Lue keskustelun säännöt.
Kuukautiskivut vs. synnytyskivut
03.06.2014 |
Synnytys lähenee pikkuhiljaa ja olen alkanut pohtia synnytyskipuja. Te jo synnyttäneet: oletteko huomanneet voiko kuukautiskipujen ja synnytyskipujen kovuutta verrata toisiinsa? Kyse on tietysti eri kivuista, mutta haen tällä kysymykselläni nyt lähinnä sitä, että jos ennen raskautta on kärsinyt kovista kuukautiskivuista, ovatko myös synnytyskivut kovia? Tai jos yleensä selviää kuukautisista vähin kivuin, myös synnytyskivut pysyvät aisoissa? Kipukynnys on tietty yksilöllinen asia, mutta jokainen äiti osannee verrata näitä kipuja omalta kohdaltaan.
Kommentit (13)
Niin yksilöllistä varmaan. Mulla ei ennen ekaa synnytystä ollut minkäänlaisia kuukautiskipuja. Synnytys oli ihan mahdotonta kipua ja ei todellakaan ollut supistusten välissä mitään taukoa kivussa kuten joku sanoi, että olisi vaan uusi supistus alkoi aina ennen kuin edellinen ehti loppua. Sen jälkeen sitten onkin ollut kuukautiskipuja ja selkäsärkyä ovulaation ja kuukautisten aikaan ja vaikka ne on kipeitä, niin ei mitään verrattavissa niihin supistuskipuihin.
Mun kaikki 4 synnytystä on olleet nopeita (3 h tai alle ekoista oikeista supistuksista eikä niitä harjoitussupistuksiakaan oikein ole tullut), joten ehkä siksi kivut olleet varsin kipeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus vuosia sitten luin tutkimuksesta, jossa oli käynyt selville, että naiset, jotka kärsivät kovista kuukautiskivuista, kärsivät paljon vähemmän synnytyskivuista verrattuna naisiin, joilla ei kuukautiskipuja juurikaan ollut. Tätä selitettiin sillä, että näillä naisilla oli kivunsieto niin kehittynyt kuukautisten takia, ettei se synnytys tuntunut juuri miltään. Sitten taas naiset, joilla ei ollut paljon kuukautiskipuja, olivat aivan tyrmääntyneitä synnytyskipujen äärellä. Tämä lohdutti minua paljon, kun tulin raskaaksi, sillä itse kärsin tosi kovista kuukautiskivuista.
Synnytys oli silti jotain aivan järkyttävää. Ehkä se johtui siitä, etten auennut, puudutukset eivät tehonneet ja kohtu repesi. Sattuihan se.
Minulla taas ei ole koskaan ollut kuukautiskipuja. Ennen ensimmäistä synnytystä en tiennyt yhtään, millaisesta kivusta on kysymys.
En pitänyt synnytyskipua kovimpana kokemanani kipuna. Enemmän se oli vain sellaista kokonaisvaltaista puristavaa, tuskaisaa oloa.
Hahhaa pientä on mikää kipu synnytykseen verrattuna.
Turha etukäteen murehtia kun sattuu kummiskin.
Tsemppiä!
Minulla on ollut niin, että synnytyskivut ei ole olleet kuukautiskipuja kummempia. Mutta ne kuukautiskivut onkin sitten aina olleet melkoiset. Olen joskus kyyneleet silmistä valuen oksentanut kivun takia ja ollut koulu- ja työkyvytön menkkojen ekana ja tokana päivänä... 14-vuotiaasta asti söinkin sitten e-pillereitä kipujen välttämiseksi...
Mutta tosiaan synnytyksessä ihmetytti että ei ne supistukset olleetkaan muuta kuin sitä samaa kuin mitä olin menkoissa jo kokenut. Kuukautiskivuiksi helvettiä, mutta kun ajattelee että se on synnytyskipu, niin ihan siedettävältähän se tuntui. Synnytin ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Eli ei ainakaan mulla niin että kovat kk-kivut olisi tarkoittaneet erityisen kivuliasta synnytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, itselläni on ollut todella kovia kuukautiskipuja pitkin elämää ja kyllä ne synnytyskivut ovat samanlaisia, mutta paljon kovempia. Toisaalta, kestin niitä kipuja todella pitkään (ennenkuin pyysin lievitystä, jota ei sitten ehditty edes antamaan, kun lapsi oli jo tulossa ulos) johtuen siitä, että olin "tottunut" vastaavaan. Molemmat kivut johtuvat kuitenkin samasta asiasta eli kohdun supistelusta.
Mulla on kovat kuukautiskivut. Siinä vaiheessa kun synnytyskivut ylittivät nuo kuukautiskivut lähdettiin sairaalaan ja siellä suoraan synnytyssaliin. Oma ajatus siis, että kuukautiskivut kasvattaneet kivunsietoa ja synnytyskipu oli siinä kivunsiedon äärirajoilla. Kivunlievityksenä toimi lämmin suihku. Kokemusta tosin vain yhdestä synnytyksestä, ja kun ne synnytyksetkin voi olla samalla ihmisellä erilaisia, niin todellakin vain omakohtainen yhden kerran kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle sanottiin ennen synnytystä, että synnytyskipu on kuin kuukautiskivut satakertaisina. Tämän vuoksi pelkäsin synnytystä todella paljon, sillä minulla on aina ollut kivuliaat kuukautiset.
Ajattelin synnytyksen lähestyessä, että sinnittelen ilman kipulääkitystä niihin pahimpiin kokemiini kuukautiskipuihin asti. Näin lääke ei ehtisi vaikuttaa vain alkuvaiheessa, ja lopettaa sitten tehoaan johonkin ihan helvetillisiin kipuihin.
Tämän seurauksena minulla oli vauva ilman mitään kipulääkkeitä.
Ei todellakaan ole kuukautiskivut (jos ne ovat oikeasti pahoja) ja synnytyskivut yhtä kovia. Eikä ne muutenkaan ole samanlaista kipua. Kuukautiskivut on jatkuva helvetti ilman taukoja, synnytyssupistukset tulevat ja menevät ja välissä on taukoja ilman kovaa kipua.
Jälkisupistukset olivat sitten jo kuukautiskipumaista jomotusta, ja ne oli oikeasti pahoja. Mutta niihin sai särkylääkkeitä muutaman tunnin välein, joten kyllä ne kesti.
Sen osaan sanoa, että missä kuukatiskipusi tuntuu, tuntuu siellä myös synnytyskipusi. Joillainhan kuukautiskipu tuntuu vatsan puolella, joillakin toisilla alaselässä.
Minulla kk-kipu aina tuntunut alaselän jomotuksena, näin meni myös synnytysten kivut.
Se kivun aste taas. Synnytyskipuja ei voi edes verrata kuukautiskipuihin. Kk-kivut on ihan lasten leikkiä vaan.
-4 lasta synnyttänyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole ikinä juurikaan ollut kuukautiskipuja, mutta synnytys... voi luoja, mikään ei ole tähän mennessä vetänyt sille kivulle rajoja.
Synnytin molemmat lapseni ilman mitään kivunlievityksiä.
Luulisin että kuukautiskipuni ovat olleet sellaista keskivertoluokkaa eikä ole lääkitystä niihin tarvinnut. Ensimmäisiä kertoja kun oli 12-vuotiaana olivat aika kovat.
Synnytyksessä ei ollut kovia kipuja, pienemmät kivut kuin 12-vuotiaan kuukautiskipuni. Muuten ihan verrattavissa, synnytykset olivat hyvin helpot ja nopeat, en ruikuttanut enkä valittanut vaan keskustelin ihan rauhassa kätilön kanssa mukavia juttuja, muutama puh tuli sanottua kun oli viimeiset työnnöt, se oli siinä. Ei synnytyksessä normaalissa ole mitään pelättävää, se on niin luonnollinen tapahtuma ja kun osaa ottaa rennosti. Kun tämän muistat niin hyvin menee, ei aihetta huoleen ja hengität rauhallisesti, tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan tarvinnut kuukautisten takia kipulääkettä, tai ehkä pari kertaa jonkun Buranan ottanut. Siis vähillä kivuilla niistä selvinnyt. Toista se oli kun oltiin synnyttämässä... Avautuminen kesti ja kesti, supistukset ja kivut sen kun pahenivat. Oksensin välillä kivusta. Vannoin, että toiste en mene. Olo helpottui kun pääsi sinne synnytyssaliin ja kunnon puudutukset päälle. Tuon kokemuksen jälkeen en haaveile mistään lääkkeettömästä synnytyksestä tulevaisuudessakaan. En tiedä miten olisin selvinnyt, jos ei olisi ollut saatavilla lääkkeitä siihen tuskaan. (Silti, kun se lapsi on maailmassa, ei kadu sitä että sen kaiken kivun koki. Jopa uudelleenkin menisi, jos toista lasta kaipaisi.)
No eipä ole tullut ajateltua asiaa tältä kantilta. Vaikka tosiaan samasta asiastahan on kyse, eli kohdun tyhjentymisestä. Vähän eri mittakaavassa tosin.