Ruotsin opettelu hankalaa muuten koulussa kiitettäviä numeroita saavalle 12-vuotiaalle

Vierailija kirjoitti:

Jos ruotsia on koulussa tunti viikossa niin siinä välissä ehtii unohtaa kaiken edellisellä viikolla oppimansa.

Siinä se omatoimisuus ratkaisee. Sanoja voi kerrata myös välipäivinä.

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa lapsen kanssa yleareenasta ruotsinkielisiä lastenohjelmia, buuklubbenia ym. Siinä kieltä tulee opittua ihan vahingossa. Kännykkään saa ladattua erilaisia kielipelejä ja -appeja, joista tenavat voi innostua. Voithan itsekin ladata ja voitte vaikka kisata molemmat, kumpi suorittaa enemmän tasoja tms.

Yksi tällainen appi on nimeltään Duolingo, ystäväni oppi siitä hyvin ruotsia.

Itsellä auttoi epämieluisan kielen oppimiseen tipunkeltainen kartonki ja musta tussi sanojen pänttäykseen ja kirjoitukseen. Stimuloi muistia ja jää helpommin mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä tarvitse osata jos ei ole muuttamassa ruotsiin. Me asumme suomessa ja jos joitakin ulkomaisia kieliä on hyvä osata, niin englanti, espanja, venäjä.

Jos ruotsia ei opi edes tyydyttävästi, niin voi saman tien unohtaa hyvät julkiset virat. Olisi karhunpalvelus lapselle jos ei välittäisi yhtään lapsen ruotsin oppimisesta.

Onneksi Suomesta löytyy muitakin töitä kuin julkiset virat.

Löytyy toki. Mutta jos lapsi tajuaakin vanhempana vaikka, että häntä voisi kiinnostaa poliittinen ura, niin voipi jäädä tuommoiset jutut aika torsoksi ilman ruotsinkielen taitoa.

Eipä näyttänyt olevan este nykyiselle pääministerille...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7eb8900c-b22a-405f-881e-2c74bd18f…

Huonon kuvanhan Marin on antanut itsestään ja Suomesta tuolla vierailulla. Heikentää maidemme kahdenvälisiä ja pohjoismaisia suhteita. No sentään on itsekin ymmärtänyt asian, ja sanoo ottavansa ruotsin yksityistunteja.

Olennaista onkin - toisin kuin väität - nousu merkittävään asemaan ilman kunnon ruotsin osaamista. Ja näitä tulee olemaan enemmän tulevaisuudessa, tykkäsit tai et.

Ruotsi on kielenä helppo oppia, luulen että se asenneongelma. Niin se ruotsinkieli oli minullakin inhokki koulussa mutta silti sain virkamieskokeen läpi helposti ja  osaan käyttöruotsia tyydyttyvästi vuosikymmentenkin päästä. Omalla nyt jo nuorella aikuisella, tytöllä, oli sama juttu.

Kannustusta ja tukea

Voisiko ongelma olla siinä, että uuden kielen opettelussa joutuu tavallaan aloittamaan ihan alusta? Jos kaiken lisäksi ruotsin kieli ei mitenkään liity lapsen arkitodellisuuteen, niin voihan se olla turhauttavaa alkaa päntätä ulkoa sanalistoja. Itse ainakin muistan, että en tykännyt ruotsissa koulussa aluksi juuri sen takia, mutta opiskelu helpottui sitten kun oli muodostunut vähän pohjaa mille rakentaa. Tosin sama taisi minulla olla englanninkin kanssa, mutta silloin oli enemmän sellaista alkuintoa mukana että oppii ymmärtämään vierasta kieltä, joka olo vähän kuin aikuisten salakieli :D Ruotsi oli taas vain se kieli, jolla tuli telkusta jotain äidin hehkuttamia vanhoja tylsiä lastenohjelmia.

