Voisitko seurustella kaverittoman ihmisen kanssa?
Voisitko seurustella kaverittoman ihmisen kanssa?
Kommentit (46)
Voisin, mutta miettisin, miksi ei ole kavereita sillä toisella. Itsellänikin on vain muutama kaveri, eikä mitään suurta sosiaalista elämää, mitä häpeän myös.
Vierailija kirjoitti:
Joo ei.
Niin siis kyllä vai ei? Valitse jompi kumpi.
Mitä on kaverittomuus?
Ei somekavereita?
Ei Suomessa asuvia kavereita?
Voisin, ollaan molemmat miehen kaa kaverittomia. Tuttuja on paljon molemmilla mutta ei "ystäviä".
Viihdyn itsekseni. Jos se on turn off niin eipä hetkauta.
En. Jokin syyhän sille olisi, ettei hänellä olisi kavereita.
Jos hänellä oli ikävät kaverit tai välinpitämättömät, ehkä hän hankkiutui siksi heistä eroon. Tottakai joku voi seurustella, jos on mukava henkilö. Voi tulla uusia kavereita.
Voisin. Itsellänikään ei ollut kavereita kun muutin uuteen maahan.
Miehenä sillä ei juuri ole mitään merkitystä, että onko naisella kavereita vai ei.
Ei vaikuta mihinkään, jos on muuten hyvä tyyppi.
Toivottavasti jokainen ajattelisi näin, sukupuolesta riippumatta. Mutta eihän jokainen niin ajattele. Useimmiten miehille sillä ei ole mitään väliä, ja naisille taas sitten on. Ihmeellistä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Viihdyn itsekseni. Jos se on turn off niin eipä hetkauta.
Tässäpä kysyttiin siitä toisen kavereista.
Kyllä, jos muutoin natsaa. Ei minullakaan kavereita juuri ole. Tuttuja ja työkavereita kyllä, muttei juuri sellaisia, joita ystäviksi ilman viitekehystä nimittäisin.
Eipä ollut tullut mieleenkään, että kavereiden löytyminen olisi jokin kriteeri parisuhteelle.
Naisilla olen monet kerrat huomannut tuota asennetta, että kaveriton on epäkelpo jo tutustumattakin syvemmmin. Ehkä he ovat keskimäärin sosiaalisempia kuin miehet vielä, niin korostuu ja varmaan sellaisia miehiäkin on.
Joo, oonhan itekki oikeastaan kaveriton. Tähänastiset seurustelukumppaninikin ovat olleet semi-kaverittomia eikä asialla ole ollut merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sillä ei juuri ole mitään merkitystä, että onko naisella kavereita vai ei.
Ei vaikuta mihinkään, jos on muuten hyvä tyyppi.
Toivottavasti jokainen ajattelisi näin, sukupuolesta riippumatta. Mutta eihän jokainen niin ajattele. Useimmiten miehille sillä ei ole mitään väliä, ja naisille taas sitten on. Ihmeellistä kyllä.
Ä l ä y l e i s t ä. Sano, että "minulle sillä ei ole juuri mitään merkitystä". Et voi puhua muiden miesten puolesta. Esimerkiksi oma mieheni piti ja pitää itsestäänselvänä, että minulla on omiakin kavereita ja omia menoja sekä heidän kanssaan että yksin. Alkuun hän jopa ihmetteli sitä, että matkustan mieluummin yksin kuin kavereiden kanssa, mutta nykyisin jo ymmärtää. Mutta tykkäisi kutsua kylään minunkin kaveripariskuntia ja tutustua heihin.
Vierailija kirjoitti:
Naisilla olen monet kerrat huomannut tuota asennetta, että kaveriton on epäkelpo jo tutustumattakin syvemmmin. Ehkä he ovat keskimäärin sosiaalisempia kuin miehet vielä, niin korostuu ja varmaan sellaisia miehiäkin on.
Monelle naiselle miehen status on tärkeä asia. Ei kaverittomalla voi sinänsä olla kovin korkea status, ainakaan naisen mielessä. Vaikka onhan niitä yksinäisiä miljardoojeja olemassa, jotka nauttivat olla erakoita. Noita naiset eivät vain näe miehinä, joilla olisi "statusta".
Voisin, olisin sit samalla poikaystävä ja kaveri. :) Jännä juttu tos on, et samaa aikaa en vois, ku itel ei oo kavereita. Tuntis ittesä iha luuseriks siinä.
Joo ei.