Mikä on ensiajatuksesi minusta?

Mulle tuli mieleen, että olet allerginen hevosille ja tykkäät sienestää/marjastaa.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 11:48"]

Analyysi: Et huolehdi liikaa oikeinkirjoitussäännöistä, mutta sanot sanottavasi selkeästi ja johdonmukaisesti. Olet iloinen, puna-/ruskeatukkainen, suht hoikka ja viihdyt caprihousuissa. Tukkasi on lyhyt etkä käytä silmälaseja.

[/quote]

Fiksu ihminen ei sano mitään tyrmäävää heti ensi töikseen.  Punaruskeatukkainen, puna- tai ruskeatukkainen olisi ollut oikeaa suomenkieltä, riippuen mitä haluat sanoa.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:26"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:14"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:10"]

Näin minun ajatukset kulki: Miksi ihmeessä joku haluaa asua jossain syrjäkylässä Savossa? Mahtaa olla pitkä työmatka sinne kaupunkiin. Taitaa olla aika juntti.

Mutta ei tosiaan millään pahalla :)

[/quote] Ei tosiaan pahalla ei, laita hymiö perään vaan. Suomessa asuu ihmisiä pitkin maata, missä paikoissa ei niitä juntteja asu?

[/quote]

Niin kaikkihan tämä upea pinta-ala suomen maassamme on tarkoitettu asuttavaksi. :) miksi pitäisi siis pakkautua vaan lähes yhteen ja ainoaan paikkaan? tai yhtiin ja ainoisiin paikkoihin? olisiko se sitten mukavaa? kai se joidenkin mielestä on ja toisten mielestä taas sitten ei. :) mielipide ja makuasioita. t. ap

[/quote]

Kuten sanoin, tää oli vaan mitä itselle tuli ekana mieleen. Arvasitte varmaan oikein että mun lähtökohta on se että asun Hgin keskustassa ja jo lähiössä käyminen on eksoottista, maalle mua ei sais edes vierailulle. Hgissäkin asun vain olosuhteiden pakosta, oikeasti haluaisin pois koko tästä vihaamastani pikku junttimaasta. Autoa en edes osaa ajaa. Mutta kukin tyylillään, siksi ei millään pahalla ja hymiö.

-15

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:19"]Ap, vaikutat ainakin elämänmyönteiseltä ja positiiviselta! Vastaat asiallisesti ja ystävällisesti näille negatiivisillekin tyypeille.

[/quote]

Ravintola-alalla ihmisten parissa pitkään työskennelleenä oppii sietämään kaikenlaista ja vastaamaan asiallisesti, tarvittaessa tiukasti. Olet ainakin pidetty työssäsi.

Asuukohan miehesi vanhemmat ym. naapurissa...?

Mukava, että olette olleet noin pitkään yhdessä. Onnellisia olette yhdessä edelleen. Hajonneita avioliittoja on Suomessa ihan riittämiin. Oikein hyvää jatkoa myös tulevaisuudessa, oikeasti :)

Pääkaupunkiseudulla asuminen ei takaa lyhyttä työmatkaa. Itse asun pk-seudulla ja parilla työkaverilla työmatkaa yhteen suuntaan 50 ja 80 km.

Varmaan ihan mukava asuinpaikka teillä siellä ja töitäkin on. Uskon, että mikäli tuntisimme toimeen ainakin tultaisiin. Ystäväpiiriin kuuluminen taas riippuu kemioista yms. joita en tekstin perusteella osaa arvioida.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:15"]

Kurppana vanhenee surkeassa ammatissa jossain nääntyvässä junttikylässä. Sorry, mutta itsepä kysyit.

[/quote]

Tuskimpa. Myö pyritään asumaan tässä meidän itse rakentamassa omakotitalossa miehen kanssa niin kauan kun pystytään. Mutta sitten kun vanhuus rupeaa tulemaan, eikä omillaan asuminen enää onnistu ja ei jakseta tehdä pihatöitä, hoitaa isoja tontteja, ajaa nurmikoita, huolehtia marjapensaista ja kukkaistutuksista, tiputtaa katolta lumia jne... niin sitten myö muutetaan joko kaupunkiin omaan kerrostalo asuntoomme, minkä siis ostamme sitten jos meillä varaa on tai vuokralle ja tarvittaessa meillä käy, joku hoitaja sitten siellä kotona. On palvelut ja kaikki paljon lähempänä ja hyvä sairaala, jos tarviaa sinne äkkiä päästä. Tai sitten menemme vanhainkotiin kaupunkiin passattavaksi... :) niinhän sinne moni meistä jossain vaiheessa joutuu.