Ei tuo vielä ole menetetty tapaus. Ruotsi on sen varran helppo kieli että sen taitoa voi parantaa paljonkin myöhemmin kun vain saa sen motivaation. Meillä poika meni lukion toisen luokan loppuun sillä asenteella että ruotsi on täysin turhaa ja arvosanat sitten sitä myötä kutosta ja maksimissaan seiskaa kun muuten sai lähinnä ysejä ja kymppejä, vain englanti oli myös heikompi. Sitten havahtui että suurin osa osaa englantiakin häntä paremmin joten ei tulisi siitä kovin hyvää arvosanaa kirjoittamaan. Mutta että ruotsi olisi helpompi kun siinä yleinen taso ei ole niin kova.

No aloitti kovan pänttäyksen ja kolmessa kuukaudessa paransi ruotsin taitoaan niin että kirjoitti L:n. 

Vierailija kirjoitti:

Ruotsia pitää opetella alussa ulkoa. Jos on opiskellut aiemmin vain enkkua, tää voi olla työlästä.

Veikkaan tätä. Meillä on ollut vähän samaa. Osin voi johtua myös kavereiden asenteista ruotsia kohtaan.

Onko nyt kyse ala- vai yläkoululaisesta? Etenkin alakoulussa pärjää aika hyvin ilman suurempia ponnisteluja, jos osaa kuunnella tunnilla ja kerran lukaisee läksyn ja ymmärtää asiat. Ruotsissa täytyy opiskella ulkoa sukuja ja sanajärjestystä ym.

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut kummallekin lapselleni, että jos käy raskaaksi, niin tinkivät ruotsin ja uskonnon numeroista eli niillä ei niin väliä, tosin lukiolaisella ns luonnontiedeluokalla ei edes ole enää uskontoa. Sen sijaan esim A2-saksassa ja matematiikassa ei taas lusmuilla yhtään.

En tiennytkään, että joissain lukioissa ei ole pakollista uskontoa/elämänkatsomustietoa? No terapeuttinenhan sen lukioaineena onkin tarkoitus olla eikä niillä numeroilla ole niin väliä.

Lapsesi on saanut liikaa perussuomalaisvaikutteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä tarvitse osata jos ei ole muuttamassa ruotsiin. Me asumme suomessa ja jos joitakin ulkomaisia kieliä on hyvä osata, niin englanti, espanja, venäjä.

Jos ruotsia ei opi edes tyydyttävästi, niin voi saman tien unohtaa hyvät julkiset virat. Olisi karhunpalvelus lapselle jos ei välittäisi yhtään lapsen ruotsin oppimisesta.

Onneksi Suomesta löytyy muitakin töitä kuin julkiset virat.

Löytyy toki. Mutta jos lapsi tajuaakin vanhempana vaikka, että häntä voisi kiinnostaa poliittinen ura, niin voipi jäädä tuommoiset jutut aika torsoksi ilman ruotsinkielen taitoa.

Eipä näyttänyt olevan este nykyiselle pääministerille...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7eb8900c-b22a-405f-881e-2c74bd18f…

Huonon kuvanhan Marin on antanut itsestään ja Suomesta tuolla vierailulla. Heikentää maidemme kahdenvälisiä ja pohjoismaisia suhteita. No sentään on itsekin ymmärtänyt asian, ja sanoo ottavansa ruotsin yksityistunteja.

Olennaista onkin - toisin kuin väität - nousu merkittävään asemaan ilman kunnon ruotsin osaamista. Ja näitä tulee olemaan enemmän tulevaisuudessa, tykkäsit tai et.

Jos ruotsin pakollisuus poistuu jossain vaiheessa niin näin varmaan käy. Mutta silloinkin, jos työhön ollaan valitsemassa kahta muuten samantasoisesta työntekijästä, mitä luulet, valitaanko se joka osaa ruotsia vai ruotsia taitamaton?

Kun ei ruotsinkieliset kuitenkaan tästä maasta katoa.

