Miten selviätte vauvakuumeesta?????

Meillä kolme ihanaa poikaa, vanhin 10 ja nuorin 2. Haluaisin vielä yhden ja mieskin suostuvainen, välillä vaan sellainen olo, että onko järkeä? Pitääkö omat tunteensa vaan tukahduttaa vai harmittaako jälkikäteen. Neljäs olisi ilman muuta meidän viimeinen. Ikää hiukan reilu 30, akateeminen koulutus ja olen lasten välillä yrittänyt pysytellä työelämän kiemuroissa mukana. Onko vauvakuumeeseen muuta lääkettä kuin vauva :) ja miksi toiset eivät pode sitä lainkaan? Kommentteja. Pitääkö kuunnella sydäntään?