Miksi naisten metatyötä ei arvosteta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessakohan perheessä oikeasti lapset olisi asianmukaisesti puettu budjettiin sopivilla vaatteilla, jos tämä olisi isien vastuulla 🧐

Suurimmassa osassa.

Tämä on jälleen esimerkki siitä miehen osallistumisen väheksymisestä, joka johtaa siihen, että mies ei halua osallistua ja nainen kerää itselleen liian suuren taakan.

Heh. Minulla on lähes täydellinen aviomies, mutta haluaisin nähdä sen, että hän ostaa molemmille lapsille ajoissa uudet kengät ja vaatteet. Tähän mennessä hän on nimittäin ollut ihan ulapalla siitä, että milloin pitää olla uudet jo valmiina, sekä mitä ominaisuuksia näissä pitää olla. Ja kun hän pukee lapset ulos, haalarin kaulukset esim. jätetään auki ja kauluriakaan ei laiteta. Mies on valitettavasti jäänyt työttömäksi, niin nyt on päässyt opettelemaan.

Mikä on se tarkka päivä, kun uusien vaatteiden pitää olla valmiina ja vanhat muuttuvat tomuksi? Onko se kolmas maaliskuuta vai yhdeksäs syyskuuta, vai mikä?

Ennen kuin niitä tarvitsee. Toppahaalari tarvitsisi olla ennen kuin on lunta ja pakkasta, kumisaappaat ennen kuin sataa kaatamalla vettä. Sepä olisikin näppärää, jos olisi tiedossa joku tarkka päivä milloin toppakamppeita tarvitsee, silloin voisikin jättää ostokset viime tippaan.

Onneksi ihminen ei kasva niin nopeasti, että tilanne dramaattisesti muuttuisi yhdessä yössä tai edes kuukaudessa, vaikka menisi vähän pienelläkin jonkun aikaa. Ihan rennosti vaan.

Mutta puolessa vuodessa kasvaa. Sehän tässä on kyseessä, että keväällä sopivat vaatteet eivät sovi syksyllä ja päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Johtuisiko tästä, minkä monen naisen vähättelevä vastaus aiheeseen kertoo, eli iso osa naisista ei itse arvosta tekemäänsä työtä? Eli naiset ITSE haluavat antaa kuvan ettei ole heille mikään "ongelma", ja että siinähän suunnittelen arjen elämän sivussa. Tällä yritetään nostaa omaa kuvaa muihin nähden korkeammalle, kiillotella sädekehää, ja antaa kuva että näin yksinkertaista hommaa, kyllä siitä normaali NAINEN selviää kädenkäänteessä.

Tässäpä on sitten oravanpyörä valmiina!"

Niinpä. Normaali nainen selviää, ja aika moni mieskin omien sanojensa mukaan täällä näköjään, kotitöistä suitsait, ei mene aikaa eikä energiaa ollenkaan. Ei tarvitse arvostaa. Ihan mitätöntä, turhaa hommaa teen.

Miksi ihmeessä? Ihan sukupuolesta riippumatta, jos johonkin yhteisen elämän pyöritykseen liittyvään käyttää aikaansa, energiaansa ja taitojaan, miksi se on niin vähäpätöistä, ettei sille itsekään haluta arvostusta?

Kyllä minä ainakin haluan.

Mutta kun tuollaiset perusasiat kuin siivoaminen on pakko tedä joka tapauksessa, myös sinkkuna joudut kämppäsi siivoamaan, ihan näin sinkkumiehenäkin. Pitäisikö minun taputella itseäni selkään joka kerta kun imuroin, että olipa huikea työurakka, hyvä hyvä.

Ei ei ei... Nyt olet ihan ymmärtänyt väärin. Sinun pitää jo Keskiviikkona alkaa SUUNNITTELEMAAN sitä imurointia. Tampataanko nyt matot vai riittääkö niidenkin imurointi, vai ravistellaanko ne vain kevyemmin.. Missä järjestyksessä tällä kertaa imuroidaan, otetaanko nyt ensin keittiö ja sitten olohuone vai toisinpäin. Ja onko nyt varmasti pölypussissa tarpeeksi tyhjää tilaa tämän kertaiseen imurointiin ja onko tuoksurakeet päässeet jo loppumaan...." kun olet perjantaina päässyt suunnitelun loppuun niin voit taputtaa itseäsi selkään.

Aivan, totta. Täytyypä jatkossa suunnitella ahkerammin, ennen kuin tartun imuriin. Pitää varmaan sitä suunnitteluhetkeä varten hankkia vaikka jotain kivoja keksejä ja yhdessä naapurin Pertin kanssa niitä mutustaa ja suunnitella. Mistä tulikin mieleen, että pitää ensin suunnitella millä tavalla ja mille päivälle sopisin Pertin kanssa suunnitteluhetken. Ja mistähän keksistä se Pertti tykkää? Jaa, mutta milleköhän päivälle laittaisin sen keksinhakuretkenkin sitten? Kylläpäs tässä on tätä metatyötä ihan hirveästi, että saan imuroitua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen ja periaatteessa listauksessasi on tärkeitä asioita, mutta en näe niitä mitenkään "naisten työnä" ja lisäksi siinä on turhia ja korjattavia prosesseja.

