Lue keskustelun säännöt.
Aaargh, olen ottanut etäisyyttä itsekeskeiseen kaveriin, ja päätin pitkästä aikaa vastata puheluunsa äsken. Virhe.
04.01.2021 |
Ollaan tunnettu teineistä saakka, yli 20 vuotta.
Tämä kaveri on tunnettu siitä, että vatvoo omia asioitaan, elää omassa kuplassaan, ei tajua joitain alkeellisiakaan sosiaalisia käyttäytymissääntöjä, omasta elämästään luo päänsä sisällä hirveää draamaa, vaikka oikeasti elämänsä on jopa keskimääräistä "pienempää".
Viime vuosina minua on todella alkanut ottaa pattiin, että hän ei oikeasti kuuntele yhtään mitä puhun, ja se on jo niin räikeää, kuin jostain sketsistä. Joskus on tehnyt mieli nauhoittaa puheluitamme, koska luulen etteivät muut ihmiset voi edes uskoa, että joku oikeasti jättää niin täysin toisen puheet huomiotta kuin kaverini jättää.
No siis, olen pitänyt kolmen viikon tauon, etten ole vastannut hänelle lainkaan, hän on soitellut mulle sinä aikana noin 20 puhelua.
Tänään päätin vastata, ajattelin josko hän NYT edes jotenkin kysyisi, mitä mulle kuuluu, miten jouluni meni tms. Mutta EI.
Vastasin puhelimeen "Moi" ja sen jälkeen alkoi tervehtimättä(!) puhetulva sanoilla "Mä oon tässä just lähössä kauppaan kävelemään, hitsi kun tuntuu kylmältä, sormia palelee ai kauheeta, niin mä oon tässä miettinyt viime aikoina..." ja sitten alkoi ehtymätön selitys jossa pohti ex-anoppinsa tekemisiä ja sanomisia vuosien takaa ja sitten työkuvioita ja sitten lastensa asioita.
Minä pääsin toteamaan vain aijaa, vai niin, no joo, niinpä, hmm, sellasta se on. Yritin sanoa johonkin väliin että vietin jouluni mökillä, mutta hän alkoi puhua päälle omaa asiaansa eikä tuntunut yhtään kuulleen että minä olin aloittanut kertomaan jotain.
Sitten hän lopetti puheensa kaupan eteen päästyään "no mä oon nyt kaupalla, täytyy lopettaa, palaillaan, moikka!"
Mulla keittää.
Kommentit (81)
Voit sanoa asiasta rehellisesti, mutta ei tarvii loukata vaan voi antaa rakentavaa kritiikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ympärilläni on paljon tuollaisia ihmisiä. Joillenkin annan vapaa-aikaani säälistä, mutta muuten en oikein jaksa vapaa-ajalla ihmisiä. Tiedän että minua kiinnostavat asiat eivät massoja innosta, joten en hirveästi niitä muille ihmisille edes lähde tuputtamaan.
Haha, näitä näköjään riittää... Itsekin olen ottanut nyt etäisyyttä yhteen kaveriin joka puhuu puhuu itsestään koko ajan ei keskustele, ei vaihda kuulumisia, vain minäminäminä. Esittelee omaa elämäänsä ja kertoo jokaisen yksityiskohdan arjestaan, muttei ole yhtään kiinnostunut toisten jutuista. Eräs sukulaisnainen myös samanlainen ja häneen katkaisin välit tyystin. Good Riddance. Ei kannata tuhlata aikaa ihmisiin, joiden kanssa suhde ei ole vastavuoroinen.
Vaikuttaa yksinäiseltä.
Juu, jatka vaan kiusaamistasi.
Otit etäisyyttä lähestymällä? Ihan vaan otsikkoa ihmetellessäni jätin kirjoituksen lukematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa yksinäiseltä.
Juu, jatka vaan kiusaamistasi.
Yksinäisyys ei tee ihmisestä itsekästä kusipäätä. Erikoinen ajatuskin.
