Mihin keskiajalla käytettiin kansalaisilta kerätyt verot?

Jep, samoihin kuin nykyään; rälssin elättämiseen ja sotiin. 

Ruotsihan joutui sulattamaan kirkonkellotkin jossain vaiheessa kun lähti sotimaan Venäjää vastaan. Suomi oli silloin Ruotsin hallussa ja kellot lähti täältäkin. 

Keskiajalla veron suuruus oli useimmiten kiinteä ja se maksettiin maatalouden tai metsästyksen tuotteilla ja joissain tapauksessa työnä. Rahaveroja saatiin yleensä kerättyä ainoastaan kaupungeista, joita Suomessa oli vain muutama. Sama vero piti maksaa joka vuodelta riippumatta siitä, minkälainen vuodentulo oli. Tavallisena vuotena veroprosentti jäi paljon pienemmäksi kuin mitä nykyään on, mutta huonona vuotena veroprosentti nousi aivan kohtuuttoman korkeaksi. Useamman peräkkäisen katovuoden jättämät verovelat saattoivat kaataa varakkaankin talon.

Vero kuljetettiin läänin pääpaikkaan, eli yleensä lähimpään linnaan, missä sen käytöstä päätti vouti kuninkaalta saamiensa ohjeiden mukaan. Osa veroparseleista, etenkin voi ja turkikset, kuljetettiin kaupunkeihin, missä se myytiin rahan saamiseksi. Ne rahat päätyivät yleensä kuninkaan kassaan ja kuningas käytti ne kulloistenkin tarpeidensa mukaan.

Linnaan jäänyt osa käytettiin linnanväen ja linnaan majoitettujen ohikulkevien sotajoukkojen muoniin. Sen lisäksi sillä maksettiin palkat linnan palkkaamille työläisille. Kuningas itse hoveineen kulki jatkuvasti ympäri maata linnasta linnaan kuluttamaan veroina saatuja elintarvikkeita. Hovin oli helpompi liikkua kuin ruokien.

Isoja määriä viljaa ja heiniä kuljetettiin toisiin paikkoihin ainoastaan jos tarve oli oikeasti suuri, koska kuljetuskustannukset olivat suuret.

Kruununverojen lisäksi maksettiin kirkolle kymmenyksiä. Kymmenyksistä osa jäi seurakunnan pappien ja lukkarien elatukseen, osa meni tuomiokirkon kassaan ja osa piispalle. Turusta kaukana olevissa seurakunnissa tuomiokirkon ja piispan osuus myytiin lähiympäristösä, jotta saatiin helpommin kuljetettavaa tavaraa.

Näin siis Suomessa, mutta suurin piirtein sama oli myös muualla Euroopassa.

Milloin Ruotsi maksaa takaisin riistämänsä vero kruunut?

Milloin Ruotsi tosissaan pahoittelee asioita joita tekivät aikanaan suomalaisille?

Silloinen Ulfbehrt-miekka oli vastine nykyajan Ferrarille/ mustalle hevoselle.

Ei mitään uutta auringon alla.

Keskiajalla verotus taisi olla vielä melko kevyttä, kun eleltiin suurin piirtein jossain puskien keskellä heimokylissä? Kunnon verottaminen alkoi vasta myöhemmin sotien myötä.

Vierailija kirjoitti:

Jos Ruotsi ei olisi rakentanut isoja linnoituksia Suomen itärajalle (Viipurin linna , Olavinlinna, Käkisalmen linna, Kajaanin linna ym)  niin vanjat olisivat tulleet jo keskiajalla ja alistaneet suomalaiset. 

Näin on. Jollei Suomi olisi ollut osa Ruotsin valtakuntaa, niin ei täällä asuvat hajanaiset heimot olisi kyenneet puolustamaan tätä aluetta yhtäjaksoisesti itänaapurin invaasioita vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Silloinen Ulfbehrt-miekka oli vastine nykyajan Ferrarille/ mustalle hevoselle.

Ei mitään uutta auringon alla.

Ulfberth-miekat kuuluvat rautakauteen, eivät keskaikaan.  Näin perinteisen suomalaisen terminologian mukaan. Suomessa ei veroja juurikaan kerätty vielä silloin.

Vierailija kirjoitti:

Sotavarustelu vei suurimman osan, eli asejoukkojen ylläpito ja varustaminen sekä linnoitusten rakentaminen.

Toisaalta vanhaan hyvään aikaan ulkomailla sotiva armeija saattoi elättää itse itsensä ryöstelemällä lähiseutuja.

Vierailija kirjoitti:

Keskiajalla ei ollut käsitettä kansalainen. Oli vain alamaisia. Se tarkoitti sitä, että valtaa pitävillä ei ollut velvollisuuksia alamaisia kohtaan eikä alamaisilla oikeuksia. Veroja kerättiin, joilla kustannettiin erilaisia asioita. Kirkko keräsi kirkkojen ja pappien tarpeisiin, kruunu sotiinsa ja linnojensa rakentamiseen.

Niin, nythän on palattu aikaan jossa kansalaiset ovat jälleen alamaisia..

Vierailija kirjoitti:

Milloin Ruotsi maksaa takaisin riistämänsä vero kruunut?

Milloin Ruotsi tosissaan pahoittelee asioita joita tekivät aikanaan suomalaisille?

Odotellaan ensiksi sitä että Venäjä palauttaa Karjalan, ainakin Viipurin ja Sortavalan kaupungit, niin päästään takaisin Laatokan rannalle.

Vierailija kirjoitti:

Keskiajalla ei ollut käsitettä kansalainen. Oli vain alamaisia. Se tarkoitti sitä, että valtaa pitävillä ei ollut velvollisuuksia alamaisia kohtaan eikä alamaisilla oikeuksia.

Tuo on Suomen ja Ruotsin tapauksessa täysin väärä väite. Eikä se ollut mitenkään erityisen totta muuallakaan Euroopassa.

Ruotsin (johon siis Suomikin kuului) väestöstä suurin ryhmä olivat vapaat talonpojat, joiden oikeudet ja velvollisuudet oli säädetty laeissa. Kuningas ja rälssi eivät päässeet keskiajalla sellaiseen asemaan, että olisivat pystyneet sivuuttamaan talonpoikien oikeudet puhtaana ilmoitusasiana. Kuninkaan valtaa rajoitti entisestään se, että Ruotsissa oli voimassa vaalikuninkuus, eli maakuntien miehet kokoontuivat Moran kiville äänestämään uudesta kuninkaasta aina tarpeen mukaan. Periaatteessa kuninkuus oli elinikäinen, mutta huomattavan suuri osa Ruotsin kuninkaista tuli syrjäytetyiksi ja pakotetuiksi maanpakoon, ja heidän tilalleen valittiin uusi kuningas. Ennätyksen teki Kaarle Knuutinpoika Bonde, joka valittiin kuninkaaksi kolme kertaa (ja syöstiin vallasta kaksi kertaa).

Muualla Euroopassa keskiajasta puhutaan usein feodaaliaikana, ja silloin yhteiskuntarakenteen oikeastaan määrittelevä tekijä on herran ja alamaisten väliset sopimukset, joissa määritellään molempien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet.