Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mihin aikaan lehmät heräävät? Siis mihin aikaan mennään maalla kesät talvet navettaan?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Ei kylläkään joka navetassa ole robotteja, eikä 20v sitten varsinkaan.
Sama, kuin sanoisi, että joka duunsri voi tehdä työrään läppärillä kotisohvaltaan.
N. 2v sitten kaveri lopetti tilanpidon. 20 lypsävää ja joka aamu kuudeksi oli mentävä.
Vanhemmillani oli vielä 2004 10:n lehmän karja ja käytössä sankolypsykone ja lannanpoisto talikolla ja kottikärryllä.
No miten se lannanpoisto nykyisin sitten hoituu?
Minulla on kokemusta lapio/talikkopelin lisäksi parsinavetasta, jossa on metalliritilällä peitetty lietekuilu ja siitä koneellinen poisto lietealtaaseen.
Pihattonavetassa kai pitää siivota ajettavalla koneella(traktori tai kurottaja) lattia.
Näin tietenkin isommissa kuivalantalan omaavissa parsinavetoissakin tehdään?Onhan kuivalannalle parsinavetoissa muitakin mekaanisia poistosysteemejä, mutta parsipaikkojen siivoaminen on kuitenkin käsityötä harjan kanssa.
Mä olin kesän makuuparsinavetassa (eli lehmät käveli siellä vapaana) ja siellä oli ihan ritilät kanssa. Ja niiden päällä kumimatot (joissa siis myös reiät), niin lehmillä oli kivempi kävellä. Siinä lypsyn lomassa saatettiin viljelijän kanssa tökkimässä kovimpia kakkoja rei'istä läpi. Kesken mun kesätyön navettaan tuli semmoinen pieni robotti, joka lanasi siellä menemään muutaman tunnin välein. Vähän niinkuin joku robottiruohonleikkurin tai -imurin serkku :) Suurinpiirtein 30 lypsävää + saman verran nuorkarjaa.
Ulkomailla, jossa opiskelin maataloutta työskentelin kahdenlaisissa pihattonavetoissa. Luomutiloja.
1. Lehmät oli kahdessa isossa montussa, jonne joka päivä lisättiin olkea ja pikku hiljaa lehmät nousi siellä, kunnes ne montut tyhjennettiin ja tavara levitettiin pellolle. Ruokintapaikalle lehmät kömpi portaita pitkin, siellä ritilät.
2. Sama idea, mutta toisin päin. Keskellä pihattoa oli olkisaareke, jossa lehmät nukkui ja märehti. Olkea lisättiin joka päivä. Lehmät talloi likaisen oljen saaren sivulle, josta pikkutraktorilla työnsin sen navetan taakse lantakasaan, joka myös jossain kohtaa ajettiin pellolle.
Mielenkiintoista, missä olit? Tuttu oli yhdessä Euroopan maassa, missä tehotuotantoa pahimmillaan. Saivat antibiootteja ”ennaltaehkäisevästi”
Alankomaissa. Tavanomaisesta tuotannosta siellä en tiedä paljoa. Olen ollut lähinnä luomu ja biodynaamisilla tiloilla. Mun tietääkseni lehmille ei antibiootteja ennaltaehkäisevästi anneta, mutta esim siipikarjalle kyllä. Siis niillä tavanomaisilla tiloilla. Hollantilaiseen luomuun ja biodynaamiseen voi kyllä luottaa yhtä hyvin kuin Suomessakin. Hollannissa ei tunnu edes ihmiset saavan antibioottia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Ei kylläkään joka navetassa ole robotteja, eikä 20v sitten varsinkaan.
Sama, kuin sanoisi, että joka duunsri voi tehdä työrään läppärillä kotisohvaltaan.
N. 2v sitten kaveri lopetti tilanpidon. 20 lypsävää ja joka aamu kuudeksi oli mentävä.
Vanhemmillani oli vielä 2004 10:n lehmän karja ja käytössä sankolypsykone ja lannanpoisto talikolla ja kottikärryllä.
No miten se lannanpoisto nykyisin sitten hoituu?
Minulla on kokemusta lapio/talikkopelin lisäksi parsinavetasta, jossa on metalliritilällä peitetty lietekuilu ja siitä koneellinen poisto lietealtaaseen.
Pihattonavetassa kai pitää siivota ajettavalla koneella(traktori tai kurottaja) lattia.
Näin tietenkin isommissa kuivalantalan omaavissa parsinavetoissakin tehdään?Onhan kuivalannalle parsinavetoissa muitakin mekaanisia poistosysteemejä, mutta parsipaikkojen siivoaminen on kuitenkin käsityötä harjan kanssa.
Mä olin kesän makuuparsinavetassa (eli lehmät käveli siellä vapaana) ja siellä oli ihan ritilät kanssa. Ja niiden päällä kumimatot (joissa siis myös reiät), niin lehmillä oli kivempi kävellä. Siinä lypsyn lomassa saatettiin viljelijän kanssa tökkimässä kovimpia kakkoja rei'istä läpi. Kesken mun kesätyön navettaan tuli semmoinen pieni robotti, joka lanasi siellä menemään muutaman tunnin välein. Vähän niinkuin joku robottiruohonleikkurin tai -imurin serkku :) Suurinpiirtein 30 lypsävää + saman verran nuorkarjaa.
Ulkomailla, jossa opiskelin maataloutta työskentelin kahdenlaisissa pihattonavetoissa. Luomutiloja.
1. Lehmät oli kahdessa isossa montussa, jonne joka päivä lisättiin olkea ja pikku hiljaa lehmät nousi siellä, kunnes ne montut tyhjennettiin ja tavara levitettiin pellolle. Ruokintapaikalle lehmät kömpi portaita pitkin, siellä ritilät.
2. Sama idea, mutta toisin päin. Keskellä pihattoa oli olkisaareke, jossa lehmät nukkui ja märehti. Olkea lisättiin joka päivä. Lehmät talloi likaisen oljen saaren sivulle, josta pikkutraktorilla työnsin sen navetan taakse lantakasaan, joka myös jossain kohtaa ajettiin pellolle.
Mielenkiintoista, missä olit? Tuttu oli yhdessä Euroopan maassa, missä tehotuotantoa pahimmillaan. Saivat antibiootteja ”ennaltaehkäisevästi”
Veikkaan Sveitsiä. Ainakin Suomessa nitraattidirektiiveistä kiihottuvat maatalousvirkamiehet saisivat paskahalvauksia tuollaisista montuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne navettaan enää kesät talvet tarvitse lehmien heräämisaikaan mennä tisseissä roikkumaan. Ropotti hoitaa homman, Mansikki saa mennä tissinkoitolle ihan vapaasti vaikka keskellä yötä.
Ihanko totta? Osaavatko ne itse käydä lypsyllä? Olen luullut, että maalaistalossa herätään aina aamunkoitteessa lypsämään lehmät niillä sellaisilla koneilla, jotka laitetaan lehmän utareisiin. Olen tosin viimeksi ollut navetassa katsomassa varmaan 70-luvun puolella.
Kyllä robottilypsyä on Suomessakin ollut jo ainakin parikymmentävuotta. Lehmät käyvät myös itse ruokakioskilta hakemassa syötävänsä. Toki niitä on yhä päivittäin käytävä valvomassa mutta ei sinne kukonlaulun aikaan tarvitse mennä jos ei ole jotain erikoistilannetta, poikiminen tms.
Iso navetta niin aina siellä joku poikii ja mitä tehtävääkään on. Tiedän miten pienessä navetassa tehtiin.
Jos on niin iso navetta että "aina siellä joku poikii" niin sitten on kyllä jo työntekijöitäkin.
Aika iso tila saa olla, ennen kuin renkeihin on varaa.
Alle kahden robotin navetoihin ei taida enää saada edes investointitukia. Kyllä ne 10 lehmää, käsiraappa ja tonkkalypsykone ajat ovat kovaa vauhtia menossa historiaan. Kaikki uudet navetat mitä rakennetaan ovat 100+ paikkaisia.
Vielä on paljon hyväkuntoisia 20-50 lehmän parsinavetoita putkilypsykoneella ja lietelannalla. Sekä 50+ lehmän pihattonavetoita lypsyasemalla.
Unohdit nämä sen 10 ja 100 lehmän välistä.En unohtanut. Ne ovat menossa myös historiaan koska pian niilläkin tulee aika että joko laajentavat, tai lopettavat, viimeistä sukupolvenvaihdoksen tienoilla.
Vasta tehty monta sukupolvenvaihdosta, joissa nuori isäntä on ottanut parsinavetan hoitaakseen. Näiden tuntemieni isäntien ikähaitari 20-40 vuotta. Eikä aikeitakaan lopettaa tai rakentaa uutta.
Moni näistä nuorista isännistä lyö päänsä seinään.
Heidät on kasvatettu ja velvoitettu lapsesta saakka tehtäväänsä, eikä muuta mahdollisuutta ole annettu kuin jatkaa isien työtä.
70- luvun homeinen valesokkelitalo muuttotappioalueella, 20-40 lehmän 30-30ha tila, koulutus peruskoulu kuutosen keskiarvolla(koska kaikenlainen lukeminen on ajanhukkaa ja poissa työnteosta) ja pakollimen maatalousoppilaitoksen viljelijälinja.
Aika yksinkertaistunut on sinunkin näkemyksesi. Voisi jopa sanoa, että sinä kuljet laput enemmän silmillä kuin nuo nuoret yrittäjät. Totta on, että tässä maailmassa ei enää pärjää huonolla kirjanpitotaidolla yhdistettynä huonoon ymmärrykseen siitä, mihin maailma menee. Mutta kyllä kyseiselle nuorelle joukolle on koulutuksia, jotka eivät häpeä alan korkeammallekaan koulutustasolle. Lisäksi nuori sukupolvi, tilakoosta riippumatta kehittää toimintaansa ja on avoin uusille viljelymuodoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne navettaan enää kesät talvet tarvitse lehmien heräämisaikaan mennä tisseissä roikkumaan. Ropotti hoitaa homman, Mansikki saa mennä tissinkoitolle ihan vapaasti vaikka keskellä yötä.
Ihanko totta? Osaavatko ne itse käydä lypsyllä? Olen luullut, että maalaistalossa herätään aina aamunkoitteessa lypsämään lehmät niillä sellaisilla koneilla, jotka laitetaan lehmän utareisiin. Olen tosin viimeksi ollut navetassa katsomassa varmaan 70-luvun puolella.
Kyllä robottilypsyä on Suomessakin ollut jo ainakin parikymmentävuotta. Lehmät käyvät myös itse ruokakioskilta hakemassa syötävänsä. Toki niitä on yhä päivittäin käytävä valvomassa mutta ei sinne kukonlaulun aikaan tarvitse mennä jos ei ole jotain erikoistilannetta, poikiminen tms.
Iso navetta niin aina siellä joku poikii ja mitä tehtävääkään on. Tiedän miten pienessä navetassa tehtiin.
Jos on niin iso navetta että "aina siellä joku poikii" niin sitten on kyllä jo työntekijöitäkin.
Aika iso tila saa olla, ennen kuin renkeihin on varaa.
Alle kahden robotin navetoihin ei taida enää saada edes investointitukia. Kyllä ne 10 lehmää, käsiraappa ja tonkkalypsykone ajat ovat kovaa vauhtia menossa historiaan. Kaikki uudet navetat mitä rakennetaan ovat 100+ paikkaisia.
Vielä on paljon hyväkuntoisia 20-50 lehmän parsinavetoita putkilypsykoneella ja lietelannalla. Sekä 50+ lehmän pihattonavetoita lypsyasemalla.
Unohdit nämä sen 10 ja 100 lehmän välistä.En unohtanut. Ne ovat menossa myös historiaan koska pian niilläkin tulee aika että joko laajentavat, tai lopettavat, viimeistä sukupolvenvaihdoksen tienoilla.
Vasta tehty monta sukupolvenvaihdosta, joissa nuori isäntä on ottanut parsinavetan hoitaakseen. Näiden tuntemieni isäntien ikähaitari 20-40 vuotta. Eikä aikeitakaan lopettaa tai rakentaa uutta.
Moni näistä nuorista isännistä lyö päänsä seinään.
Heidät on kasvatettu ja velvoitettu lapsesta saakka tehtäväänsä, eikä muuta mahdollisuutta ole annettu kuin jatkaa isien työtä.
70- luvun homeinen valesokkelitalo muuttotappioalueella, 20-40 lehmän 30-30ha tila, koulutus peruskoulu kuutosen keskiarvolla(koska kaikenlainen lukeminen on ajanhukkaa ja poissa työnteosta) ja pakollimen maatalousoppilaitoksen viljelijälinja.
Aika yksinkertaistunut on sinunkin näkemyksesi. Voisi jopa sanoa, että sinä kuljet laput enemmän silmillä kuin nuo nuoret yrittäjät. Totta on, että tässä maailmassa ei enää pärjää huonolla kirjanpitotaidolla yhdistettynä huonoon ymmärrykseen siitä, mihin maailma menee. Mutta kyllä kyseiselle nuorelle joukolle on koulutuksia, jotka eivät häpeä alan korkeammallekaan koulutustasolle. Lisäksi nuori sukupolvi, tilakoosta riippumatta kehittää toimintaansa ja on avoin uusille viljelymuodoille.
Mitä enemmän niitä koulutuksia käy sitä paremmin huomaa että siellä takahikiällä vanhassa navetassa muutaman kymmenen nutipään hoitaminen 24/7 aataminaikuisissa olosuhteissa on extremeharrastus ja elämäntapa, helpommalla sama elanto irtoaisi ihan mistä tahansa muusta touhusta.
Toki silti osa yhtä jatkaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Ei kylläkään joka navetassa ole robotteja, eikä 20v sitten varsinkaan.
Sama, kuin sanoisi, että joka duunsri voi tehdä työrään läppärillä kotisohvaltaan.
N. 2v sitten kaveri lopetti tilanpidon. 20 lypsävää ja joka aamu kuudeksi oli mentävä.
Vanhemmillani oli vielä 2004 10:n lehmän karja ja käytössä sankolypsykone ja lannanpoisto talikolla ja kottikärryllä.
Missään ei ole sanottukaan että joka navetassa olisi robotteja.
No kyllä se tuntuu yleinen käsitys olevan.
Vuonna 2000 töissä kollega kyseli vanhemmistani, ovatko vielä työelämässä.
Vastasin, että pyörittävät 10 lehmän lypsykarjatilaa, mutta alkavat aika väsyneitä hommaan olla.
Kollegan naama kääntyi nurin: "Mikä se on nykyään karjaa hoitaa kun robotit lypsää ja siivoaa, aina vain valitetaan...)
21 vuotta sitten jonkun työkaverisi kommentti = yleinen käsitys
Aika leveällä sudilla maalaat.
Ei ollut ensimmäinen eikä ainoa kerta vastaavaa.
Ei työpaikoilla eikä netin keskustelupalstoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne navettaan enää kesät talvet tarvitse lehmien heräämisaikaan mennä tisseissä roikkumaan. Ropotti hoitaa homman, Mansikki saa mennä tissinkoitolle ihan vapaasti vaikka keskellä yötä.
Ihanko totta? Osaavatko ne itse käydä lypsyllä? Olen luullut, että maalaistalossa herätään aina aamunkoitteessa lypsämään lehmät niillä sellaisilla koneilla, jotka laitetaan lehmän utareisiin. Olen tosin viimeksi ollut navetassa katsomassa varmaan 70-luvun puolella.
Kyllä robottilypsyä on Suomessakin ollut jo ainakin parikymmentävuotta. Lehmät käyvät myös itse ruokakioskilta hakemassa syötävänsä. Toki niitä on yhä päivittäin käytävä valvomassa mutta ei sinne kukonlaulun aikaan tarvitse mennä jos ei ole jotain erikoistilannetta, poikiminen tms.
Miksi robotti ei hoida poikimista? Ei lehmä mihinkään ihmiskontaktia tarvitse, se vain häiritsee lemänä eloa ja oloa.
Lehmän ja ihmisen yhteiseloa on tutkittu paljon. Ihmiset, jotka ovat lapsena piehtaroineet navetassa, ovat terveempiä kuin ketkään muut. Ihmisillä ja naudoilla on yhteisen vuosituhantisen historiansa aikana kehittynyt yhteinen mikrobisto, joka ylläpitää kummankin terveyttä. Tässä siis kyse allergioista. Henkisellä puolella sama merkitys on koiralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Ei kylläkään joka navetassa ole robotteja, eikä 20v sitten varsinkaan.
Sama, kuin sanoisi, että joka duunsri voi tehdä työrään läppärillä kotisohvaltaan.
N. 2v sitten kaveri lopetti tilanpidon. 20 lypsävää ja joka aamu kuudeksi oli mentävä.
Vanhemmillani oli vielä 2004 10:n lehmän karja ja käytössä sankolypsykone ja lannanpoisto talikolla ja kottikärryllä.
No miten se lannanpoisto nykyisin sitten hoituu?
Minulla on kokemusta lapio/talikkopelin lisäksi parsinavetasta, jossa on metalliritilällä peitetty lietekuilu ja siitä koneellinen poisto lietealtaaseen.
Pihattonavetassa kai pitää siivota ajettavalla koneella(traktori tai kurottaja) lattia.
Näin tietenkin isommissa kuivalantalan omaavissa parsinavetoissakin tehdään?Onhan kuivalannalle parsinavetoissa muitakin mekaanisia poistosysteemejä, mutta parsipaikkojen siivoaminen on kuitenkin käsityötä harjan kanssa.
Mä olin kesän makuuparsinavetassa (eli lehmät käveli siellä vapaana) ja siellä oli ihan ritilät kanssa. Ja niiden päällä kumimatot (joissa siis myös reiät), niin lehmillä oli kivempi kävellä. Siinä lypsyn lomassa saatettiin viljelijän kanssa tökkimässä kovimpia kakkoja rei'istä läpi. Kesken mun kesätyön navettaan tuli semmoinen pieni robotti, joka lanasi siellä menemään muutaman tunnin välein. Vähän niinkuin joku robottiruohonleikkurin tai -imurin serkku :) Suurinpiirtein 30 lypsävää + saman verran nuorkarjaa.
Ulkomailla, jossa opiskelin maataloutta työskentelin kahdenlaisissa pihattonavetoissa. Luomutiloja.
1. Lehmät oli kahdessa isossa montussa, jonne joka päivä lisättiin olkea ja pikku hiljaa lehmät nousi siellä, kunnes ne montut tyhjennettiin ja tavara levitettiin pellolle. Ruokintapaikalle lehmät kömpi portaita pitkin, siellä ritilät.
2. Sama idea, mutta toisin päin. Keskellä pihattoa oli olkisaareke, jossa lehmät nukkui ja märehti. Olkea lisättiin joka päivä. Lehmät talloi likaisen oljen saaren sivulle, josta pikkutraktorilla työnsin sen navetan taakse lantakasaan, joka myös jossain kohtaa ajettiin pellolle.
Mielenkiintoista, missä olit? Tuttu oli yhdessä Euroopan maassa, missä tehotuotantoa pahimmillaan. Saivat antibiootteja ”ennaltaehkäisevästi”
Veikkaan Sveitsiä. Ainakin Suomessa nitraattidirektiiveistä kiihottuvat maatalousvirkamiehet saisivat paskahalvauksia tuollaisista montuista.
Löysin videon, jossa idea näkyy :) Meillä tosin monttu oli syvempi ja paljon isompi. Sarvista päätellen on luomutila tämä, mutta toisaalta lehmät on hollantilaista alkuperäiskarjaa, joten niitä ei välttämättä nupouteta muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Ei kylläkään joka navetassa ole robotteja, eikä 20v sitten varsinkaan.
Sama, kuin sanoisi, että joka duunsri voi tehdä työrään läppärillä kotisohvaltaan.
N. 2v sitten kaveri lopetti tilanpidon. 20 lypsävää ja joka aamu kuudeksi oli mentävä.
Vanhemmillani oli vielä 2004 10:n lehmän karja ja käytössä sankolypsykone ja lannanpoisto talikolla ja kottikärryllä.
No miten se lannanpoisto nykyisin sitten hoituu?
Minulla on kokemusta lapio/talikkopelin lisäksi parsinavetasta, jossa on metalliritilällä peitetty lietekuilu ja siitä koneellinen poisto lietealtaaseen.
Pihattonavetassa kai pitää siivota ajettavalla koneella(traktori tai kurottaja) lattia.