/6
Mulla tuollainen työkaveri. No ei siinä, mulla oli munasarjoja pistää vastaan ihan kunnolla, viime vuonna sattui sellainen draama käytävälle että kohotin ihan ääntäni "Maija OLE NYT HETKI HILJAA JA KUUNTELE mitä mulla on sanottavaa." Ei tehonnut. "MAIJA NYT SUU TUKKOON! OLE HILJAA!" Tehosi. Ja sain sanottua asiani. Pomolle ei tarvinnut kertoa, kuuli kyllä. Ja sanoi, että hyvä kun joku teki tuon, vaikka hänen esimiehenä pitäisikin nyt tässä kertoa kunnioittavasta käytöksestä ja niin edelleen. Mutta hän tietää ettei "Maijaan" tehoa mikään.
Vapaa-ajalla en kyllä tuota "Maijaa" sietäisi yhtään. Eikä tarvitsekaan. Ystävänsä voi valita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuen ihmisestä voi tuollaisen käytöksen omaava joskus oppiakin jotain. Kannattaa suoraan sanoa. Minun yksi kaveri on nyt useamman välien jäähdettelyn jälkeen ja tiedän hänen myös olleen terapiassa, oppinut kysymään myös kuulumisia.
Eikä muuten mistään voi tietää kuka sattuu tuollainen ihminen olemaan, ennen kuin tutustuu. Minulla on ystävä jota moni sanoi, kun alettiin tutustua, itsekeskeiseksi, ikäväksi, draamailijaksi ja hän on äänekäs bileiden keskipiste tyyppinen. Hän on aina muistanut kysyä minun kuulumisia ja mielipiteitä, vaikka ollut hänellä todella vaikeita aikoja.
Toinen kaveri taas sellainen hiljainen, tavallinen ja kiltin oloinen henkilö. Joka sitten kun olimme tutustuneet tarkemmin paljastui juuri sellaiseksi omien asioiden vatkaajaksi ja että hänellä on aina jokin kriisi, vaikka elämä on ihan tavallista normaalein vastoinkäymisineen. Ihan joskus pelotti, että millaiseksi hän muuttuisi, jos joku oikeasti vaikea asia hänelle kävisi.
Vierailija kirjoitti:
Yks kysymys: miksi et lyönyt luuria korvaan kesken puhelun, vaan jatkoit myötäilemistä? Jos et kehtaa kylmiltään sitä tehdä, niin olisit voinut huikata, että "sori, vastasin vahingossa, ei pitäny".
Miten te ette osaa hoitaa ihmissuhteita tyylikkäästi. Ei tarvita mitään vtttuiluita tai töykeyksiä. Feidaa vaan ihmiset jotka ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks kysymys: miksi et lyönyt luuria korvaan kesken puhelun, vaan jatkoit myötäilemistä? Jos et kehtaa kylmiltään sitä tehdä, niin olisit voinut huikata, että "sori, vastasin vahingossa, ei pitäny".
Miten te ette osaa hoitaa ihmissuhteita tyylikkäästi. Ei tarvita mitään vtttuiluita tai töykeyksiä. Feidaa vaan ihmiset jotka ei kiinnosta.
Vitsailet? :"-D
Vierailija kirjoitti:
Tasaisesti yksi alapeukku joka kommenttiin. Kaveri, ootko täällä? :D
ap
Mistäpä sen tietää. Minulta ainakin sait alapeukut joka viestiin tunnekylmyyden, binäärisen ajattelun sekä kapea-alaisuuden vuoksi. Lapsuudenkaverisi tarvitsee sinua, ja ei ole oikein hylätä toista varsinkaan noin häikäilemättömästi vain koska hän on moottoriturpa ja siksi ärsyttävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli joskus lapsuudenkaveri, jonka kanssa pidettiin yhteyttä vielä aikuisenakin, ja hän kyllä kysyi myös minun kuulumisiani (kerrottuaan omansa) mutta huomasin, ettei enää viitsinyt kuunnella vastaustani. Keskusteltiin siis ensin hänen asioistaan, mutta kun minä aloin vuorostani kertoa asiaani, alkoi taustalta kuulua kaikkia sivuääniä, komensi lemmikkejä, puhui lapsille, imuroi rikkaimurilla eikä vastaillut minulle mitään. Joskus kun pidin pidemmän tauon, ja odottelin aikani, huomasi hän, etten puhu enää, ja yritti kommentoida jotain ympäripyöreää "joo-o, sellasta se on... " vaikka selvästi huomasi, ettei tiennyt yhtään mitä olin puhunut.
Joskus huvittelin puhumalla outouksia ja odottamalla koska, jos milloinkaan, toinen huomaa.
