olen mokannut elämäni
Viimiset puolvuotta elämästäni on ollut täyttä tuskaa. Olen tehnyt typeriä asioita,satuttanut muita ja itseäni,mua on satutettu sekä henkisesti että fyysisesti. Olen hetkellisesti pelännyt että sekoan.
Nyt alkaa pikkuhiljaa helpottamaan,mutta miten pääsen tästä syyllisyydestä eroon? En ole sellainen ihminen oikeasti,miten annan ittelleni anteeksi? Häpeän itseäni.
Kommentit (3)
Älä häpeile. Jokainen mokaa! Aika auttaa.
Ero selvityjien ja epäonnistujien välillä on se, ottaako opiksi ja miten nopeasti nousee jaloilleen. Meistä kaikki käyvät pohjalla. Jos haluat olla selviytyjä, pusket läpi tuskan ja otat virheistäsi onkeesi. Jatkat eteenpäin. Koskaan ei ole liian myöhäistä vaihtaa elämänsä suuntaa. Voisin kertoa sinulle niin monta tositarinaa selviytymisestä.
Ne päivät ovat nyt takana. Mieti, miten voisit korjata välejä ihmisiin, joita olet satuttanut. Voisitko ihan pyytää anteeksi? Varaudu siihen, että kaikkien ei ole helppo antaa välittömästi anteeksi, mutta kylläkin ajan kanssa. Mutta se anteeksipyyntö tarvitaan.
Ja sitten voisit antaa itsellesi anteeksi, senkin ajan kanssa. Eräs psykiatri, Tuulikki Saaristo, on kehottanut toimimaan näin: illalla nukkumaan mennessäsi sanot hiljaa mielessäsi "annan itselleni anteeksi". Jatka tätä anteeksiantoharjoitusta niin kauan, että asia ei enää vaivaa sinua. Harjoitus todella toimii.
Ehkä kerrot niille, jotka sinua ovat satuttaneet, kuinka paha sinun oli olla sen takia. Jos he eivät osaa pyytää sinulta anteeksi, olet ainakin antanut satuttajiesi tietää, milta sinusta tuntuu.
V oimia!