Ristiriidat lasten hoidossa

Teidän täytyy varmaan erota.

Anna hänen hoitaa hauskuuden haitat. Eli kurat lattioilta, keitot sohvalta sekä nukkumaan menot ja heräämiset kun ollaan riehuttu yömyöhään. Se on helppo olla se kiva ja rento, kun ei tarvitse hoitaa jälkipyykki. Saat itsellesi enemmän omaa aikaa ja lepoa ja lapset saavat pitää hauskaa, niin se on win-win.

Vierailija kirjoitti:

Teidän täytyy varmaan erota.

Ero ei tule kyseeseen, hän on ihan mahtava mies. Olisi hölmöä heti erota. Kuvailemani asia kaipaa kyllä paljon hiomista. Ihminen pystyy muuttamaan käytöstään ja kumpikin voi varmasti tulla vastaan. Ap

Melko rento mies. Olen kyllä sinun linjoilla. Kengillä ei kuljeta pitkin taloja, jos ei itse siivoa. Kenenkään sängyllä ei hypellä eikä sisällä riehuta. Ihan peruskäytöstä.

Löysää pipoasi. Lasten pitää antaa olla lapsia, eikä sinun tiukkapipoisten fakkiutumisiesi mukaisia nukkeja 

Helpota ny vähä.

Vierailija kirjoitti:

Löysää pipoasi. Lasten pitää antaa olla lapsia, eikä sinun tiukkapipoisten fakkiutumisiesi mukaisia nukkeja 

Tavalliset käytöstavat on myös hyödyllistä hallita, muuten voi olla vaikea tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Tekis hyvää sullekin:) Ei nimitellä muita....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löysää pipoasi. Lasten pitää antaa olla lapsia, eikä sinun tiukkapipoisten fakkiutumisiesi mukaisia nukkeja 

Tavalliset käytöstavat on myös hyödyllistä hallita, muuten voi olla vaikea tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Tekis hyvää sullekin:) Ei nimitellä muita....

Ja missähän se nimittely taas oli?

Mutta juu, nainen uhriraukkaparka ja mies sika ja vastuuton. Kuten aina tällä paskapalstalla 

Meillä mä olen lepsumpi tuollaisissa asioissa, tosin olen enemmän hoitanut siivouksia ja ollut aktiivisempi nukuttamisessa. Mies taas on löysempi ruutuajan suhteen.

Ollaan ehkä vähän sillä linjalla, että sisarussuhdetta vahvistavat riehumisleikit on ok, meillä siis kanssa taapero ja leikki-ikäinen isolla ikäerolla. He viihtyvät keskenään lähinnä rymyämisleikessä, askarteluista, lukuhetkistä, rakenteluista tai peleistä ei vielä tule mitään, joten rymytköön yhdessä, vähemmän vaivaa vanhemmillekin.

Isomman kanssa ollaan myös opetettu kohtuutta. Talouspaperitötterö torvena on ok hetken aikaa, mutta koko ajan ei töräytellä, samoin joissain vitseissä toisto pilaa hauskuuden. Ihan hyvin lopettaa, kun on saanut vähän kokeilla.

Ehkä teilläkin voisi sallia jotain joskus.

Perustele miehelle miksi ei voi toimia niinkuin hän toimisi. Etsi artikkeleja aiheesta miten tärkeää rajat ja rutiinit lapselle on. Mies varmasti osaa ajatella lasten parasta, ehkä hän itse vaan on saanut vapaankaavatuksen eikä ymmärrä että muitakin tapoja on.

Lapsilla on isästään henkinen tuki, ja sinä olet se hermoileva pingoittaja.

Ero ei hyödytä mitään koska sittenpä meno vasta löystyykin siellä toisessa osoitteessa ja sinusta tulee todellinen tiukkapipo lasten silmissä. Nimim. Kokemusta on :(

Eli teillä on kaksi ääripäätä. Nyt pitäisi löytää se kultainen keskitie.

Teidän täytyy pystyä avioparina keskustelemaan siitä, onko teidän kodissa ongelmia, joiden vuoksi täytyy sopia yhteiset säännöt ("rajat").

Sitten vain kerrotte ne lapsille, käyden ne yhdessä läpi silloin, kun ajanlohtaista - ilman häivääkään aggressiivisuutta! Pettymystä ei kuulu kaataa lapsen niskaan, koska vastuu ohjata lasten harjoittelemista on oma. Et voi raivota lapsille siitä, että epäonnistut ohjaajana. Et myöskään voi pitää toisen ohjaajan, isän, ohjausta asiana josta raivoaisit lapsille.

Täytyy ajatella enemmän perhettä kuin itseään... Enemmän toisten hyviä puolia yhteistyöhön, kunnioitusta ja vuorovaikutusta, kuin omaa halua kontrolloida kaikkea yksinkertaisesti "rajoilla". Et voi hallita kaikkia tilanteita korvaamalla ennakoinnin pelkillä "rajoilla" ja ärjyilemällä, ellei sinun tahtosi toteudu automaattisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ja missähän se nimittely taas oli?