Näin tietenkin isommissa kuivalantalan omaavissa parsinavetoissakin tehdään?Onhan kuivalannalle parsinavetoissa muitakin mekaanisia poistosysteemejä, mutta parsipaikkojen siivoaminen on kuitenkin käsityötä harjan kanssa.
Mä olin kesän makuuparsinavetassa (eli lehmät käveli siellä vapaana) ja siellä oli ihan ritilät kanssa. Ja niiden päällä kumimatot (joissa siis myös reiät), niin lehmillä oli kivempi kävellä. Siinä lypsyn lomassa saatettiin viljelijän kanssa tökkimässä kovimpia kakkoja rei'istä läpi. Kesken mun kesätyön navettaan tuli semmoinen pieni robotti, joka lanasi siellä menemään muutaman tunnin välein. Vähän niinkuin joku robottiruohonleikkurin tai -imurin serkku :) Suurinpiirtein 30 lypsävää + saman verran nuorkarjaa.
Ulkomailla, jossa opiskelin maataloutta työskentelin kahdenlaisissa pihattonavetoissa. Luomutiloja.
1. Lehmät oli kahdessa isossa montussa, jonne joka päivä lisättiin olkea ja pikku hiljaa lehmät nousi siellä, kunnes ne montut tyhjennettiin ja tavara levitettiin pellolle. Ruokintapaikalle lehmät kömpi portaita pitkin, siellä ritilät.
2. Sama idea, mutta toisin päin. Keskellä pihattoa oli olkisaareke, jossa lehmät nukkui ja märehti. Olkea lisättiin joka päivä. Lehmät talloi likaisen oljen saaren sivulle, josta pikkutraktorilla työnsin sen navetan taakse lantakasaan, joka myös jossain kohtaa ajettiin pellolle.
Mielenkiintoista, missä olit? Tuttu oli yhdessä Euroopan maassa, missä tehotuotantoa pahimmillaan. Saivat antibiootteja ”ennaltaehkäisevästi”
Veikkaan Sveitsiä. Ainakin Suomessa nitraattidirektiiveistä kiihottuvat maatalousvirkamiehet saisivat paskahalvauksia tuollaisista montuista.
Löysin videon, jossa idea näkyy :) Meillä tosin monttu oli syvempi ja paljon isompi. Sarvista päätellen on luomutila tämä, mutta toisaalta lehmät on hollantilaista alkuperäiskarjaa, joten niitä ei välttämättä nupouteta muutenkaan.
Kiinnostava, kiitos. Tuossahan lehmien alle kasvaa hitaasti hajoava lämmittävä komposti. Olen kuullut vastaavasta lampaille mutten lehmillä. Hollannissa tosin nurmikausi taitaa olla aika paljon pitempi. Suomessa pitäisi tehdä paljon syvempi allas ettei täyty keskellä talvea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Ei kylläkään joka navetassa ole robotteja, eikä 20v sitten varsinkaan.
Sama, kuin sanoisi, että joka duunsri voi tehdä työrään läppärillä kotisohvaltaan.
N. 2v sitten kaveri lopetti tilanpidon. 20 lypsävää ja joka aamu kuudeksi oli mentävä.
Vanhemmillani oli vielä 2004 10:n lehmän karja ja käytössä sankolypsykone ja lannanpoisto talikolla ja kottikärryllä.
No miten se lannanpoisto nykyisin sitten hoituu?
Minulla on kokemusta lapio/talikkopelin lisäksi parsinavetasta, jossa on metalliritilällä peitetty lietekuilu ja siitä koneellinen poisto lietealtaaseen.
Pihattonavetassa kai pitää siivota ajettavalla koneella(traktori tai kurottaja) lattia.
Näin tietenkin isommissa kuivalantalan omaavissa parsinavetoissakin tehdään?Onhan kuivalannalle parsinavetoissa muitakin mekaanisia poistosysteemejä, mutta parsipaikkojen siivoaminen on kuitenkin käsityötä harjan kanssa.
