Muita viestintäalan työttömiä täällä?
Onko täällä ketään viestintäalalta työttömäksi jäänyttä? Olisi kiva tietää, kuinka moni työttömänä oleva viestintäalan ammattilainen harkitsee tällä hetkellä alan vaihtoa ja mille alalle aiotte vaihtaa. Itselläni on alkanut mennä jo usko siihen, että tämä ala työllistäisi tulevaisuudessa kovin hyvin. Olen ollut työttömänä taas vaihteeksi muutaman kuukauden, ja näyttää siltä, että kesä menee samoissa merkeissä. Laskin, että viimeisten seitsemän vuoden aikana olen ollut viisi kertaa työttömänä. Tuttavapiirissä on sama tilanne monella. Niistä kollegoista, joilla ei ole vakityötä, kukin raapii elantonsa mistä sattuu. Tutuista löytyy alityöllistettyjä freelancetoimittajia, työvoimakoulutuksessa olevaa tiedottajaa, 5-kymppistä kesätuottajaa jne. Palkallisista kesälomista saati vakiviroista voi vain haaveilla.
Tuntuu siltä, etten enää oikein jaksa motivoitua työnhakuun. Totta kai haen paikkoja, mutta jotenkin vain ei huvita enää panostaa yhtään enempää. Olen korkeasti koulutettu, ja minulla on monipuolista työkokemusta yli kymmenen vuoden ajalta. Kolme kertaa olen vaihtanut paikkakuntaa työn perässä ja muuttanut monen sadan kilometrin päähän. Välillä olen opiskellut jotain alaani liittyvää. Silti olen tässä jamassa. Miten te samassa tilanteessa olevat motivoitte itseänne jatkamaan eteenpäin?
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa tyly kommentti.
Maamme koulutussuunnittelu ja jopa opetussuunnitelmat peruskoulusta alkaen tehdään tiiviissä yhteistyössä liike-elämän kanssa, tarkoituksena saada oikealla tavalla koulutettuja ihmisiä yritysten tarpeisiin.
Jos ja kun nämäkään asiantuntijat eivät kykene ennustamaan tulevia tarpeita tai tarpeettomuuksia edes muutaman vuoden päähän, kuinka siihen kykenisi maallikko?
Minun käy kovin sääliksi nykyisiä nuoria, jotka ovat valitsemassa itselleen koulutusta. Maailma muuttuu niin kovaa vauhtia ja ennusteet esim. keskipalkkaisten töiden katoamisesta vaanivat päämme päällä.
Olen ollut yli 25 töissä yliopistolla. En ole opetustehtävissä mutta näen, kuulen ja keskustelen myös heidän kanssaan. Olen myös kekustellut vastaavasti sisäänottomääristä muiden yliopistojen väen kanssa ja tiedän, että teoriassa otetaan huomioon kyllä liike-elämän tarpeetkin. Mutta käytännössä painavat pajon enemmän taloudelliset faktat kuinka paljon yliopisto saa maisterista ja tohtorista liksaa per nuppi. Ja kuinka monta valmistunutta pyritään puristamaan mahdollisimman nopeasti läpi putkesta että saadaan siitä rahaa ja menestytään valmistuneiden tuottamisessa suhteellisesti paremmin kuin muut yliopistot. Sillä kuinka hyvin arvosanoin valmistutaan on toisarvoista, samoin se työllistyvätkö valmistuneet hyvin vai ei. Näin asiat ovat olleet jo ainakin 15v ajan ts. noin vuosituhannen alusta asti.
Muistan kun ensimmäisen kerran huomasin asian joskus 2003 ja totesin että tästä ei hyvää seuraa. Se mitä oli tapahtumassa ja mihin kehitys johtaa oli nähtävissä jo silloin, muutaman vuoden päästä kun OPM:n kehittämä palkitsemissysteemi oli otettu käyttöön. Kun hullun kiilto silmisä porukkaa juoksi Brysselissä hakemassa EU rahaa kaiken maailman projekteille ja sisäänottomäärät kasvoivat hillittömästi vuosi vuodelta.
