Asuntolaina vain toiselle, miten toinen maksaa osansa asunnosta?

maksa sinä asuminen ja mies maksaa ruoat ja muun elämisen. Menee minun mielestäni kulut suurinpiirtein tasan.

Lähipiiristä tiedän tällaisen tapauksen, ekasta pankista eivät saaneet, mutta toisesta sitten jo myönnettiin laina.



Ei tarvi kehitellä mitään vuokrasysteemejä, kun laina ja asunto on reilusti yhteinen.

Tuperä järjestely. Jos eroatte, miehelle jää asunto ja sinä jäät aivan tyhjän päälle... Silti olet vuokran muodossa maksanut osasi asumisesta.

Entäs eron tai kuoleman tullessa? Kannattaa miettiä valmiiksi nämäkin vaihtoehdot...



Ehdottamassasi tapauksessa voi käydä niin, että eron tullessa asunto jaetaan puoliksi yhteisestä sopimuksesta, molemmathan ovat maksaneet osuutensa asumisesta, miehen osuus vain ei näy missään. Verottaja voi halutessaan tulkita asian niin, että ap on lahjoittanut puolet asunnosta miehelle, eli mies maksaa kohtalaisen suuren lahjaveron. Ei hyvä.

ja ehdotti että minäkin maksaisin vuokraa niinkuin 21, mutta minä en ikäpäivänä suostuisi siihen..



Yhteinen perhe niin ei todellakaan ole oikeudenmukaista että vain toinen kerryttää omaisuutta ja toisen rahat menevät " mopen perseeseen" ..



Me tulemme tekemään pian kaupan jossa ostan puolet miehen talosta, varainsiirtoveroa ei tule, koska minulle se on ensiasunto eikä liioin myyntivoittoveroa, koska mies on omistanut yli 2v. Talo tulee siis yheisiin nimiin. Olen maksanut jo nyt sellaista pientä osaa lainoista (olemme avoliitossa) ja tiedän että jos nyt ero tulisi en saisi mitään, mutta maksamani summa onkin tässä vaiheessa niin pieni että siihen ei maailma kaadu, pidemmällä aika välillä näin ei voi jatkua.



Minä siis ehdotan: Ensin tietysti kysytte saako mies lainaa, jos ei saa. Ostat omiin nimiisi talon ja otat lainan, yhdessä voitte maksaa sen muutaman vuoden ajan jolloin miehellä ei ole luottotietoja.. Sitten kun luottotiedot on kunnossa teette keskinäisen kaupan, mies ostaa sinulta puolet, veroja ei tule jos olet omistanut yli kaksi vuotta ja miehelle on ensiasunto. Tässä vaiheessa voidaan huomioida kauppahinnasta se minkä mies on jo maksanut (esim. kuitit että on siirtänyt tilillesi lainanmaksua varten rahaa), tällöin kauppahinnaksi riittää puolet veloista (koska siis osa kauppahinnata on maksettu).. ja talo tulee siis samanhintaiseksi teille molemmille.



Jos miestä vaivaa se että se on muutaman vuoden sinun yksin vaikka hän maksaakin voitte mennä naimisiin ja olla tekemättä avioehtoa jolloin talo ja lainat on puoliksi vaikka ei virallisesti, tai sitten voitte tehdä keskinäisen velkakirjan että sinä olet niinkuin velkaa miehelle sen minkä mies on maksanut lainojasi ennen kuin voitte virallista kauppaa tehdä ja jos ero tulee enne sitä sinä maksat miehelle sen minkä hän on maksanut sinun lainaa..

En lukenut koko ketjua läpi, joten voi olla, että joku tästä jo sanoikin.



Meillä oli aikanaan sama tilanne eli miehellä ei luottotietoja, mutta minulla kaikki kunnossa. Miehen velat oli myös maksettu eli ei enää mitään ulosotossa, vain luottotiedot menneet.



Haimme yhdessä asuntolainaa ja saimme - pankin ehdotuksesta. Normaalit takaukset, ei siis mitään ylimääräistä miehenikään osalta. Miehelläni tosin ei ollut koskaan ollut häikkää pankin kanssa vaan velat olivat muista jutuista, tämä myös vaikuttaa asiaan.



Luulisin, että saisitte myös yhdessä lainan vaikka maksuhäiriömerkintä onkin, koska perittäviä ei enää ole.

mies tosiaan on opiskelija vielä toistaiseksi. Mies on siis juuri nyt saanut ulosotossa olevat rahat maksettua. 5 vuoden lainakelvottumuus siis kaiketi edessä. Opiskelijan roolissa ja luottotiedottomana epäilen että lainanotto ei onnistuisi. Kannattaahan sitä kysyä kuitenkin, että jos yhdessä lainan ottaisimme.. Mulla on vaan niitä säästöjäkin asuntoon laittaa ja miehellä ei, joten mulle tulee tietynlainen etulyöntiasema asunnon ostossa.



Edelleen.. Kyllä on vaikeeta. :)



Tässä tulee nyt omaa ajatuksen juoksuani: Jos siis otan lainan itse ja omistan asunnon yksin, niin mieheni voisi maksaa elämiskuluja. Minä tiedän, että en ole niin kusipää että veisin asunnon mieheltä mahd. eron tullessa. Sitä en tiedä, että suostuuko mies tähän järjestelyyn kun haluaa kuitenkin turvata selustansa. Naimisiinkin voimme jossain kohtaa jahkaantua jos meille tulee esim. lapsia. Mutta silloin mietimme asiat uudelleen avioehdon tms. kannalta. Tuokin kuulostais hyvältä, että perustettais yhteinen tili, mihin molemmat laittaa saman summan rahaa/kk ja siitä maksetaan lainanlyhennys ja muut elämiset.



Menee pää sekaisin kun näitä miettii



Mutta hyviä vinkkejä ja ajattelemisen aihetta olette antaneet, KIITOS! Lisääkin saa opastaa ja vinkkailla.



ap

Jos te kerran haluatte perustaa perheen, niin turha siinä on laskea, kuka maksaa mitäkin. Meillä on aina ollut luonnollista, että kumpikin maksamme sen mitä pystymme. Emme laske, mikä lasku on kenenkin nimissä. Perhe on perhe ja kaikki tekevät työtä perheen hyväksi.

eli vaikka lainanlyhennykset maksettaisiin miehesi tililtä niin sinä olet yksin asunnon omistaja jos se niin papereissa lukee. miehesi maksaessa sinulle vuokraa, maksat sinä siitä tulosta veroja. jos olette naimisissa ja eroatte omaisuutenne tasataan (jos ei ole avioehtoa) ja miehesi hyötyy suuremmasta omaisuudestasi. sinun kuollessasi asunto siirtyy miehesi ja mahdollisten lastesi omistukseen. jos myöhemmin haluatte siirtää asunnon yhteisiin nimiinne, maksatte siitä lahjaveroa tai miehellesi laaditaan maksuohjelma, jolla hän maksaa sinulle osuutensa asunnosta.



valitettavaa...

Tässä on kuitenkin kyse aika h***tin isosta summasta rahaa ja jonkin asian mennessä pieleen siitä voi kärsiä koko loppuelämänsä.



Niin, että ymmärsinkö oikein: Jos otan lainan omiin nimiin ja asunnon myös (mies puolestaan voisi maksaa ruoka ym. kuluja suunnilleen saman verran kuin minä lainan lyhennystä) niin sitten kun laina on maksettu niin siirrettäisiin miehen nimi toiseksi omistajaksi asuntoon. Tästä maksetaan siis varainsiirtovero? Joka on kuinka paljon? Miten se vaikuttaa?



Huh



ap

Kun vielä asutte erillänne, niin pohditte jo sitä, mitä tapahtuu, kun eroatte. Kuitenkin suunnittelette perheen perustamista eli yhteen muuttamista. Tuollaisella asenteella melko varmasti eroatte jossain vaiheessa, ei ehkä kahden vuoden sisällä, mutta eiköhän jo 10 vuoden päästä ole ero selvä. Jos kerran haluatte elää individualisteina, niin älkää perustako perheitä, vaan eläkää erillänne. Silloin voitte käydä toistenne luona ja olla varmoja, että ei tarvitse ottaa toisen ihmisen elämästä vastuuta. Jos kerran haluatte perustaa perheen, niin olkaa valmiit ottamaan vastuu myös siitä toisesta ihmisestä eli omasta perheestänne.

Silloin voit ottaa lainan yksin, ja mies maksaa muita menoja, ja jos ero tulee on miehen asema kuitenkin turvattu, koska silloin sinunkin nimissäsi oleva asunto katsotaan yhteiseksi omaisuudeksi, jos ei sitä ole avioehdossa poissuljettu.



Nyt taas jos miehesi ei voi osallistua asunnon ostoon, ja kuitenkin maksaa perheen ruokamenoja, hän menettää erossa kaiken. Jos siinä tilanteessa haluaisit olla reilu, ja antaa puolet asunnosta, menisi siitä taas verot..

Ei ollenkaan niin, että mietimme eroavamme, mutta ei tässä maailmassa saa olla niin tyhmä, että olettaa kaiken aina sujuvan kui rasvattu, joku turva pitää olla JOS jotain käy. Olen kerran ollut naimisissa aiemmin, siksi en ole ryntäämässä uusiin naimisiin päätäpahkaa ja siksikin olen nyt valveutuneempi, kun olisi voinut käydä hassusti omaisuuden kanssa. kaikki meni kuitenkin hyvin, mutta riskejä en enää ota.



Ehkä me menemme naimisiin joskus, mutta emme nyt.



ap

moikka ap

Olen lukenut monia keskusteluja joihin olet ottanut osaa, ihan sattumalta huomannut että liikumme ja kirjoittelemme aivan samanlaisissa aihepiireissä, niin miehestä , lapsista /hankkimisesta jne. Uskon että voisimme vaihtaa runsaasti ajatuksia myös ihan kahden kesken, Jos haluat kirjoitella, ilmoittele, itse tuntuu että oot kuin sielunsisko mitä olen lukenut näitä sinun kirjoituksia täällä, joka kerta huomaan jos haen jotain tekstiä joka sopii omaan elämäntilanteeseeni nimesi tulee esiin.

Ilmoitele. Kore

miehesi ei tule tienaamaan moneen vuoteen, silloinhan hän ei voi mitään omistaakaan, koska ei ole varaa lyhentää.

Ehdotat että miehesi maksaa sinulle 300 euroa kuussa siitä että asuu kodissasi. Jos tämä ei kelpaa, sano heippa. 300 euroa on huippuhyvä diili opiskelijalle, joka ei tuota mitään moneen vuoteen.

Otat yksin lainan ja sitten kun miehesi joskus valmistuu, hän voi ostaa puolet asunnosta. Sikäli mikäli olette silloin vielä yhdessä

Meillä oli yhteinen asuntolaina ja minä omistan virallisesti puolet asunnosta vaikka en ole penniäkään maksanut.

Mies on paljon varakkaampi kuin minä ja hänen mielestään olisi turhaa, että minä pienistä tuloista maksan asumisesta kun hän voi sen tehdä.

Olemme olleet yhdessä jo yli 20 vuotta ja meillä on 2 lasta ja olemme naimisissa ja kaikki on muutenkin yhteistä.

En laskisi sen varaan, että ap:kään noilla tuloilla saisi kovin kummoista lainaa, ainakaan ilman takaajaa. Ja siitä maksuhäiriöisestä miehestä ei ole siinä apua, päinvastoin, saattaa vaikuttaa sinunkin lainansaantiisi vaikka mies ei olisi edes virallisesti osallisena lainassa.

Meillä on (samasta syystä, miehen entisen yrityksen konkurssin takia) aikoinaan toimittu niin, että laina ja talo ovat minun nimissäni, eikä todellakaan ole kehitelty mitään vuokra- tms. kuvioita tätä sotkemaan. Ollaan naimisissa, ja kuten edellä tullut, niin talot kuin lainat ovat eron sattuessa kuitenkin 50/50, sama kai se kenen nimissä ne muuten ovat. Nykyään miehellä on jo maksuhäiriömerkintäkin poistunut, mutta ei olla silti katsottu tarpeelliseksi tehdä asialle mitään. Ajoittain on jotain kärhämää ollut raha-asioihin liittyen, mutta lopuksi on aina tuumattu, että hyvä näin.

Lainansaanti yksin ilman takaajia oli muuten siinä ja siinä jo silloin n. 10 vuotta sitten, kun pankkien rahahanat olivat vielä löysemmässä kuin nykyään, ja minulla on n. tuplasti tuloja ap:hen verrattuna, ja silloin oli lisäksi myös säästöjä n. puolet talon arvosta.

Eikös ne luottotiedot mene yleensä ihan syystä ja perinnät napsahda päälle... Eli jos miehellä tapahtuu paluu vanhoihin huonoihin tapoihin niin teiltä menee sitten katto pään päältä.

Aikanaan exän kanssa: ulosotot oli maksettu ja minulla puhtaat paperit ja hieman varallisuutta. Ei ongelmia lainansaannissa: pankille todistus uo-mieheltä, että kaikki on maksettu, eikä uusia kertynyt sen jälkeen.

Nykyisen kanssa: minulla kiinteäkorkoinen laina, jota ei voi lähteä sohimaan kesken kauden (kallista). Myydään minun olemassaoleva asunto ja olemassaoleva laina keskenäisellä sopimuksella (avioehto) puoliksi. Asunnon omistuksesta suurempi %-osuus minun nimiin (koska emme tarvitse lisää lainaa olemassaolevan lisäksi). Pankilla ei taaskaan ongelmia. 

Käykää nyt ensin kysymässä sitä yhteistä lainaa ja pyytäkää uo:sta ne paperit mukaan heti ensimmäisellä kerralla. Ja varautukaa siihen, ettei pankki myönnä 100% lainatarpeesta. Valtiontakaus toki saatavilla ensiasuntoon. 

Meillä asunto ja laina on miehen nimissä..maksan sitten muita laskuja=)