Mä olin kesän makuuparsinavetassa (eli lehmät käveli siellä vapaana) ja siellä oli ihan ritilät kanssa. Ja niiden päällä kumimatot (joissa siis myös reiät), niin lehmillä oli kivempi kävellä. Siinä lypsyn lomassa saatettiin viljelijän kanssa tökkimässä kovimpia kakkoja rei'istä läpi. Kesken mun kesätyön navettaan tuli semmoinen pieni robotti, joka lanasi siellä menemään muutaman tunnin välein. Vähän niinkuin joku robottiruohonleikkurin tai -imurin serkku :) Suurinpiirtein 30 lypsävää + saman verran nuorkarjaa.
Ulkomailla, jossa opiskelin maataloutta työskentelin kahdenlaisissa pihattonavetoissa. Luomutiloja.
1. Lehmät oli kahdessa isossa montussa, jonne joka päivä lisättiin olkea ja pikku hiljaa lehmät nousi siellä, kunnes ne montut tyhjennettiin ja tavara levitettiin pellolle. Ruokintapaikalle lehmät kömpi portaita pitkin, siellä ritilät.
2. Sama idea, mutta toisin päin. Keskellä pihattoa oli olkisaareke, jossa lehmät nukkui ja märehti. Olkea lisättiin joka päivä. Lehmät talloi likaisen oljen saaren sivulle, josta pikkutraktorilla työnsin sen navetan taakse lantakasaan, joka myös jossain kohtaa ajettiin pellolle.
Mielenkiintoista, missä olit? Tuttu oli yhdessä Euroopan maassa, missä tehotuotantoa pahimmillaan. Saivat antibiootteja ”ennaltaehkäisevästi”
Alankomaissa. Tavanomaisesta tuotannosta siellä en tiedä paljoa. Olen ollut lähinnä luomu ja biodynaamisilla tiloilla. Mun tietääkseni lehmille ei antibiootteja ennaltaehkäisevästi anneta, mutta esim siipikarjalle kyllä. Siis niillä tavanomaisilla tiloilla. Hollantilaiseen luomuun ja biodynaamiseen voi kyllä luottaa yhtä hyvin kuin Suomessakin. Hollannissa ei tunnu edes ihmiset saavan antibioottia.
Ok, linkissä lukemat antibioottien suhteen noissa antibioottitilastoissa. Hollannissa näyttävät saavan tuplasti enemmän antibiootteja kuin Suomessa. https://www.luke.fi/ruokafakta/en/other-factors/use-of-antibiotics/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Ei kylläkään joka navetassa ole robotteja, eikä 20v sitten varsinkaan.
Sama, kuin sanoisi, että joka duunsri voi tehdä työrään läppärillä kotisohvaltaan.
N. 2v sitten kaveri lopetti tilanpidon. 20 lypsävää ja joka aamu kuudeksi oli mentävä.
Vanhemmillani oli vielä 2004 10:n lehmän karja ja käytössä sankolypsykone ja lannanpoisto talikolla ja kottikärryllä.
No miten se lannanpoisto nykyisin sitten hoituu?
Minulla on kokemusta lapio/talikkopelin lisäksi parsinavetasta, jossa on metalliritilällä peitetty lietekuilu ja siitä koneellinen poisto lietealtaaseen.
Pihattonavetassa kai pitää siivota ajettavalla koneella(traktori tai kurottaja) lattia.
Näin tietenkin isommissa kuivalantalan omaavissa parsinavetoissakin tehdään?Onhan kuivalannalle parsinavetoissa muitakin mekaanisia poistosysteemejä, mutta parsipaikkojen siivoaminen on kuitenkin käsityötä harjan kanssa.
Mä olin kesän makuuparsinavetassa (eli lehmät käveli siellä vapaana) ja siellä oli ihan ritilät kanssa. Ja niiden päällä kumimatot (joissa siis myös reiät), niin lehmillä oli kivempi kävellä. Siinä lypsyn lomassa saatettiin viljelijän kanssa tökkimässä kovimpia kakkoja rei'istä läpi. Kesken mun kesätyön navettaan tuli semmoinen pieni robotti, joka lanasi siellä menemään muutaman tunnin välein. Vähän niinkuin joku robottiruohonleikkurin tai -imurin serkku :) Suurinpiirtein 30 lypsävää + saman verran nuorkarjaa.
Ulkomailla, jossa opiskelin maataloutta työskentelin kahdenlaisissa pihattonavetoissa. Luomutiloja.
