Poistettiinko keskustelu pakkomielteisestä kiusaajasta?
Jos poistettiin niin harmi, koska siinä kuvattiin hyvin sitä miten päästään vialla ne ihmiset on. Joku pakkomielteinen kiusaaja näyttää tunnistaneen itsensä kuvauksesta. Kiusaajien oikeutus omalle pakkomielteelleen on nimenomaan väittää että kiusattu on itse huomionhakuinen, vaikka kaikki tuollaisen sairaan vainon kohteeksi joutuneet todellakin mieluummin välttäisivät kaikkea sitä huomiota joka tulee ihan pyytämättä. Ei kai ole muita virikkeitä tarpeeksi, joten pitää olla liian kiinnostunut muiden asioista.
Kommentit (6)
Päinvastoin. Jollain on pakonomainen tarve tunkea omaa erinomaisuuttaan kaikkien nähtäväksi. Sitähän se nykyajan sometus on, onko vaikea myöntää? Et ole niin kiinnostava.
Vierailija kirjoitti:
Nuo on siitä ongelmallisia, että ulkopuolinen ei aina tiedä kuka on kiusaaja ja kuka ei. Tuossakin aloituksessa AP oli varma, että häntä googletellaan.
Sitten minun lisäkseni eräs toinenkin tunnisti ilmiön jossa ihminen luulee kovasti että joku kiusaa häntä. Niin kovasti, ettei se ole enää tervettä.
Joka todistaa, että ap itse on vainoaja. Ei hän muuten tietäisi kuka häntä googlaa.
Minäkin olen ollut pakkomielteisen kiusaamisen kohde ja ei se todellakaan ole omaa vainoharhaisuutta, jos se toisen kiusaaminen on lähes päivittäistä ja hän löytää sinut melkein mistä vain netistä (vastaa kirjoituksiisi ja ottaa vähänkin arkaluonteisimmista/pilkattavista jutuista sc ja levittelee yhteisille tutuille).
En toki tiedä tätä AP:n tapausta mutta kyllä tuollaisia hulluja vainoavia kiusaajia on ja erityisen pahalta tuntuu, että saa itse hullun leiman jos siitä yrittää kertoa muille.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ollut pakkomielteisen kiusaamisen kohde ja ei se todellakaan ole omaa vainoharhaisuutta, jos se toisen kiusaaminen on lähes päivittäistä ja hän löytää sinut melkein mistä vain netistä (vastaa kirjoituksiisi ja ottaa vähänkin arkaluonteisimmista/pilkattavista jutuista sc ja levittelee yhteisille tutuille).
En toki tiedä tätä AP:n tapausta mutta kyllä tuollaisia hulluja vainoavia kiusaajia on ja erityisen pahalta tuntuu, että saa itse hullun leiman jos siitä yrittää kertoa muille.
Sitten pitää mennä poliisin juttusille. Minä olen ollut sellaisen kohde, joka syyttää minua pakkomielteisestä kiusaamisesta, eikä millään usko etten kiusaa häntä. Sanoin että tee rikosilmoitus niin poliisi tutkii, ei tehnyt.
Nuo on siitä ongelmallisia, että ulkopuolinen ei aina tiedä kuka on kiusaaja ja kuka ei. Tuossakin aloituksessa AP oli varma, että häntä googletellaan.
Sitten minun lisäkseni eräs toinenkin tunnisti ilmiön jossa ihminen luulee kovasti että joku kiusaa häntä. Niin kovasti, ettei se ole enää tervettä.