“Tiukkapipo“ ja "nukke" sekä vielä "uhriraukkaparka" ja "sika" ? :D

Vierailija kirjoitti:

Perustele miehelle miksi ei voi toimia niinkuin hän toimisi. Etsi artikkeleja aiheesta miten tärkeää rajat ja rutiinit lapselle on. Mies varmasti osaa ajatella lasten parasta, ehkä hän itse vaan on saanut vapaankaavatuksen eikä ymmärrä että muitakin tapoja on.

Jos miehestä on kuitenkin kasvanut kaikin muin puolin oikein hyvä mies (paitsi että hiukan liian rento) vapaalla kasvatuksella niin voi olla hankalaa perustella hänelle että vapaampi kasvatus jotenkin pilaisi automaattisesti lapset.

Olen itse tuollainen "rento"äiti. En ole huomannut iltahulinoita ja riehumisia haitalliseksi nukutuksen kannalta. Välillä riehutaan ja välillä luetaan rauhassa satuja. Päiväunet onnistuu paremmin kun on energiat purettu ihan täysillä :D! Kunhan miehesi myös hoitaa sen rauhoittamisen ja sotkut siivoaa niin anna olla omanlainen isä. Rikkaus se on lapselle kun oppii käyttäytymään vastuullisesti sekä myös ottamaan arjesta kaiken ilon irti. Enemmän sillä säännöllisellä ruokavaliolla on merkitystä sille kuinka usein lapset ns vetää yli, kuin sillä riemukkaalla riehumisella.

Hyviä neuvoja tullut, kiitos! :) On totta että voisin vähän höllätä ja voisin olla rennompi. Ettei kaikki olisi niin vakavaa.

Olen joskus kokeillut ja oon nopeasti turhautunut, kun tuntunut ettei mies osaltaan tule vastaan.

Esim. jos on vuoroni hoitaa lapsia ja mies tulee vaikka keittiöön kun olen lasten kanssa syömässä, niin heti lapset alkavat pelleilemään kun se hauska osapuoli perheestä tuli paikalle. Mun mielestä miehen tulisi tuolloin sanoa esim. "jatkakaahan syömistä, nyt totellaan äitiä kun on äidin vuoro hoitaa" tms. mutta sen sijaan hän jatkaa sitä hauskanpitoa (kuulostanpa nipolta:D), ja tottakai lapset mielummin hänen kanssa siinä riehuu kun jatkavat tylsää syömistä! Sitten kun hän poistuu takaisin omiin hommiinsa niin minä jään riehaantuneita lapsia toppuuttelemaan ja yritän saada tilanteen samaan jamaan missä se oli ennen kuin mies tuli paikalle =sujuva ruokailutilanne, lapset omilla paikoillaan, keskittyvät syömiseen, ja sitten pääsisi taas seuraaviin tekemisiin eikä ruokailutilanne veny..

Noiden tilanteiden lopputulema on se, että olen tosi ärsyyntynyt ja sitten kun sanon miehelle että minusta ei ole reilua tehdä noin, niin saan kuulla olevani ihan älytön rajoineni jne.

Ja kuten sanottu, varmasti olen liian tiukka joskus. Mutta kuvailemani kaltaisissa tapahtumissa taas mies käyttäytyy minusta epäreilusti.

Näkemyksiä, kommentteja? Kokemuksia? Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä mä olen lepsumpi tuollaisissa asioissa, tosin olen enemmän hoitanut siivouksia ja ollut aktiivisempi nukuttamisessa. Mies taas on löysempi ruutuajan suhteen.

Ollaan ehkä vähän sillä linjalla, että sisarussuhdetta vahvistavat riehumisleikit on ok, meillä siis kanssa taapero ja leikki-ikäinen isolla ikäerolla. He viihtyvät keskenään lähinnä rymyämisleikessä, askarteluista, lukuhetkistä, rakenteluista tai peleistä ei vielä tule mitään, joten rymytköön yhdessä, vähemmän vaivaa vanhemmillekin.

Isomman kanssa ollaan myös opetettu kohtuutta. Talouspaperitötterö torvena on ok hetken aikaa, mutta koko ajan ei töräytellä, samoin joissain vitseissä toisto pilaa hauskuuden. Ihan hyvin lopettaa, kun on saanut vähän kokeilla.

Ehkä teilläkin voisi sallia jotain joskus.

Meillä samanlainen linja. Leikki-ikäinen ja taapero löytävät yhteyden toisiin nimenomaan hippa- ja riehumisleikeistä, joten ne ovat meillä sallittuja. Se kyllä vaatii aikuisen vaivaa, kun pitää seurata milloin menee yli ja pitää rauhoittua. Kengät jalassa ei silti kävellä eikä valoja rämpytellä.

Ehkä AP voisitte istua alas ja miettiä ne asiat yhdessä, missä pitää olla johdonmukainen ja ne missä molemmat voivat hoitaa omalla tavalla. Ihan samanlaista vuorovaikutusta ja toimintapaa ette tule koskaan käyttämään, joten pienet erot on fiksua hyväksyä. Mielestäni kannattaa olla johdonmukainen niissä asioissa, joista on selvää haittaa.