Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Rohkaisuviestiketju, kun elämä on sillä hetkellä liikaa

Toivon voimalla
29.12.2020 |

Elämässä tulee hetkiä, kun pohja kaikelta katoaa. Sydän tuntuu murtuvan kaikesta siitä kivusta, menetyksistä ja pettymyksistä. Kun toivo kääntyy toivottomuudeksi ja ulospääsyä, ratkaisua tai valoa tunnelin päässä ei näy.

Kaikilla ei ole sitä turvaverkkoa, ojennettua kättä johon voi tarttua, ihmistä, jolle sanoa, ettei jaksa. Ei mitään eikä ketään.

Ei tämä kaikkia välttämättä auta eikä tarjoa varsinaista ratkaisua, mutta auttaa kestämään ehkä hetken pidempään. Kun joku välittää. On jotain, mihin tarttua. Itse olisin kokenut tällaisesta apua jokin aika sitten.

Tämä on ketju, mihin voit kirjoittaa kannustusviestisi, ehkä kertoa oman tarinasi. Tyyli on vapaa. Halutessaan viestin voi otsikoida, kuten: "kuolema, työttömyys, ero" jne.

Tiedän myös, että tämänkaltainen ketju saa myös lynkkaajat liikkeelle ja joskus yksikin sana voi olla piste i:n päälle ja murtaa kaiken niin alapeukuttakaa toivottomuutta lisäävät viestit ja lukekaa viestit, joilla on yli 10 alapeukkua vain omalla vastuulla tiedostaen, että sisältö on todennäköisesti ala-arvoista.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä aloitan.

Minä uskoin, että tulee vielä päivä, kun jälleen kohtaamme. Päivä, jolloin alkaa uusi aika. Mennyt ei unohtuisi, mutta tulevaisuus olisi hieman valoisampi.

Toivoin... että olisit pyytänyt anteeksi. Olisit vain pyytänyt anteeksi ja ollut oikeasti valmis muuttumaan. Sinä kuitenkin väitit, ettet muistanut muka mitään. Et pystynyt ottamaan vastuuta. Et mistään, et välittänyt minusta. Et siitä, miltä minusta tuntuu.

Haluaisin uskoa, että se oli sairautesi. Se, minkä taakse itsekin piilouduit. Muttei kyse ollut siitä. Kyse oli sinusta. Sinä pidit siitä, kuinka satutit minua. Pystyit purkamaan oman pahan olosi ja kääntämään sen itsellesi mieluisaan muotoon.

Minä... omistin elämäni sille, että olisin korjannut sinut. Mutta yhtäkkiä olikin liian myöhäistä. Mutta ei sinua olisi voinut korjata, eihän? Sinä vain olit sellainen, koska halusit. Et ollut rikki. Olit vain sinä.

Ap

Vierailija
2/4 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voimia, ap ❤

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos tästä ❤️

Vierailija
4/4 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet ihana ja ansaitset kaiken hyvän ❤️