- mitä ruokatarvikkeita tarvitaan kaupasta --> pilveen tallennettu yhteinen lista jota kaikki päivittävät, ja minkä avulla voit kaupassa ostaa tarvittavat. Tai jos vielä helpommaksi haluat asian viedä, tilaat tavarat kotiin tai valmiiksi laatikkoon, jonka vain noudat.

- koska lapsen talvitakki käy liian pieneksi ja pitää ostaa uusi --> osta alennusmyynnistä hieman liian suuri takki valmiiksi odottamaan tai odota rauhassa, että se pitää ostaa ja ostatte vasta sitten. Eivät takit kaupoista lopu

- kuinka paljon pesuainetta on kodinhoitohuoneessa ja kuinka monta koneellista sillä voi vielä pestä --> kummallinen asia. Kun se loppuu, ostat lisää. Tai määrittelet tarkasti "huoneessa oltava 5 avaamatonta pakkausta" ja kun korkkaat kuudennen, lisäät asian sille ostoslistalle

- kuinka paljon vauvanruokaa on hamstrattuna --> sama asia, määrittele, lisää listalle

- koska pitää taas tehdä polttopuita, jos 15 klapia menee illassa --> laske kerran, aikatauluta kalenteriin

- mikä lahja miehen siskon pojalle 12v. synttärilahjaksi tammikuussa --> miehelle tehtäväksi, koska miehen siskonpoika / hanki lahjakortti valmiiksi. Kaikille sopiva lahja: lahjakortti vaikka citymarkettiin

- onko tarpeeksi siteitä, jos menkat alkavat liian aikaisin --> kuukautiskuppi varalle tai sama sääntö kuin pyykinpesuaineelle, listalle

- koska vaihdetaan verhot ja... --> miksi ne pitäisi vaihtaa?

Kaikki tuo määrittely on juuri sitä metatyötä myös. Verhojen vaihto on minustakin aika turhaa, mutta jos ostaa lapselle talvitakin alennusmyynnistä niin kyllä sitä yleensä edeltää se, että jonkun pitää tehdä havainto että lapsi mahdollisesti tarvitsee uuden takin ja tarkistaa minkä kokoisen. Ja sitten muistaa, onko kaapissa jo takkia jemmassa vai ei. Toki voihan sitä ostella vaatteita aina kun sattuu sopiva vastaan, mutta sitten niitä äkkiä saattaakin olla monta ja jotain muuta vaatekappaletta sitten ei yhtään. Eihän kukaan ole väittänyt, että mikään yksittäinen asia olisi mitenkään iso homma, raskaaksi metatyön tekee se, että niitä pieniä muistettavia asioita on lasten myötä hirveän monta. Asioiden delegointi on myös taito ja vaikka saisikin vaikka lahjan oston siirrettyä miehen vastuulle, on pitänyt ensin tajuta ajatella, että semmoinen pitäisi ostaa. Ilman metatyötä se nimittäin jää ostamatta kokonaan tai ostetaan sitten matkalla sinne juhliin.

Että pitää oikein tehdä havainto ja katsoa kaapista ja sellaista. On se kyllä varmaan yhtä helvettiä, miten te jaksatte?

Voihan sen jättää tekemättäkin. Sitten ei ehkä ole lapselle isompaa takkia kun tarve tulee. Kuten sanottua, ei mikään yksittäinen homma ole vaikea tai raskas, juuri tuommoisia siinä sivussa hoidettavia pikkujuttuja ne on josta se metatyö koostuu, mutta työltä se alkaa tuntua vasta kun niitä pikkujuttuja kerääntyy yhden ihmisen muistettavaksi paljon. Ongelma siitä tulee, kun vastuu ei perheessä jakaudu tasapuolisesti vaan kaikki muistaminen jää yhden vastuulle, pahimmillaan jopa sen aikuisen puolisonkin asiat.

Minä en vaan miehenä saa kiinni että mikä kohta tuossa on mitään sellaista, jota kehtaisi työksi kutsua. Jos huomaan että lapselle on takki käymässä pieneksi, sanon lapselle että hyppää autoon, lähdetään ostamaan uusi. Miten tästä saa jonkun myyttisen sankaritarinan väännettyä?

Kolme lasta ja juokset joka vaatekappleen aina erikseen?

En. Esimerkissä puhuttiin nyt vain yhdestä takista mutta toki tilanteen mukaan. Poinntina se, ettei se ole mikään ylimaallinen suoritus hankkia lapsille vaatteita.