Kerran kyseli kovasti loma-aikeitani ja kerroin mm. lähteväni etelään huoraamaan, johon hän vastasi poissaolevasti "kuulostaa kivalta". Silloin sanoin suoraan, että kerroinpa juuri lähteväni huoraamaan ja pidit sitä sitten kivana.? Että et taida paljoa kuunnella? Ainakin muutaman kuukauden keskittyi tuon jälkeen minunkin juttuihini paremmin. Että kyllä voi parannustakin esiintyä. :)
Huh mulla on myös kaveri joka ei kuuntele mitään kunnolla, kunhan sählää ja selittää ja myöhemmin vääristelee sanomisiani kun ei ole kuunnellut yhtään ja olettaa asioita oman päänsä mukaan. Olen myöskin ottanut etäisyyttä kun tajusin että elämä vähän helpompaa ilman tällaista showta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasaisesti yksi alapeukku joka kommenttiin. Kaveri, ootko täällä? :D
ap
Mistäpä sen tietää. Minulta ainakin sait alapeukut joka viestiin tunnekylmyyden, binäärisen ajattelun sekä kapea-alaisuuden vuoksi. Lapsuudenkaverisi tarvitsee sinua, ja ei ole oikein hylätä toista varsinkaan noin häikäilemättömästi vain koska hän on moottoriturpa ja siksi ärsyttävä.
No mutta. Mikä oikeus lapsuudenkaverilla on saada pyyteetöntä tukea ja kuuntelijaa, mutta itse ei millään lailla tarvitse ottaa toista huomioon? Ei kuunnella, eikä kysyä toisen tunnelmia tai jaksamista? Kuulostaa vääristyneeltä suhteelta.
Sinuna miettisin omat suhteeni, ja sen, ovatko odotukset paikoin kohtuuttomia ja yksipuolisia.
En tajua, miten voi edes olla järjissään tuollaisen tutun kanssa. Inhoan tyhjänpuhumista yli kaiken, ja tuossa on kyllä sisällöttömän höpötyksen malliesimerkki. Taitaa olla sen "sori, vastasin vahingossa" -tavan vuoro. Jos itse on sellainen, että pitää ns. keveästä kuulumisten vaihdosta, niin ei sekään kestä tuollaista yksipuolista sanatulvaa. Stopin aika.
Vierailija kirjoitti:
Vastaa seuraavaankin soittoon mutta älä jää kuuntelemaan äläkä yritä puhua. Mykistä luuri ja jätä pöydälle, mene tekemään jotain mukavampia asioita.
M
Tee tämä, ja pyydä jotakin videoimaan tilanne! :D
Minusta ei ole oikein katkaista välejä noin vain.
Juttele hänen kanssaan ongelmastanne. Vasta, jollei korjaa tapojaan, voit väljentää.
Sain yhden tällaisen karkoitettua elämästäni pelkästään sillä, että totesin "Niin sä oot varmaan kiinnostunut myös kuulemaan, mitä mun päivässä tänään tapahtuu." Meni änkäksi ja pyyteli anteeksi moukkamaisuuttaan. Mutta sen jälkeen ei halunnut enää olla tekemisissä :,D
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei ole oikein katkaista välejä noin vain.
Juttele hänen kanssaan ongelmastanne. Vasta, jollei korjaa tapojaan, voit väljentää.
Muistakaa ihmiset, että välit saa aina katkaista mistä syystä vain. Energiasyöppöjä, tai muitakaan yksinomaan negatiivisia tunteita aiheuttavia ihmisiä ei yksinkertaisesti tarvitse sietää. Jokainen on vastuussa omasta sosiaalisesta elämästään, ei muiden.
Edelleen peräänkuulutan sitä, että itselleni ei riittäisi että kaveri kysyy pakosta välillä mitä mulle kuuluu, koska olen käskenyt hänet kysymään. En minä halua kertoa kuulumisiani ihmiselle jota ei kiinnosta ne tipan vertaa. Minä haluan kuunnella ystävieni juttuja ja he haluavat kuunnella minun. Ei itsekeskeistä ja empatiakyvytöntä aikuista voi kukaan pakottaa aitoon vastavuoroisuuteen.
/6
Joskus olen laittanut puhelimen kaiuttimelle saadakseni käteni vapaaksi, ja sitten tehnyt kotitöitä tms.
Vaimea kälkätys taustalla....