väärässä, jos myös hänen kumppanikseen valittu nainenkin olisi kertonut, että hänellekin liikunta on tärkeä osa elämää..
Niinhän minäkin voisin sanoa. Kuitenkin jos kumppani ehdokkaani osoittautuisi sellaiseksi niinkuin jo mainitun ensitreffit alttarilla tapauksessaan, että hän haluaa -minulle jäi mielikuva- tuoda mukanaan ensivierailulleen polkupyöränsä. Siis visiitille, joka on tai siis oli sattumalta sama, jolloin hän haluaa ja uskoo voivansa jakaa 1. yönsä kumppaninsa luona. - Eikä hänestä ole mitään outoa että hänen polkupyöränsä olisi kolmantena pyöränä mukana (, kun on niin tärkeä ja rakas) niin olisin minäkin vähän ollut yllättynyt moisesta.
Ja olisin pettynyt, jos yhdessä ollessamme hän tekisi pian selväksi, että hän mieluummin syö kotona odotavan rahkapurkin kuin edes puolta sekunttia harkissisi, voisiko syödä yhdessä minun kanssani ulkona, jonne olemme yhdessä pttäneet mennä viettämään, vaikkapa päiväksi, tai paremmin niin pitkäksi aikaa pois kodistani, että saattaisi olla luontevaa syödä ulkona, vaikka vain väilpalaa, vaikka tästä ei olisi ennen lähtö suunniteltu ja päätetty
Toinen esimerkkini mikä on saanu varautuneeksi on se, että minua on hämmästyttäny kuinka silloin kun ensimmäisä kertaa kirjauduin palvelimelle, kuinka paljon oli useampi minusa hyvin mielenkiintoisen oloinen profili. - No olinhan nyt itsekin mukana, joten ei kun valitsemaan....
Mutta miksi, voisin vaikka vannoa näistä samoista profileista on edelleen useampi tuolla palvelimella hakemassa itselleen kumppania, vaikka ensimmäsisestä "hakukerrastani" on vierähtänyt jo hyvän aikaa. Sattumaako? Tai entä ne deittipalvelimet, jotka käyttävät mainonnassaan useiden ihmisten kuvia; jos olisin itse valinnu tällaisen palvelimen, niin olisinko myös mukana yhtenä mainoskasvona?
T. Yksi nelikymppinen lapseton sinkku
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitähän se on.
Tutustut ihmiseen ja pyydät kaffille tms jolloin vasta oikea tutustuminen lähtee käyntiin. Se joko on tai ei hyvää.
Ei voi tietää. Siksi ensin tapaillaan.
Ajan päästä tiedät haluatko tapailla vielä vai et.
Jos niin alkaa seurustelu mikäli vastapuoli haluaa myös.
Jne jne
Vuosien prosessi pahimmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän monet miehet valehtelevat usein mutta paljon. Deittipalstoilla ja muutenkin netissä se on tietenkin vielä helpompaa, voi vaan kirjoittaa olevansa sitä ja tätä. Esitetään rakastunutta herrasmiestä niin kauan kunnes on saanut haluamansa, mitä se sitten onkaan, seksiä, rahaa, palveluksia tms.
Tuntuu että tositarkoituksella parisuhdetta etsiviä rehellisiä miehiä on loppujen lopuksi aika vähän.
Eiköhän osa meistä naisistakin osaa tää homma. Turha yleistää vain miesten piirteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen muuttuu eron jälkeen. Alkaa pohtia omia ongelmakohtiaan parisuhteen toisena osapuolena. Ero kasvattaa ihmistä ja yleensä kyllä parempaan suuntaan. Minä esim. olin aiemmassa parisuhteessani riitelijänä sellainen huutaja. Nykyisen puolisoni kanssa en ole kertaakaan korottanut ääntäni. Olen oppinut miten keskustellaan, eikä riidellä. Jos joku toistaa vanhaa kaavaansa seuraavassa suhteessaan eli ei käsittele omaa käyttäytymistään, niin silloin on oikeasti jotakin vikaa pääkopassa.
Valitettavasti suurin osa ihmisistä toistaa sitä samaa kaavaa, monet eivät edes näe itsessään mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Deittipalveluista ei juuri helmiä löydy. Kokeilin joskus muutaman kuukauden ja tarjonta tuntui olevan juuri "hyviä suomalaisia miehiä" eli käytännössä miehiä joilla ilmeni mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, rasismia, olemattomia käytöstapoja, patologista valehtelua ja salassa pidettyjä vaimoja tai perheitä. Ei kiitos enää koskaan.
Kokeilitko muitakin kuin niitä komeimpia ja suosituimpia?
Ihan perusmiehistä löytyy ne mulkuimmat tapaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en pelästyisi kokemattomuutta.
Oletko yli vai alle 18 vuotias? Anteeksi. Oikeasti jokaisella meistä on menneisyytemme. En ikinä ole erityisesi tähdänny tai pyrkinyt elämään aina (toisaiseksi) sinkkuna.
Nyt 40 + vuotiaana voin vain havaita näin käyneen. En ole edes erityisen ujo tai syrjäävetäytyvä; olen jotain intro ja ekso -vertin väliltä. Mutta jostain syystä monelle muulle se, että en omaa läheisempää ja ns intiimimpää kokemusta vastakkaisessta sukupuolesta herättää minusta kummalisia ennakkoluuloja. - Ei en ole homoseksuaali, en erityisen uskovainen, vaan enempi tapakristitty, joka asuu ja elää yliopistokaupungissa (lue: en erityisen syrjässä vaan ns ihmisten ilmoilla). Niin ja pidän luonnollisena, että mahd. kumppanin olisi minua "kokeneempi" e. en ylläpiä haavetta siitä, että kumppanini olisi parikymppinen missi tms.
Elän mielestäni kohtuu terveellisesti ja "uteliaasti" (öiden ohella harrastan lukemista, jatko-opiskelua ja kun taas "korona-aika" hellittää, niin mielelläni lähisin taas johonkin reissuun. Hemmottelen ja lahjon kummilapsiani.
Minulla on läheiset välit, niin vanhempieni kuin sisarusteni kanssa. Ja kyllä. Vaikka kokemus (tai kokemukset) Sen Yhden ja Erityisen kanssa puuttuu, niin lienen onnekkaampi kuin aina muistankaan siinä, että minulla on kuitenkin kauemmin kuin jaksan muistamaan ollut aina läheisinä kavereina, niin naisia kuin miehiäkin.
Ystävyys ja kaveruus ovat erinomaisen arvokkaita asioita elämssäni. Mutta hetkittäin sitä unelmoin, elättelen toiveita ja haaveita, että saattaisin jakaa elämäni oman Rakkaan ja erityisen kanssa. - Olla ja kokea jotain muutakin kuin ystävyytä.
Olen varmaan vanhanaikainen, koska en halua kokea tai jakaa esimerkiksi ystävyyttä harrastamalla yhdenkään ystäväni kanssa seksiä.
Anteeksi taas. Huomaan näet,että tuli kirjoiteua aikasmoinen "minä sitä, minä tätä minä tuota" postaus, vaan sainpahan sanottua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Deittipalveluista ei juuri helmiä löydy. Kokeilin joskus muutaman kuukauden ja tarjonta tuntui olevan juuri "hyviä suomalaisia miehiä" eli käytännössä miehiä joilla ilmeni mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, rasismia, olemattomia käytöstapoja, patologista valehtelua ja salassa pidettyjä vaimoja tai perheitä. Ei kiitos enää koskaan.
Kokeilitko muitakin kuin niitä komeimpia ja suosituimpia?
Ihan perusmiehistä löytyy ne mulkuimmat tapaukset.
Oliko tarkoituksesi halveksia miehiä vai naisia? - Lyhyellä kmmentillasi taisit onnisua pilkkaamaan kumpiakin...
Kyllähän monet miehet valehtelevat usein mutta paljon. Deittipalstoilla ja muutenkin netissä se on tietenkin vielä helpompaa, voi vaan kirjoittaa olevansa sitä ja tätä. Esitetään rakastunutta herrasmiestä niin kauan kunnes on saanut haluamansa, mitä se sitten onkaan, seksiä, rahaa, palveluksia tms.
Tuntuu että tositarkoituksella parisuhdetta etsiviä rehellisiä miehiä on loppujen lopuksi aika vähän.