Talomme kun on kuitenkin suht uusi ja moderni vaikka kuvastaakin perus suomalaista punaista omakotitaloa valkoisineen ovineen ja ikkunapuitteineen mut sisällä meillä ei oo esimerkiks mitkään juntit puulattiat vaan meillä on modernit valkeat kivilattiat ja sisustus on modernia ja kylpyhuone on todella hyvässä ja nätissä kunnossa, joskus otettiin lainaakin tätä taloa varten mikä nyt on sitten maksettu v.2011 kokonaan pois, eikä meillä oo mitään karjaa tai omia peltoja jotta niistä tarviis huolehtia, eli siinä mielessä ei olla mitään juntteja, eikä omisteta mitään traktoreita, tontti hyvä ja oma ranta hyvä, niin tämän talon jätämme sitten perintönä vanhimmalle lapsellemme ja vanhimmalta lapselta se siirtyy sitten tarvittaessa nuoremmille sukupolville ja talon hyvästä kunnosta pyritään huolehtimaan että siinä olisi vielä hyvä asua monen vuoden päästäkin. Tai sitten esikoisemme saa halutessaan myydä tämän pois tai jotain. Ei olla vielä niin pitkälle mietitty kun ei ole ollut tarvis. Nyt kuitenkin pyritään siihen että tulevilla lapsen lapsilla olisi tälläinen mukava mummola täällä maalla. :)

[/quote]

Tämän murteen (myö..) voit jättää pois heti alkuunsa, koska pystyt kirjoittamaan ilmankin.

Kiitos.

Nainen 43 v. Pk-seutu

Kivoja vastauksia muuten, mutta miksi ihmeessä ajattelet jätttäväsi kodin vanhimmalle lapselle perinnöksi? Mitäs ne muut saavat? Ja vanhin joutuu maksamaan muut "ulos". Järki käteen. Kaikki lapset samanarvoisia perintökaaressa.

Joku veikkasi ettet polta. Minä veikkaan kuitenkin, että poltat. Ei siksi, että vaikuttaisit tupakoivalta ihmiseltä välttämättä (millainen edeson tupakoiva ihminen?:D ) vaan siksi, että oman kokemukseni perusteella ravintolahenkilökunnasta noin 99%polttaa, osa jopa aloittaa siksi, että saisi pitää taukoja joskus...

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:50"]Olet varmasti kyllä asiakaspalvelualalla ihan omalla alallasi. Se näkyy näistä kohteliaista vastauksistasi :)

[/quote]

Harmitus, 39 jatkaa, paljon tekstiä jäikin jostain syystä äskeisestä puuttumaan..

Ravintola-alalla ihmisten parissa oppii sietämään kaikenlaista ja vastaamaan asiallisesti mutta tarvittaessa tiukasti tilanteessa kuin tilanteessa. Olet pidetty työntekijä niin asiakkaiden kuin työnantajasikin mielestä :)

Asuukohan miehesi vanhemmat ym. sukua naapureissa...?

Mukava kuulla, että vaihteeksi on pitkä ja onnellinen avioliitto kyseessä. Suomessa on hajonneita avioliittoja ihan riittämiin. Olette onnellisia yhdessä myös jatkossa. Olet myös hyvä äiti lapsillenne.

Pk-seudulla asuminenhan ei takaa lyhyttä työmatkaa. Minun kahdella työkaverilla työmatkaa yhteen suuntaan on 60 ja 90 km.

Teillä on erittäin hyvät puitteet asua siellä ja töitäkin on.

Mikäli aloittajan kanssa tuntisimme, ainakin tultaisiin toimeen. Ystäväpiiriin kuuluminen taas riippuu miten kemiat kohtaa ym.

