Meillä mies tietää että jos lähtee ottaa lapsen mukaansa.

Meilläpä mies ei haluaisi yksinhuoltajaksi. Lapset jäisivät siis minulle. Että ukko ottaa ja lähtee jos haluaa ja on heti vapaa kuin lintu. Itsekäs paskiainen.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 13:41"]

Meilläpä mies ei haluaisi yksinhuoltajaksi. Lapset jäisivät siis minulle. Että ukko ottaa ja lähtee jos haluaa ja on heti vapaa kuin lintu. Itsekäs paskiainen.

[/quote]

Etkö keskustellut ennen lastentekoa asiasta? meillä minä tein kantani asioihin selväksi jo ennen lasta.

Jos vaimoni sanois minulle noin, lähtisin samantien. Ja kyllä, ottaisin lapset mukaani. Jos ei äiti enempää lapsistaan välitä niin eipä minullakaan ole syytä naista arvostaa silloin.

Jos vaimoni sanois minulle noin, lähtisin samantien. Ja kyllä, ottaisin lapset mukaani. Jos ei äiti enempää lapsistaan välitä niin eipä minullakaan ole syytä naista arvostaa silloin.

Eli jos vaimosi haluaisi mahdollisen eron sattuessa, että te hoidatte lapset viikko-viikko -systeemillä, jättäisit hänet? Sinusta sen edellyttäminen, että isä huolehtii lapsistaan yhtä paljon kuin äiti, on niin suuri loukkaus että ero on edessä. Onneksi mulla ei ole lapsia kenenkään tuollaisen nuijan kanssa.

Ja mitä sä tekisit, jos mies vain häipyisi eikä suostuisi ottamaan niitä joka toinen viikko? Mihin sä ne tuuppaisit vuoroviikoin? Pakko se vaan olisi ne hoitaa itse.

No viitaten nro 15 viestiin, niin kyllä minulle äitinä on tärkeä tietää, että mies haluaa olla lastensa kanssa mahdollisimman paljon. Tuntuisi pahalta jos hän etukäteen eron varalta ilmoittaisi tuollaista kuin ap (että hän ei missään nimessä suostu pitämään lapsia yli puolta ajasta), tuntuisi, että hän on huijannut minua koko ajan, että hän ei ole niin kiintynyt ja sitoutunut lapsiimme kuin on antanut aina ymmärtää ja mikä oli minulle edellytys sille, että aloin lapsia hänen kanssaan hankkia.

Siis viikko-viikko on hyvä järjestely, jos ero tulee, en tarkoita sitä. Ja itse eläisin mielellään lasten kanssa suurimman osan ajasta, jos ero tulisi. Tarkoitan että tuota asennetta en voisi hyväksyä.

Kyllä lapsia tehdessä on ihan hyvä keskustella myös siitä, miten haluaisi toimia, jos tulisi ero.

Meillä mies on sanonut, että ottaisi lapset vain joka toinen viikonloppu. Tästä sovittiin jo ennen lasten hankintaa, ja siihen on tyytyminen.

Vois sitä keskustella ihan mitä vain, mutta jos kyseessä on paskiainen niin eihän se niitä sopimuksia pidä. Tiedän sellaisiakin tapauksia, että mies on nimenomaan halunnut sen lapsen, mutta lähtenyt sitten kuitenkin karkuun vastuuta.

Veljeni ex sanoi aikoinaan samaa. No se otti lapset ja lähti lätkimään. Nyt pari vuotta myöhemmin "äiti" itkee lastensa perään. Näkee niitä toki joka toinen viikonloppu.

Mullehan eksäni teki selväksi, että mun tehtävänä olisi ollut synnyttää hänelle poika. Ja heti syntymän jälkeen hän olisi ottanut ritolat pojan kanssa enkä olisi saanut koskaan edes nähdä lastani.

Tulinkin raskaaksi miehelle, mutta samantien sanaakaan sanomatta tein abortin. En todellakaan alkanut sille narkille lapsia synnyttämään yhtäkään.

Abortista meni noin kk kun olin saanut itselleni järjestetyksi asunnon ja työn toisaalta. Miehelle kerroin muuttokuormaa viedessä, että tämä suhde oli nyt tässä. Tein raukkamaisesti kyllä, mutta meinasin henkeni menettää sen suhteen aikana useasti. Ja muuttopäivänä jos yksin olisin ollut niin henki olisi todellakin lähtenyt.

Nyt elän onnellisessa suhteessa jossa on kaksi aivan ylirakasta karvapalleroa lapsina ja kaikki hyvin. :)

Jep. Suhde terveellä pohjalla.. Sekö tekee teistä onnellisen perheen että joutuu uhkailemaan. Luulisi että olisit onnellisempi jos mies jäisi rakkaudesta sinuun eikä kiristämällä.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 12:40"]

Jep. Suhde terveellä pohjalla.. Sekö tekee teistä onnellisen perheen että joutuu uhkailemaan. Luulisi että olisit onnellisempi jos mies jäisi rakkaudesta sinuun eikä kiristämällä.

[/quote]

En mä sitä ole uhkaillut. Olen vaan alusta saakka kertonut etten halua enkä aio jäädä yh-äidiksi.

Jaha. Mitäpä luulet,miltä lapsista tuntuu.....Äippä uhkailee isää lapsillaan...

[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 12:42"]

Jaha. Mitäpä luulet,miltä lapsista tuntuu.....Äippä uhkailee isää lapsillaan...

[/quote]

Ei lapsi asiasta mitään tiedä. Meillä ei edes ikinä riidellä.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 12:42"]

Jaha. Mitäpä luulet,miltä lapsista tuntuu.....Äippä uhkailee isää lapsillaan...

[/quote]

Onko sun mielestä äideillä velvollisuus jäädä yksinhuoltajiksi eron tullessa riippumatta siitä kumpi sen eron haluaa? Ja isillä taas oikeus olla taas vapaita sinkkuja heti kun haluavat? Ei mun mielestä ole ketään kohtaan väärin vaatia, että myös toinen hoitaa osuutensa myös eron jälkeen.

Mä oon kans miettinyt, että on pakko olla sellaisiakin perheitä, missä erotilanteessa tapellaan siitä, kumpi joutuu ottamaan lapset.

Eihän tuo mitää kiristystä oo nii ku joku aikasemmin sano. Ei se tarkota jos ero tulee et äitin tarvitsee yksinhuoltajaks jäädä. Hyvä tehä selväks nuo jutut jo etukätee ikin ei tiijä mitä tapahtuu

[quote author="Vierailija" time="06.06.2014 klo 12:57"]

Mä oon kans miettinyt, että on pakko olla sellaisiakin perheitä, missä erotilanteessa tapellaan siitä, kumpi joutuu ottamaan lapset.

[/quote]

Miten niin joutuu? mies tietää asian ja jää mielellään yh.ksi.

Jaa...meillä taas on ihan toisinpäin eli ennenkuin edes odotin lasta niin tein selväksi että jos ero tulee niin lapset jää minulle ja mies saa olla viikonloppuisä joka toinen viikko. Minä en tee lapsia ja sitten joudun olemaan heistä erossa :(

Ja tämä ei ollut mikään uhkaus vaan fakta ja siis tein asian jo selväksi ennenkuin olin raskaana ettei tulisi miehelle yllätyksenä.

Vielä olemme yhdessä ja lapset jo 17v. ja 13v.