Minulla on hyvä kielipää, opiskelin yläasteella englannin ja ruotsin lisäksi myös saksaa ja espanjaa, mutta ruotsi oli minullekin todella vaikeaa. Osittain siihen vaikutti motivaation puute, kun asuin alueella, jossa ruotsia ei kuule käytännössä yhtään. Minulle vaikeimpia olivat deklinaatiot, ne eivät vain tarttuneet päähäni millään, ja ilman niitä ruotsin oppiminen on tietysti aika vaikeaa. Nyt aikuisena olen alkanut opetella ruotsia uudestaan paljon paremmalla menestyksellä, kun tietotaitoa kielten opiskeluun on paljon enemmän.

Kuten joku täällä sanoikin, niin konteksti on kielten opiskelussa avainasemassa. Siksi duolingo ja vastaavat eivät ole kovin tehokkaita, vaikka niistä toki voi olla hyötyä. Kontekstia löytyy, kun lukee ja kuuntelee vierasta kieltä. Itse kuuntelen ruotsinkielisestä Ylestä podcasteja ja radiota ja yritän lukea vähintään 20-30 minuuttia ruotsinkielistä tekstiä päivässä. Tämä tarkoittaa usein yhden pidemmän uutisartikkelin lukemista. Lukeminen kartuttaa sanavarastoa tehokkaammin kuin esim. television katsominen, joten olisi hyvä löytää jotain mielenkiintoista luettavaa. Lapsellesi se voisi tarkoittaa esim. sarjakuvaa tai jotain lastenkirjaa. Kielen ei pidä olla liian vaikeaa, muuten lukeminen jää nopeasti sikseen. Suosittelen kokeilemaan vaikka vain viikon tai kahden ajan mitä tuollainen parinkymmenen minuutin päivittäinen lukeminen tekee kielitaidolle.

Lisäksi suosittelen opettelemaan käyttämään Ankia. Kyseessä on ohjelma, jolla voi tehdä omia "kääntökortteja", joita ohjelma näyttää sinulle tietyin intervallein sen mukaan, kuinka hyvin muistat vastauksen. Itse koen tehokkaimmaksi tavaksi käyttää sanojen sijaan kuvia, siis niin, että jos sana on vaikka "aurinko", niin etsin googlesta auringon kuvan, lisään sen ohjelmaan, ja toiselle puolelle tulee sana ruotsiksi. Sitten ohjelma näyttää minulle kuvia tietyin aikavälein kunnes olen oppinut sanan. En ehkä osaa selittää tätä kauhean hyvin, mutta jos olisin tiennyt tällaisesta ohjelmasta yläasteella olisin varmaan saanut kaikista sanakokeista kiitettäviä. Korttien tekemiseen menee toki jonkin verran aikaa, mutta opiskelu on paljon tehokkaampaa, kun ei tarvitse yrittää tankata sanalistoja päähän "hauki on kala" -tyylillä. Olen muuten tämän avulla vihdoin oppinut ne deklinaatiotkin.

Ohjelma on tosi helppo käyttää, vaikka näyttää siltä kuin tulisi suoraan 90-luvulta. Sen saa synkronoitua myös kännykkään niin että voi vaikka bussimatkalla harjoitella. Suosittelen tutustumaan ja katsomaan vaikka youtubesta jonkun ohjevideon. Tässä vielä linkki: https://apps.ankiweb.net/

Oppiminen ei ole sujuvaa tuon ikäiselle, se pitäisi osua herkkyys kauteen eli aloittaa paljon nuorempana, aikuisella on oma motivaatio mikä auttaa oppimaan, teinillä harvemmin sitäkään uuteen asiaan löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä tarvitse osata jos ei ole muuttamassa ruotsiin. Me asumme suomessa ja jos joitakin ulkomaisia kieliä on hyvä osata, niin englanti, espanja, venäjä.

Jos ruotsia ei opi edes tyydyttävästi, niin voi saman tien unohtaa hyvät julkiset virat. Olisi karhunpalvelus lapselle jos ei välittäisi yhtään lapsen ruotsin oppimisesta.