Odotan innolla aloittajan tarkempaa analyysiä itsestään sitten illemmalla :) :)

39

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:50"]

Olet varmasti kyllä asiakaspalvelualalla ihan omalla alallasi. Se näkyy näistä kohteliaista vastauksistasi :)

[/quote]

Kiitos! :)

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 13:06"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:19"]Ap, vaikutat ainakin elämänmyönteiseltä ja positiiviselta! Vastaat asiallisesti ja ystävällisesti näille negatiivisillekin tyypeille.

[/quote]

Ravintola-alalla ihmisten parissa pitkään työskennelleenä oppii sietämään kaikenlaista ja vastaamaan asiallisesti, tarvittaessa tiukasti. Olet ainakin pidetty työssäsi.

Asuukohan miehesi vanhemmat ym. naapurissa...?

Mukava, että olette olleet noin pitkään yhdessä. Onnellisia olette yhdessä edelleen. Hajonneita avioliittoja on Suomessa ihan riittämiin. Oikein hyvää jatkoa myös tulevaisuudessa, oikeasti :)

Pääkaupunkiseudulla asuminen ei takaa lyhyttä työmatkaa. Itse asun pk-seudulla ja parilla työkaverilla työmatkaa yhteen suuntaan 50 ja 80 km.

Varmaan ihan mukava asuinpaikka teillä siellä ja töitäkin on. Uskon, että mikäli tuntisimme toimeen ainakin tultaisiin. Ystäväpiiriin kuuluminen taas riippuu kemioista yms. joita en tekstin perusteella osaa arvioida.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:15"]

Kurppana vanhenee surkeassa ammatissa jossain nääntyvässä junttikylässä. Sorry, mutta itsepä kysyit.

[/quote]

Tuskimpa. Myö pyritään asumaan tässä meidän itse rakentamassa omakotitalossa miehen kanssa niin kauan kun pystytään. Mutta sitten kun vanhuus rupeaa tulemaan, eikä omillaan asuminen enää onnistu ja ei jakseta tehdä pihatöitä, hoitaa isoja tontteja, ajaa nurmikoita, huolehtia marjapensaista ja kukkaistutuksista, tiputtaa katolta lumia jne... niin sitten myö muutetaan joko kaupunkiin omaan kerrostalo asuntoomme, minkä siis ostamme sitten jos meillä varaa on tai vuokralle ja tarvittaessa meillä käy, joku hoitaja sitten siellä kotona. On palvelut ja kaikki paljon lähempänä ja hyvä sairaala, jos tarviaa sinne äkkiä päästä. Tai sitten menemme vanhainkotiin kaupunkiin passattavaksi... :) niinhän sinne moni meistä jossain vaiheessa joutuu.

Talomme kun on kuitenkin suht uusi ja moderni vaikka kuvastaakin perus suomalaista punaista omakotitaloa valkoisineen ovineen ja ikkunapuitteineen mut sisällä meillä ei oo esimerkiks mitkään juntit puulattiat vaan meillä on modernit valkeat kivilattiat ja sisustus on modernia ja kylpyhuone on todella hyvässä ja nätissä kunnossa, joskus otettiin lainaakin tätä taloa varten mikä nyt on sitten maksettu v.2011 kokonaan pois, eikä meillä oo mitään karjaa tai omia peltoja jotta niistä tarviis huolehtia, eli siinä mielessä ei olla mitään juntteja, eikä omisteta mitään traktoreita, tontti hyvä ja oma ranta hyvä, niin tämän talon jätämme sitten perintönä vanhimmalle lapsellemme ja vanhimmalta lapselta se siirtyy sitten tarvittaessa nuoremmille sukupolville ja talon hyvästä kunnosta pyritään huolehtimaan että siinä olisi vielä hyvä asua monen vuoden päästäkin. Tai sitten esikoisemme saa halutessaan myydä tämän pois tai jotain. Ei olla vielä niin pitkälle mietitty kun ei ole ollut tarvis. Nyt kuitenkin pyritään siihen että tulevilla lapsen lapsilla olisi tälläinen mukava mummola täällä maalla. :)

[/quote]

Tämän murteen (myö..) voit jättää pois heti alkuunsa, koska pystyt kirjoittamaan ilmankin.

Kiitos.