1. Lehmät oli kahdessa isossa montussa, jonne joka päivä lisättiin olkea ja pikku hiljaa lehmät nousi siellä, kunnes ne montut tyhjennettiin ja tavara levitettiin pellolle. Ruokintapaikalle lehmät kömpi portaita pitkin, siellä ritilät.
2. Sama idea, mutta toisin päin. Keskellä pihattoa oli olkisaareke, jossa lehmät nukkui ja märehti. Olkea lisättiin joka päivä. Lehmät talloi likaisen oljen saaren sivulle, josta pikkutraktorilla työnsin sen navetan taakse lantakasaan, joka myös jossain kohtaa ajettiin pellolle.
Mielenkiintoista, missä olit? Tuttu oli yhdessä Euroopan maassa, missä tehotuotantoa pahimmillaan. Saivat antibiootteja ”ennaltaehkäisevästi”
Veikkaan Sveitsiä. Ainakin Suomessa nitraattidirektiiveistä kiihottuvat maatalousvirkamiehet saisivat paskahalvauksia tuollaisista montuista.
Löysin videon, jossa idea näkyy :) Meillä tosin monttu oli syvempi ja paljon isompi. Sarvista päätellen on luomutila tämä, mutta toisaalta lehmät on hollantilaista alkuperäiskarjaa, joten niitä ei välttämättä nupouteta muutenkaan.
Kiinnostava, kiitos. Tuossahan lehmien alle kasvaa hitaasti hajoava lämmittävä komposti. Olen kuullut vastaavasta lampaille mutten lehmillä. Hollannissa tosin nurmikausi taitaa olla aika paljon pitempi. Suomessa pitäisi tehdä paljon syvempi allas ettei täyty keskellä talvea.
Meille tulee Maaseudun Tulevaisuus ja olen sieltä mielestäni lukenut vastaavasta tekniikasta suomalaisellakin tilalla.
Vierailija kirjoitti:
Ennenkin vanhaan elettiin aikataulussa. Navetoille mentiin aamulla ennen muita töitä, ja maitoautokin tuli johonkin aikaan. Lehmät elivät siinä rytmissä mukana, ei niillä omaa aikataulua ollut.
Jaa, ei ollut vai... Meillä ainakin alko navetan takaa ovelta kuulumaan melkoinen huuto aika tarkalleen 17 reikäleipä. Ihan olis voinut kellon siitä tarkistaa. Ja samoin, ellei navettaväki ollut lypsämässä 6.00 aikoihin niin juma mikä meteli! En tiedä millainen taskunauris meittin lehmillä oli lakkarissaan mutta hemmetin tarkkoja ne oli tietämään omat aikansa... Ja viisaita! Kerran nukun pommiin kesällä ja siinä talon vieressä oli se aituus, missä niitä pidettiin. Yksi rohkeimmista käveli ilmeisen tyynesti aidasta läpi (sähkö!) ja minun avonaisen ikkunan alle, jonka takana siis nukuin. Tyänsi päänsä ikkunaverkon(sääski) läpi ja suoraan turpansa mun pääntykö ja - HUUSI vastalauseensa laiskalle, ei niinkään aamuvirkulle isännänpas..lle! Jumankaut, voin sanoa reilusti, että siinä heräsi mies, että puoli valtakuntaa samantein ja tehokkaasti! Siinä oli nippanappa lähellä tai ehkä vähän jo tulikin alushousupyykkiä... Se on muuten näky, kun unenpöppöröisillä tihrusilmilläsi näet hirmuisen sarvipään tuijottavan sinua vihaisesti huutonsa jälkeen... Ja se märkän märkä nuolaisu kaupanpäälle! Karheella kielellä - Voi juma... Siitä ei ihminen ilo parane...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maanviljelijöiden kouluttautumattomuus on kyllä niin vanhaa tietoa.
Nykyään iso osa meidänkin paikkakunnalla olevista on agrologeja ja agronomeja,
Tila on yritys jossa noita taitoja tarvitaan.
Alue: Aihe vapaa
Miksi robotti ei hoida poikimista? Ei lehmä mihinkään ihmiskontaktia tarvitse, se vain häiritsee lemänä eloa ja oloa.