Voisitko seurustella kaverittoman ihmisen kanssa?

Voisin. Meillä kummallakin on pieni sosiaalinen piiri. Minulla isompi. Viihdytään paljon kaksin.

Joo, mikä ettei. Sais tutustua mun kavereihin :) Oon itekin ollut kaveriton ja yksinäinen nuorempana. Se olis tietty ikävämpi homma, jos sen kaverittomuus johtuu siitä ettei se jaksa ihmisiä eikä illanviettoja yhtään. Sitten se ei olis kyllä mun tyyppinen ihminen, vaikka itekin olen suurimmaksi osaksi introvertti kotihiiri. Kyllä siinä kumppanissakin sais olla sosiaalinen puoli.

Minulla on vain yksi ikäiseni ystävä, jonka kanssa olen säännöllisesti tekemisissä. Muutama muu on joiden kanssa pidän yhteyttä, tosin ihan eri ikäluokan ihmisiä, mutta eihän sillä ole väliä. Kaveriporukkaan en ole oikeastaan koskaan kuulunut ainakaan aikuisiällä, enkä teininäkään oikein. En tiedä mitä mahdollinen mies ajattelisi tästä. Olen saanut parilta naispuoliselta ihmiseltä haukut koska minulla ei ole kavereita. En koskaan unohda enkä anna anteeksi niitä kommentteja, kun elämä oli muutenkin vaikeaa.

Kavereiden määrä riippuu siitä miten voimakas laumaanhakeutumisvietti yksilöllä on.

Iän karttuessa sosiaalisuus vähenee ja homoseksuaalisuus lisääntyy.

Poikkeuksellisen älykkäät viihtyvät paremmin yksin kuin keskivertoälykkäät.

Naiset haluaa sosiaalisen statusmiehen, josta voi ylpeillä kavereilleen. Kaveriton erakko mies on naisista outo.

Miehet voi, naiset ei.