Nainen 43 v. Pk-seutu

[/quote]

Miehen vanhemmat ei asu naapurissa. He asuvat 20km päässä meidän kodista. :)

Ja miksi pitäisi jättää murre pois? kyllä minä ainakin arvostan omaa murrettani myös.. vaikka pystyn myös ihan kirjakieltä kirjottamaan ja puhumaan. Murteet ovat tavallaan arvokkaita. :) vai miten se oli?

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:51"]

Mulle tuli mieleen, että olet allerginen hevosille ja tykkäät sienestää/marjastaa.

[/quote]

Onneksi en ole allerginen millekään.. :)

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 11:36"]Ja nyt rehellisyyttä kehiin sitten ihmiset! teen huvikseni tälläisen aloituksen jossa kerron muutamia faktoja itsestäni ja te saatte analysoida sitten, minkälainen ihminen voisin olla luonteeltani ja ulkonäöltäni. :) ja voisinko kuulua kenties ystäväpiiriisi? :)

Olen 49-vuotias ja sukupuoleltani nainen. Täytin tänä vuonna 49v.

Siviilisäätyni on naimisissa. Olen ollut naimisissa 27-vuotiaasta lähtien v.1992.

Mieheni on minua 4v nuorempi eli hän on syntynyt 1969 ja minä 1965. Suhteemme alkoi jo kun minä olin 23-vuotias ja mies vasta 19v, kesällä 1988.

Meillä on 4 lasta. 18-, 14- ja 8-vuotiaat tytöt ja 5-vuotias poika. :)lapset täyttää siis tänä vuonna 19, 15, 9 ja 6. :) mies on kaikkien lasteni isä.

Asumme savossa, aika pienellä paikkakunnalla ja syrjäkylällä, omassa rakentamassamme punaisessa yksikerroksisessa omakotitalossa joka valmistui v.2001.

Olen ammatiltani tarjoilija, työskentelen tällä hetkellä kaupungissa tasokkaassa ravintolassa. :) joskus nuorempana olen työskennellyt baareissa.

[/quote] Onko sinulla vähän kihara puolipitkä tukka ja et ole ihan lyhyt? Olisiko tukka ruskea? Olet luonteelta ehkä tasainen, rauhallinen ehkä vähän vaikeasti lähestyttävä. Pidätkö eläimistä?

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 13:18"]

Kivoja vastauksia muuten, mutta miksi ihmeessä ajattelet jätttäväsi kodin vanhimmalle lapselle perinnöksi? Mitäs ne muut saavat? Ja vanhin joutuu maksamaan muut "ulos". Järki käteen. Kaikki lapset samanarvoisia perintökaaressa.

[/quote]

Niin ovatkin. Mutta tuskin kaikki sisarukset haluavat asua aikuisena keskenään samassa talossa...? ja vielä perheineen, eivät edes tänne mahtuisi. Emmekä me pakolla jätä tätä taloa kellekkään, mutta jos hän haluaa, niin hän sitten saa sen. Hän on esikoinen. :) jos ei halua, voidaan kysyä muilta lapsilta, haluavatko he. Ja ikäjärjestyksen mukaan sitten mennään, koska jollain perusteella se on valittava ja meillä perustelu olisi tämä. Esikoinen voi tarvittaessa myydä/antaa talon myös sitten nuoremmalle sisarukselle jos hän haluaa tai nuoremmille ja niin edelleen. Vai pitäisikö sinun mielestä myydä tämä meidän itse rakentama talo sitten joillekin aivan tuntemattomille kun me ei enää tässä asuta? että sitä ei voi lahjottaa esimerkiksi omalle lapselle jos tämä haluaa? ei siinäkään mun mielestä ole mitään järkeä... on tavallaan musta arvokasta vaalia jotain taloa, pitää se hyvässä kunnossa ja siirtää perheenjäseneltä jollekin toiselle perheenjäsenelle... esim. edes KESÄMÖKIKSI! kun tässä on vielä tämä rantakin. Niin olisi sitten ihan kunnollinen omakotitalo kaikenlisäksi kesämökkinä, eikä esim. pieni mökki, vaikka ei niissäkään mitään vikaa ole. Mistä kukin tykkää taas, makujuttuja, mä viihdyn molemmissa. :)

