Lue keskustelun säännöt.
Tykkäätkö oikeasti työstäsi?
Kommentit (69)
En tykkää, lähihoitaja vanhainkodissa. Joka päivä samaa, en ymmärrä kun jotkut puhuu että joka päivä erilainen. Ei todellakaan ole!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään työstäni, olen taksikuski. Työajat sensijaan persiistä. Liian pitkät päivät/yöt ja epäsäännölliset vuorot.
Päiväkodissa avustajana. Tykkään suurimman osan ajasta mutta jatkuva kuumeilu yms vituttaa suuresti.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 22:10"]
En tykkää, lähihoitaja vanhainkodissa. Joka päivä samaa, en ymmärrä kun jotkut puhuu että joka päivä erilainen. Ei todellakaan ole!
[/quote]
Olin ennen sairaanhoitajana vanhainkodissa ja todellakin jokainen päivä oli samanlainen. Olin todella kyllästynyt työhöni. Vaihdoin kotihoitoon ja nyt todellakin jokainen päivä on erilainen. Tykkään nyt työstäni todella paljon.
tykkään!! Olen systems specialist =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin harvoin tulee enää sellaisia päiviä että tykkään. Kauhea kiire koko ajan, pitkät työpäivät, huono palkka ja huono johtoporras eli ajojärjestely.
Olen rekkakuski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen koruseppä ja suorastaan rakastan työtäni, mutta ikävä kyllä käsityöala on surkeassa jamassa joten joudun lisäksi tekemään siivoojan töitä silloin kun niitä saan. Haluan kuitenkin kouluttautua näyttelijäksi, mutta koska Nätyyn tai Teakiin pääseminen on 0,01 % varmaa niin yritän päästä myöskin toiseen haaveammattiini, käsikirjoittajapuolelle medianomi-kouluun, TAMKiin.
En tykkää. Olen tutkijakemisti isossa firmassa. Ala on sinänsä ihan kiinnostava, mutta liikaa aikataulupaineita, osaamispaineita, uuden tiedon etsimispaineita, henkilöstöä liian vähän, raporttien vääntämistä (joita kukaan ei kuitenkaan lue), työt seuraa kotiin ilman erillistä korvausta, loman/sairasloman aikana työt kasautuu kun ei ole ketään muuta niitä tuuraamaan. Olin nuorena kovin idealistinen ja kuvittelin, että haluan tehdä jotain, jonka tunnen mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi, halusin haasteita. Nykyisin kun pitää yhdistää perhe ja työ, koen asian tosi vaikeaksi. Työpaineet on pois kotiasoista ja lapsilta, lasten asiat (esim. sairastelut) stressaa työpaikalla, kun ei pystyisi olemana pois töistä. Jatkuvaa tasapainoilua kodin ja työn välillä. Nyt olisi sellainen työ ihana, jossa voisi oven sulkea työpäivän jälkeen ja seuraava jatkaisi hommia ja kun palaisin, olisi hommat edenneet ja jatkaisin siitä... Arvomaailma ja prioriteetit on siis muuttuneet vuosien saatossa.