Lue keskustelun säännöt.
Mitä pitää hallita saadakseen viitosen yhdeksännellä. Osassa aineista ei tarvitse osata juuri mitään.
31.12.2020 |
Opetushallitus julkaisi juuri viitosen kriteerit päättöarvioinnille. Katsoin reaaliaineita ja järkytyin. Juuri mitään ei tarvitse osata ja tuntityöskentelyssä riittää että osallistuu = katselee kun muut tekevät.
Juuri kenellekään ei tarvitse enää tehdä hojkseja ja lähes kaikki lähtevät peruskoulusta ammattikouluun ihan normi oppilaina. Kuitenkin jatkossa viitosen saaneet oppilaat ovat tiedoiltaan ja taidoiltaan erittäin heikkoja, eivätkä pysty opiskelemaan ammattikoulussa ilman voimakasta tukea. Työelämään kykenee vain osa. Nyt heikoimmilla oppilailla on hoijksit, he pääsevät erityisammattikouluihin ja heille pyritään löytämään se oma juttu. Siirtymiin oppilaitoksista toiseen tarjotaan vielä lisää tukea. Jatkossa ei tarvitse, koska kaikki pääsevät hyväksytysti läpi.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Äidinkielessä arvosana 5 edellyttää, että osaa lukea. Silti peruskoulun päättävistä 7 % on luku- ja kirjoitustaidottomia. Mutta luokalle ei voi jättää, koska rasismi.
Peruskoulun päättävistä ei todellakaan 7 % ole luku- ja kirjoitustaidottomia. Sotket mekaanisen lukutaidon, joka on käytännössä kaikilla, ymmärtävään lukutaitoon, jossa osalla on puutteita. Vaikka osaisi lukea, voi lukutaito olla niin heikko, että se vaikeuttaa yhteiskunnassa pärjäämistä. Tällaista lukutaitoa nimenomaan kuvaa arvosana 5.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä keskustelussa annetaan ymmärtää, että kun on saanut sen vitosen nelosen sijaan, ovat portit jatko-opintoihin auki. Näin ei suinkaan ole, vaan on hyvin rajallisesti mahdollisuuksia niille, joilla on vitosen-kutosen keskiarvo, ja ne mahdollisuudet, jotka ovat auki, eivät tämän kummoisempaa teoreettista osaamista edellytäkään. On töitä, joita voi tehdä, vaikka lukisi heikosti, ei osaisi kuin peruslaskutoimitukset eikä tuntisi Euroopan jokia.
Heikosti peruskoulussa pärjänneet, jotka haaveilevat jostain vaativammasta alasta, käyvät yleensä kymppiluokan. Siellä räätälöidään opinto-ohjelma niin, että keskitytään heikoimpiin aineisiin. Koko luokan kertaaminen taas tarkoittaisi sitä, että pitäisi opiskella uudelleen nekin aineet, jotka ovat ehkä sujuneet paremmin. Kymppiluokalla voidaan myös tukea oppilasta tehokkaammin kuin tavallisella peruskoulun luokalla. Luokalle jättämisestä ei ole mitään sellaista hyötyä, mitä ei kymppiluokalta saisi.
Täällä maaseudulla oppilaitospaikkoja on enemmän, kuin on ysiltä pääseviä nuoria. Ovet ovat monella alalla ihan sepposen selällään. Viimeistään jatkuvassa haussa pääsee sisään jonkun keskeyttäneen tilalle. Valmistuminen on sitten ihan toinen juttu.
Entäs äikän kriteerit - eipä tarvitse lukea yhtäkään romaania päästäkseen oppimäärästä läpi. Novelli riittää... kas kun ei runo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja yläkoulussa. Osa yläkoulun oppimäärästä on jo lähtökohtaisesti aivan liian vaikeaa heikoimmalle viidennekselle. Kaikkein heikoimpien rajat ovat oikeasti tulleet vastaan jo siellä alakoulun puolella.
Mikään määrä tukitoimia ei saa oppilasta, jonka äo on 70, oppimaan kaikkea, mitä yläkoulussa pitäisi. Kuitenkin nämä oppilaat pitää saada läpi koulusta.
Yksilöllistämistä ei voi käyttää nykyistä enempää, koska periaatteessa silloin erityisopettajan pitäisi vastata opetuksesta, eikä siihen ole mahdollisuutta. Lisäksi vanhemmat voivat vastustaa yksilöllistämistä.
Minun ja työkavereideni mielestä vitosen kriteerit äikässä ovat aika vaativat. Jos oppilas oikeasti osaa kaiken sen, mitä nuo uudet kriteerit edellyttävät, kyseessä ei ole armovitonen.
On todella turhauttavaa kun kahdesta sisaruksesta toinen menee huippulukioon 9.5:n keskiarvolla ja toisen kanssa käydään viikoittain kriisipalavereissa koululla. Ihan samalla tavalla kasvatetut tytöt. Siihen loppuu kyllä usko siihen että lapsi on juuri sellainen kuin miksi sen kasvattaa...[/quote]
=====
Älä lannistu, kyllä se ottaa itseään niskasta kiinni, kun pääsee siitä murrosiästään. Sillä on kuitenkin taustalla vanhempien tuki, vaikka se nyt prseilee. Mulla on useita kavereita, joiden lapset lusmuili yläasteella teiniangstissa ja koulu meni pieleen. Sitten ne myöhemmin teki opinnot pitkän kaavan mukaan, aikuislukio töiden ohella jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja yläkoulussa. Osa yläkoulun oppimäärästä on jo lähtökohtaisesti aivan liian vaikeaa heikoimmalle viidennekselle. Kaikkein heikoimpien rajat ovat oikeasti tulleet vastaan jo siellä alakoulun puolella.
Mikään määrä tukitoimia ei saa oppilasta, jonka äo on 70, oppimaan kaikkea, mitä yläkoulussa pitäisi. Kuitenkin nämä oppilaat pitää saada läpi koulusta.
Yksilöllistämistä ei voi käyttää nykyistä enempää, koska periaatteessa silloin erityisopettajan pitäisi vastata opetuksesta, eikä siihen ole mahdollisuutta. Lisäksi vanhemmat voivat vastustaa yksilöllistämistä.
Minun ja työkavereideni mielestä vitosen kriteerit äikässä ovat aika vaativat. Jos oppilas oikeasti osaa kaiken sen, mitä nuo uudet kriteerit edellyttävät, kyseessä ei ole armovitonen.
Vaatimutaso näyttäisi vaihtelevan oppiaineiden välillä hurjasti. Omassa aineessani nuo päättöarvioinnin viitosen kriteerit ovat sellaisia asioita, jotka pitäisi osata yläkouluun tullessa. Jos niitä juttuja ei tiedä/ymmärrä, ei pysty ymmärtämään yläkoulun opetuksesta juuri mitään. Eli viitonen annetaan käytännössä alakoulun sisältöjen perusteella. Yläkoulussa ei tarvitse kuin osallistua.
No eipä tarvitse ihmetellä, miksi yhä nuoremmat väsyvät työelämässä. Koulun pitäisi nimenomaan valmentaa siihen, että joskus on vain pakko tehdä asioita.