Se on aivan mahdotonta olla TÄYSIN tasapuolinen aina kaikkia kohtaan ja ei sellaista jaksaisikaan. Millon kukin saa mitäkin arvokasta ja toiset ei aina saa samanlaista ja sillä selvä. Ei se oikeassakaan elämässä mene aina niin, että kaikki saisivat samalla lailla samanlaista. Niin siihen on mun mielestä ihan hyvä oppia. Jos minä esikoiselle tämän talon jättäisin hänen halutessaan, niin muille on sitten jotain muuta. :)

Näin minä vaan toimisin. :)

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 13:21"]

Joku veikkasi ettet polta. Minä veikkaan kuitenkin, että poltat. Ei siksi, että vaikuttaisit tupakoivalta ihmiseltä välttämättä (millainen edeson tupakoiva ihminen?:D ) vaan siksi, että oman kokemukseni perusteella ravintolahenkilökunnasta noin 99%polttaa, osa jopa aloittaa siksi, että saisi pitää taukoja joskus...

[/quote]

No sanottakoon nyt että en polta. :)

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 13:31"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:50"]Olet varmasti kyllä asiakaspalvelualalla ihan omalla alallasi. Se näkyy näistä kohteliaista vastauksistasi :)

[/quote]

Harmitus, 39 jatkaa, paljon tekstiä jäikin jostain syystä äskeisestä puuttumaan..

Ravintola-alalla ihmisten parissa oppii sietämään kaikenlaista ja vastaamaan asiallisesti mutta tarvittaessa tiukasti tilanteessa kuin tilanteessa. Olet pidetty työntekijä niin asiakkaiden kuin työnantajasikin mielestä :)

Asuukohan miehesi vanhemmat ym. sukua naapureissa...?

Mukava kuulla, että vaihteeksi on pitkä ja onnellinen avioliitto kyseessä. Suomessa on hajonneita avioliittoja ihan riittämiin. Olette onnellisia yhdessä myös jatkossa. Olet myös hyvä äiti lapsillenne.

Pk-seudulla asuminenhan ei takaa lyhyttä työmatkaa. Minun kahdella työkaverilla työmatkaa yhteen suuntaan on 60 ja 90 km.

Teillä on erittäin hyvät puitteet asua siellä ja töitäkin on.

Mikäli aloittajan kanssa tuntisimme, ainakin tultaisiin toimeen. Ystäväpiiriin kuuluminen taas riippuu miten kemiat kohtaa ym.

Odotan innolla aloittajan tarkempaa analyysiä itsestään sitten illemmalla :) :)

39

[/quote]

Ja se tulee. :)

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 13:31"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:50"]Olet varmasti kyllä asiakaspalvelualalla ihan omalla alallasi. Se näkyy näistä kohteliaista vastauksistasi :)

[/quote]

Harmitus, 39 jatkaa, paljon tekstiä jäikin jostain syystä äskeisestä puuttumaan..

Ravintola-alalla ihmisten parissa oppii sietämään kaikenlaista ja vastaamaan asiallisesti mutta tarvittaessa tiukasti tilanteessa kuin tilanteessa. Olet pidetty työntekijä niin asiakkaiden kuin työnantajasikin mielestä :)

Asuukohan miehesi vanhemmat ym. sukua naapureissa...?

Mukava kuulla, että vaihteeksi on pitkä ja onnellinen avioliitto kyseessä. Suomessa on hajonneita avioliittoja ihan riittämiin. Olette onnellisia yhdessä myös jatkossa. Olet myös hyvä äiti lapsillenne.

Pk-seudulla asuminenhan ei takaa lyhyttä työmatkaa. Minun kahdella työkaverilla työmatkaa yhteen suuntaan on 60 ja 90 km.

Teillä on erittäin hyvät puitteet asua siellä ja töitäkin on.

Mikäli aloittajan kanssa tuntisimme, ainakin tultaisiin toimeen. Ystäväpiiriin kuuluminen taas riippuu miten kemiat kohtaa ym.