Yritin selittää kolleegoille, että palkitsemis systeemiin tarvitaan takaisinkytkentä, eli yliopistot saavat vain osan rahasta (esim 70%) kun opiskelija valmistuu ja lisää (10%) kun opiskelija työllistyy, loput (20%) vasta kun opiskelija on ollut työllistynyt viiden vuoden ajan. Voitte arvata, että ehdotukselle vain naureskeltiin, koska, kun joku oli keksinyt heille helpon tavan tehdä rahaa miettimättä pidemmän ajan seurauksia, niin kaikki (yliopistot) ottivat siitä täyden hyödyn irti miettimättä pidemmän ajan seurauksia. Ne jotka, kuten minä, varoittivat että tässä käy huonosti vaiennettiin naureskelulla, että älä sinä n.n huolehdi, kyllä me tiedämme mitä teemme ja virnistys perään.
No nyt sitten on nähty tämän vuosikymmenen puolella mihin se hölmöily johti. Ikävintä on tietysti, että vastuun ylikouluttamiseen johtaneesta hölmöilystä kantavat aivan muut kuin ne jotka sen sopan alun perin keittivät ja ketkä sitä vuodesta toiseen jatkoivat oman hyödyn tavoittelun vuoksi.
Silloisten keskustelujen perusteella, kyllä sen tiesi varsin moni jo kun sen itse havaitsin miten käy ennen pitkää (mm. opiskelijavalintoja ja niistä tilastoja tekevät ihmiset). Mutta ihmiset jotka huomasivat eivät saaneet ääntään kuuluviin ja ne jotka päättivät toimivat vain oman organisaation lyhyen tähtäimen etua ajatellen ja kieltäytyivät näkemästä pitkän aikavälin ongelmia jotka syntyvät ajatellen, että ei se heidän ongelmansa ole sitä miettiä. Se on jonkun muun ongelma ratkaista sitten ne asiat, nyt he vain tekevät mahdollsimman paljon hyvää tulosta, hankkivat lisää rahaa ja prestiisiä omalle yliopistolleen.
Minusta tämän sopan keittäjä ja suurin syyllinen on OPM ja sen löysä ohjaus. OPM loi olosuhteet, joissa mopo karkasi käsistä yliopistoilla. Sen mitä OPM:stä tiedän, olen kuullut ja nähnyt sen toimista, niin siellä olisi kyllä monessa suhteessa ns. kirveellä töitä ja sinne pitäisi saada tuotantotalouden osaamista ohjauksen parempaan suunnitteluun.
Olen itse todella pahoillani, että näin on käynyt. En toimi edelleenkään tehtävissä joissa olisin voinut vaikuttaa, muuten kuin niillä keskusteluilla joita silloin kävin ja toivoa, että joku vie asian niin ylös että siihen puututaan.
Mikä on OPM?
Opetusministeriö. Nykyisin Opetus- ja kulttuuriminiesteriö, mutta kulkee yhä puhekielessä lyhenteenä OPM
Täällä myöskin yksi, joka kuvitteli viestinnällä elävänsä loppuikänsä. Noup.
Mua kiinnostaisi erityisesti ei-toimittajien työtilanne. Siis tiedottajien, viestintäsuunnittelijoiden, -koordinaattoreiden jne. Ketään tästä asiasta tietävää paikalla?
Täällä vähän onnellisempi tarina. Pääsin kesätöihin pienellä harjoittelijan palkalla erääseen hieman vanhahtavaan organisaatioon. Muutaman kuukauden mittaisen pestin jälkeen minulle tarjottiin määräaikaista työsopimusta. Tein töitä tiedotteista taittamiseen ja loin myös uutta ja uudistin jämähtänyttä viestintää.
Noin puolen vuoden määräaikaisen työsuhteen jälkeen minut vakinaistettiin. Loin tähän erittäin kaavamaiseen ja perinteitä kunnioitttavaan työpaikkaan siis oikeastaan itse oman työtehtäväni. Tämä onnistui raikkailla ideoilla ja moniosaamisella. Ja tietenkin tuurilla. Olen siis nyt 26-vuotias viestintävastaava.
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaisi ihan konkreettiset työtehtävät, tehtävänimikkeet yms. mitä vaikkapa tänne kirjoittaneet viestintäalan ihmiset ovat tehneet. Eli pidättekö kielenhuollon koulutuksia, vastaatteko firman Facebook-sivuista, oletteko niitä tyyppejä, joille toimittajat soittavat kun firmassa tapahtuu, oletteko vain titteliltänne jotain viestintäasiantuntijoita, mutta todellisuudessa teette jotain perus paperihommia, onko pääduuninne firman lehden juttujen kirjoittaminen vai mitä?