Aivan! Mun nuorella takkusi ruotsi lukiossa. Lupasin satasen kun saa kurssit läpi ja saa kirjoitettua sen. No,läpi meni hikisesti. Pääsi opiskelemaan ja yllättyi kun oli paras ruotsissa ja veteli vitosia (1-5) kokeista. Jatko-opinnoissa kävi sama ja suoritti virkamies ruotsin suit sait.

Eli siis. Kannusta. Lupaa osapalkinto,vaikka vitonen ensin,sitten nostat summaa vuosiluokka kerrallaan.

Joskus on vaan maksettava tuloksista.

ruotsi on suomelle tärkeä kauppakumppani. ruotsalaiset kauppaa tekevät ihmiset eivät osaa englantia. sen takia yritystoiminnasta kiinnostuneiden suomalaisten kannattaa opiskella ruotsia. kun osaa tuota kieltä, niin saa muihin nähden ison kilpauluedun.

Eiköhän olisia aikaa tehdä Suomesta yksikielinen tai kaksikielinen niin, että toinen kieli olisi englanti.

Englannin virallinen asema auttaisi paljon Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Vaikkapa jonkun suomea tai ruotsia osaamattoman pähkinäallergikon elämää elpottaisi, jos tuoteselosteet olisi myös englaniksi.

Ruotsinkielisten kauppakumppanien olisi jo aika sivistyä ja opetella englantia.

Ruotsi on helppo kieli. Joskus oppiminen voi estyä jos kyseisen aineen opettaja on oppilaan mielestä tyhmä tai jos luokassa on jotain muuta ongelmaa. Myös ryhmäpaine vaikuttaa ja pakkoruotsin maine nuorten keskuudessa on huono.

Oppimista voi tukea esim. katsomalla ruotsinkielisiä sarjoja. On tosi paljon hyviä ruotsinkielisiä dekkareita, joita yläkoululaisetkin tykkää katsella. 

Duolingo-kännykkäohjelmasta voi myös olla apua. Muitakin vastaavia löytyy.

Jos tykkää lukea, niin helppoja ruotsinkielisiä kirjoja ja lehtiä löytyy, vaikka Kalle Ankka. Näissä pitää kyllä olla ensin vähän pohjaa alla, ei käy aivan aloittelijalle.

Pakkoruotsi tullaan purkamaan joka tapauksessa. Ikävää että niin monet joutuivat kyntämään sitä koulussa.

Muistakaa äänestää pakkoruotsin vastustajia seuraavissa eduskuntavaaleissa! Loppuu nämäkin turhat murheet.

Minun seiskaluokkalaiselleni sekä englanti että ruotsi ovat vaikeita, ruotsi vielä vaikeampi. Jotenkin ärsyttää ja huvittaa, kun nykyisin ei saa enää sanoa, että ei ole kielipäätä. Ikään kuin se oppiminen olisi kaikille yhtä helppoa: ei ole. Poikani on muuten koulussa etenkin lukuaineissa hyvä, mutta nuo kielet... huoh. Hänellä oli jopa valinnaissaksa alakoulussa, kun on ylipäänsä niin innostunut oppimaan, mutta luojan kiitos sai jättää sen pois. Ruotsissa vaikuttaa selvästi asennekin ja olen itsekin sitä mieltä, että pakkoruotsi pitäisi poistaa, koska se oikeasti syö joiltain voimavaroja paljon, vaikka joillekin se on tosi helppoa (itsellenikin oli melko helppoa). Poikaa olen kuitenkin tsempannut. Kielissä on oikeasti huono juttu, jos putoaa kärryiltä ja poika luultavasti haluaa vielä lukioonkin. En tiedä, mikä noissa kielissä on hänelle niin vaikeaa. Sanastoa oppii ihan vain pänttäämällä, mutta lauserakenteet ovat jotenkin käsittämättömiä. En tiedä, osaako hän englannissakaan kovin hyvin muodostaa virkettä, jossa on do-apuverbi, ei jotenkin älyä sitä.