Odotan innolla aloittajan tarkempaa analyysiä itsestään sitten illemmalla :) :)

39

[/quote]

:) :) t. ap

Piti laittaa siis äsken sulle 2 hymyä. :D :)

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 15:38"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 11:36"]Ja nyt rehellisyyttä kehiin sitten ihmiset! teen huvikseni tälläisen aloituksen jossa kerron muutamia faktoja itsestäni ja te saatte analysoida sitten, minkälainen ihminen voisin olla luonteeltani ja ulkonäöltäni. :) ja voisinko kuulua kenties ystäväpiiriisi? :)

Olen 49-vuotias ja sukupuoleltani nainen. Täytin tänä vuonna 49v.

Siviilisäätyni on naimisissa. Olen ollut naimisissa 27-vuotiaasta lähtien v.1992.

Mieheni on minua 4v nuorempi eli hän on syntynyt 1969 ja minä 1965. Suhteemme alkoi jo kun minä olin 23-vuotias ja mies vasta 19v, kesällä 1988.

Meillä on 4 lasta. 18-, 14- ja 8-vuotiaat tytöt ja 5-vuotias poika. :)lapset täyttää siis tänä vuonna 19, 15, 9 ja 6. :) mies on kaikkien lasteni isä.

Asumme savossa, aika pienellä paikkakunnalla ja syrjäkylällä, omassa rakentamassamme punaisessa yksikerroksisessa omakotitalossa joka valmistui v.2001.

Olen ammatiltani tarjoilija, työskentelen tällä hetkellä kaupungissa tasokkaassa ravintolassa. :) joskus nuorempana olen työskennellyt baareissa.

[/quote] Onko sinulla vähän kihara puolipitkä tukka ja et ole ihan lyhyt? Olisiko tukka ruskea? Olet luonteelta ehkä tasainen, rauhallinen ehkä vähän vaikeasti lähestyttävä. Pidätkö eläimistä?

[/quote]

Kerron illalla. :) mutta paljastetakkoon että meidän kotoa löytyy kultainennoutaja poika 4v eli kyllähän meillä eläimistä tykätään! :) <3

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 13:18"]

Kivoja vastauksia muuten, mutta miksi ihmeessä ajattelet jätttäväsi kodin vanhimmalle lapselle perinnöksi? Mitäs ne muut saavat? Ja vanhin joutuu maksamaan muut "ulos". Järki käteen. Kaikki lapset samanarvoisia perintökaaressa.

[/quote] Kiinnitin huomiota samaan. Julmaa syrjiä kolmea lastaan.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 15:39"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 13:18"]

Kivoja vastauksia muuten, mutta miksi ihmeessä ajattelet jätttäväsi kodin vanhimmalle lapselle perinnöksi? Mitäs ne muut saavat? Ja vanhin joutuu maksamaan muut "ulos". Järki käteen. Kaikki lapset samanarvoisia perintökaaressa.

[/quote]

Niin ovatkin. Mutta tuskin kaikki sisarukset haluavat asua aikuisena keskenään samassa talossa...? ja vielä perheineen, eivät edes tänne mahtuisi. Emmekä me pakolla jätä tätä taloa kellekkään, mutta jos hän haluaa, niin hän sitten saa sen. Hän on esikoinen. :) jos ei halua, voidaan kysyä muilta lapsilta, haluavatko he. Ja ikäjärjestyksen mukaan sitten mennään, koska jollain perusteella se on valittava ja meillä perustelu olisi tämä. Esikoinen voi tarvittaessa myydä/antaa talon myös sitten nuoremmalle sisarukselle jos hän haluaa tai nuoremmille ja niin edelleen. Vai pitäisikö sinun mielestä myydä tämä meidän itse rakentama talo sitten joillekin aivan tuntemattomille kun me ei enää tässä asuta? että sitä ei voi lahjottaa esimerkiksi omalle lapselle jos tämä haluaa? ei siinäkään mun mielestä ole mitään järkeä... on tavallaan musta arvokasta vaalia jotain taloa, pitää se hyvässä kunnossa ja siirtää perheenjäseneltä jollekin toiselle perheenjäsenelle... esim. edes KESÄMÖKIKSI! kun tässä on vielä tämä rantakin. Niin olisi sitten ihan kunnollinen omakotitalo kaikenlisäksi kesämökkinä, eikä esim. pieni mökki, vaikka ei niissäkään mitään vikaa ole. Mistä kukin tykkää taas, makujuttuja, mä viihdyn molemmissa. :)