Tittelillä tiedottaja olen tehnyt ihan kaikkia yllämainittuja. Lisäksi olen tehnyt mm. viestintäsuunnittelua, valokuvausta, kuvankäsittelyä, verkkosivuja, markkinointikampanjoita, järjestänyt erilaisia yritystilaisuuksia, seisonut messuilla markkinoimassa firmaa (ja sitä ennen osallistunut sen messuosaston suunnitteluun), suunnitellut ja tilannut firman mainosmateriaalit, huolehtinut sisäisestä viestinnästä (eli siitä, että myös talonväki on selvillä siitä, missä mennään), toiminut epävirallisena atk-tukena ja tulostusvastaavana mitä erilaisimmissa pulmatilanteissa, tuottanut sisältöjä firman julkaisuihin kuten tiedotteisiin, toimintakertomukseen ja esitteisiin, ollut kirjoittamassa firman historiikkia, esitellyt firman toimintaa esim. koululaisvierailijoille ynnä muuta, ynnä muuta.
Alan työkokemusta melkein 15 vuotta. Työttömänä 4 kk, kymmeniä hakemuksia, nolla haastattelukutsua.
Täällä myös kannustava esimerkki: parin vuoden pätkätöiden ja vuoden työttömyyden (jonka aikana hain ja sain luvan opiskella ansiosidonnaisella alan työllisyysnäkymien vuoksi) jälkeen sain viime vuonna julkiselta puolelta ensin lyhyen viestinnän suunnittelijan sijaisuuden ja vuodenvaihteessa minut vakinaistettiin samaan tehtävään.
Lisäopintoni liippaavat uuden tehtäväni alaa, ja valintaperusteena olivat juuri nuo uudet täsmäopinnot ja niistä aiemmista assaripätkistä kertynyt monipuolinen kokemus. Taustaltani olen toimittaja.
Olin jo päättänyt luovuttaa kaikkien viestintätöiden suhteen, mutta sitten yllättäen tärppäsi. Tsemppiä työnhakuun!
Itse olen valmistunit Medianomiksi vuonna 2007 ja muistaakseni 4 kk olen ollut yhteensä työttömänä. Ja niistäkin kaksi niin, että seuraava työ oli jo tiedossa. Nykyisin työskentelen freelancerina tehden mm someviestintää, toimittajan hommia, videota ja kouluttajan hommia. Töitä teen keskimäärin 3 päivää viikossa ja liksa liikkuu 4000-5000 €/kk. En valita. Enkä pelkää töiden loppumista, koko ajan tuntuu lisää satavan.
Täällä yksi viestinnän alalla oleva, vielä toistaiseksi.
Valmistunut YTM 27v, mutta en ole kurssiakaan lukenut viestintää. Päädyin tekemään viestintäassarin hommia opiskeluaikana harjoittelun kautta, ja siitä eteenpäin tehnyt määräaikaisuuksia. Nykyinen sopimus loppuu kesällä. Olen paikkoja etsinyt jo nyt, ja ens viikolla onneksi haastattelu.
Mun vinkki: työpaikat on ulkomailla. En ole nyt edes Suomesta katsonut, sillä tilanne kuulostaa näidenkin juttujen perusteella pahalta... Vaikka on täälläkin jotkin alat aika huonossa kunnossa, mm. media-ala. Kaikkea pitäisi osata ja olla tehokas, ja samalla ei haluta maksaa palkkaa. Kukaan ei arvosta työpanosta, sillä "kaikkihan osaa kirjoittaa".
Toinen vinkki on todellakin panostaa digitaaliseen sisältöön ja some-kanaviin, sillä se on jo melko iso osa nykyistä viestintämaailmaa. Täällä aina parjataan someosaamista, miksi? Aikaisemmassa kommentissa sanottiin, että ei ole aikaa roikkua linjoilla ja pitäisi olla enemmän aikaa perheen kanssa. Miten nämä asiat sulkevat someosaamisen pois? Sometan itse aktiivisesti ja omat kanavani käsittelevät työasioitani. Ei todellakaan mitään henkilökohtaisuuksia, enkä roiku jatkuvasti puhelin kourassa. Somen kautta olen tutustunut alan ammattilaisiin ja luonut suhteita. Automaattisesti ei töitä somesta töitä löydy, mutta se on kätevä apuväline.
Mikä koulutus teillä viestintäalan korkeakoulutetuilla on? AMK vai yliopisto? En kysy vittuilumielessä, vaan aihe oikeasti kiinnostaa.
Mikä on OPM?