Se on aivan mahdotonta olla TÄYSIN tasapuolinen aina kaikkia kohtaan ja ei sellaista jaksaisikaan. Millon kukin saa mitäkin arvokasta ja toiset ei aina saa samanlaista ja sillä selvä. Ei se oikeassakaan elämässä mene aina niin, että kaikki saisivat samalla lailla samanlaista. Niin siihen on mun mielestä ihan hyvä oppia. Jos minä esikoiselle tämän talon jättäisin hänen halutessaan, niin muille on sitten jotain muuta. :)

Näin minä vaan toimisin. :)

[/quote] Nyt alkoi tulla niin tyhmää tekstiä, että taitaakin olla provo. Esikoisen suosiminen on VÄÄRIN! blaa blaa

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 15:27"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 13:06"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:19"]Ap, vaikutat ainakin elämänmyönteiseltä ja positiiviselta! Vastaat asiallisesti ja ystävällisesti näille negatiivisillekin tyypeille.

[/quote]

Ravintola-alalla ihmisten parissa pitkään työskennelleenä oppii sietämään kaikenlaista ja vastaamaan asiallisesti, tarvittaessa tiukasti. Olet ainakin pidetty työssäsi.

Asuukohan miehesi vanhemmat ym. naapurissa...?

Mukava, että olette olleet noin pitkään yhdessä. Onnellisia olette yhdessä edelleen. Hajonneita avioliittoja on Suomessa ihan riittämiin. Oikein hyvää jatkoa myös tulevaisuudessa, oikeasti :)

Pääkaupunkiseudulla asuminen ei takaa lyhyttä työmatkaa. Itse asun pk-seudulla ja parilla työkaverilla työmatkaa yhteen suuntaan 50 ja 80 km.

Varmaan ihan mukava asuinpaikka teillä siellä ja töitäkin on. Uskon, että mikäli tuntisimme toimeen ainakin tultaisiin. Ystäväpiiriin kuuluminen taas riippuu kemioista yms. joita en tekstin perusteella osaa arvioida.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:36"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 12:15"]

Kurppana vanhenee surkeassa ammatissa jossain nääntyvässä junttikylässä. Sorry, mutta itsepä kysyit.

[/quote]

Tuskimpa. Myö pyritään asumaan tässä meidän itse rakentamassa omakotitalossa miehen kanssa niin kauan kun pystytään. Mutta sitten kun vanhuus rupeaa tulemaan, eikä omillaan asuminen enää onnistu ja ei jakseta tehdä pihatöitä, hoitaa isoja tontteja, ajaa nurmikoita, huolehtia marjapensaista ja kukkaistutuksista, tiputtaa katolta lumia jne... niin sitten myö muutetaan joko kaupunkiin omaan kerrostalo asuntoomme, minkä siis ostamme sitten jos meillä varaa on tai vuokralle ja tarvittaessa meillä käy, joku hoitaja sitten siellä kotona. On palvelut ja kaikki paljon lähempänä ja hyvä sairaala, jos tarviaa sinne äkkiä päästä. Tai sitten menemme vanhainkotiin kaupunkiin passattavaksi... :) niinhän sinne moni meistä jossain vaiheessa joutuu.

Talomme kun on kuitenkin suht uusi ja moderni vaikka kuvastaakin perus suomalaista punaista omakotitaloa valkoisineen ovineen ja ikkunapuitteineen mut sisällä meillä ei oo esimerkiks mitkään juntit puulattiat vaan meillä on modernit valkeat kivilattiat ja sisustus on modernia ja kylpyhuone on todella hyvässä ja nätissä kunnossa, joskus otettiin lainaakin tätä taloa varten mikä nyt on sitten maksettu v.2011 kokonaan pois, eikä meillä oo mitään karjaa tai omia peltoja jotta niistä tarviis huolehtia, eli siinä mielessä ei olla mitään juntteja, eikä omisteta mitään traktoreita, tontti hyvä ja oma ranta hyvä, niin tämän talon jätämme sitten perintönä vanhimmalle lapsellemme ja vanhimmalta lapselta se siirtyy sitten tarvittaessa nuoremmille sukupolville ja talon hyvästä kunnosta pyritään huolehtimaan että siinä olisi vielä hyvä asua monen vuoden päästäkin. Tai sitten esikoisemme saa halutessaan myydä tämän pois tai jotain. Ei olla vielä niin pitkälle mietitty kun ei ole ollut tarvis. Nyt kuitenkin pyritään siihen että tulevilla lapsen lapsilla olisi tälläinen mukava mummola täällä maalla. :)

[/quote]

Tämän murteen (myö..) voit jättää pois heti alkuunsa, koska pystyt kirjoittamaan ilmankin.

Kiitos.

Nainen 43 v. Pk-seutu

[/quote]

Miehen vanhemmat ei asu naapurissa. He asuvat 20km päässä meidän kodista. :)

Ja miksi pitäisi jättää murre pois? kyllä minä ainakin arvostan omaa murrettani myös.. vaikka pystyn myös ihan kirjakieltä kirjottamaan ja puhumaan. Murteet ovat tavallaan arvokkaita. :) vai miten se oli?

[/quote]

Pahoittelen töksähtävää alkua :) analyysiä odotellen :) :)

39

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 16:20"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 15:39"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 13:18"]

Kivoja vastauksia muuten, mutta miksi ihmeessä ajattelet jätttäväsi kodin vanhimmalle lapselle perinnöksi? Mitäs ne muut saavat? Ja vanhin joutuu maksamaan muut "ulos". Järki käteen. Kaikki lapset samanarvoisia perintökaaressa.

[/quote]

Niin ovatkin. Mutta tuskin kaikki sisarukset haluavat asua aikuisena keskenään samassa talossa...? ja vielä perheineen, eivät edes tänne mahtuisi. Emmekä me pakolla jätä tätä taloa kellekkään, mutta jos hän haluaa, niin hän sitten saa sen. Hän on esikoinen. :) jos ei halua, voidaan kysyä muilta lapsilta, haluavatko he. Ja ikäjärjestyksen mukaan sitten mennään, koska jollain perusteella se on valittava ja meillä perustelu olisi tämä. Esikoinen voi tarvittaessa myydä/antaa talon myös sitten nuoremmalle sisarukselle jos hän haluaa tai nuoremmille ja niin edelleen. Vai pitäisikö sinun mielestä myydä tämä meidän itse rakentama talo sitten joillekin aivan tuntemattomille kun me ei enää tässä asuta? että sitä ei voi lahjottaa esimerkiksi omalle lapselle jos tämä haluaa? ei siinäkään mun mielestä ole mitään järkeä... on tavallaan musta arvokasta vaalia jotain taloa, pitää se hyvässä kunnossa ja siirtää perheenjäseneltä jollekin toiselle perheenjäsenelle... esim. edes KESÄMÖKIKSI! kun tässä on vielä tämä rantakin. Niin olisi sitten ihan kunnollinen omakotitalo kaikenlisäksi kesämökkinä, eikä esim. pieni mökki, vaikka ei niissäkään mitään vikaa ole. Mistä kukin tykkää taas, makujuttuja, mä viihdyn molemmissa. :)

Se on aivan mahdotonta olla TÄYSIN tasapuolinen aina kaikkia kohtaan ja ei sellaista jaksaisikaan. Millon kukin saa mitäkin arvokasta ja toiset ei aina saa samanlaista ja sillä selvä. Ei se oikeassakaan elämässä mene aina niin, että kaikki saisivat samalla lailla samanlaista. Niin siihen on mun mielestä ihan hyvä oppia. Jos minä esikoiselle tämän talon jättäisin hänen halutessaan, niin muille on sitten jotain muuta. :)

Näin minä vaan toimisin. :)

[/quote] Nyt alkoi tulla niin tyhmää tekstiä, että taitaakin olla provo. Esikoisen suosiminen on VÄÄRIN! blaa blaa

[/quote]

Toivon, ettei ole provo.

Juu, lahjoittaa ei kannata jo veroseraamustenkaan takia. Eikä välttämättä kaikki edes halua ylipäätään okt:a itselleen "vaivoiksi". Sen näkee sitten aikanaan.

39