Ei kukaan ole sellaista väittänyt, mutta sinun tyylilläsi siitä ei tule mitään. Ja kyllä se työtä vaatii.

Kyllä meillä on lapset aina vaatteissa pysyneet ilman ongelmia, sinulla tuntuu olevan jotain vaikeuksia kun se noin työlästä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessakohan perheessä oikeasti lapset olisi asianmukaisesti puettu budjettiin sopivilla vaatteilla, jos tämä olisi isien vastuulla 🧐

Suurimmassa osassa.

Tämä on jälleen esimerkki siitä miehen osallistumisen väheksymisestä, joka johtaa siihen, että mies ei halua osallistua ja nainen kerää itselleen liian suuren taakan.

Heh. Minulla on lähes täydellinen aviomies, mutta haluaisin nähdä sen, että hän ostaa molemmille lapsille ajoissa uudet kengät ja vaatteet. Tähän mennessä hän on nimittäin ollut ihan ulapalla siitä, että milloin pitää olla uudet jo valmiina, sekä mitä ominaisuuksia näissä pitää olla. Ja kun hän pukee lapset ulos, haalarin kaulukset esim. jätetään auki ja kauluriakaan ei laiteta. Mies on valitettavasti jäänyt työttömäksi, niin nyt on päässyt opettelemaan.

Mikä on se tarkka päivä, kun uusien vaatteiden pitää olla valmiina ja vanhat muuttuvat tomuksi? Onko se kolmas maaliskuuta vai yhdeksäs syyskuuta, vai mikä?

Ennen kuin niitä tarvitsee. Toppahaalari tarvitsisi olla ennen kuin on lunta ja pakkasta, kumisaappaat ennen kuin sataa kaatamalla vettä. Sepä olisikin näppärää, jos olisi tiedossa joku tarkka päivä milloin toppakamppeita tarvitsee, silloin voisikin jättää ostokset viime tippaan.

Onneksi ihminen ei kasva niin nopeasti, että tilanne dramaattisesti muuttuisi yhdessä yössä tai edes kuukaudessa, vaikka menisi vähän pienelläkin jonkun aikaa. Ihan rennosti vaan.

Lapset kasvavat todella nopeasti.

Mitä minä juuri sanoin? Lapsi ei kasva 30 senttiä yhdessä yössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessakohan perheessä oikeasti lapset olisi asianmukaisesti puettu budjettiin sopivilla vaatteilla, jos tämä olisi isien vastuulla 🧐

Suurimmassa osassa.

Tämä on jälleen esimerkki siitä miehen osallistumisen väheksymisestä, joka johtaa siihen, että mies ei halua osallistua ja nainen kerää itselleen liian suuren taakan.

Heh. Minulla on lähes täydellinen aviomies, mutta haluaisin nähdä sen, että hän ostaa molemmille lapsille ajoissa uudet kengät ja vaatteet. Tähän mennessä hän on nimittäin ollut ihan ulapalla siitä, että milloin pitää olla uudet jo valmiina, sekä mitä ominaisuuksia näissä pitää olla. Ja kun hän pukee lapset ulos, haalarin kaulukset esim. jätetään auki ja kauluriakaan ei laiteta. Mies on valitettavasti jäänyt työttömäksi, niin nyt on päässyt opettelemaan.

Mikä on se tarkka päivä, kun uusien vaatteiden pitää olla valmiina ja vanhat muuttuvat tomuksi? Onko se kolmas maaliskuuta vai yhdeksäs syyskuuta, vai mikä?

Ennen kuin niitä tarvitsee. Toppahaalari tarvitsisi olla ennen kuin on lunta ja pakkasta, kumisaappaat ennen kuin sataa kaatamalla vettä. Sepä olisikin näppärää, jos olisi tiedossa joku tarkka päivä milloin toppakamppeita tarvitsee, silloin voisikin jättää ostokset viime tippaan.

Onneksi ihminen ei kasva niin nopeasti, että tilanne dramaattisesti muuttuisi yhdessä yössä tai edes kuukaudessa, vaikka menisi vähän pienelläkin jonkun aikaa. Ihan rennosti vaan.

Lapset kasvavat todella nopeasti.

Mitä minä juuri sanoin? Lapsi ei kasva 30 senttiä yhdessä yössä.

Ei aavistustakaan, kun tää on nettipalsta, jonne KIRJOITELLAAN.

Eikä tarvitse kasvaa 30 senttiä, että vaate jää pieneksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessakohan perheessä oikeasti lapset olisi asianmukaisesti puettu budjettiin sopivilla vaatteilla, jos tämä olisi isien vastuulla 🧐

Suurimmassa osassa.

Tämä on jälleen esimerkki siitä miehen osallistumisen väheksymisestä, joka johtaa siihen, että mies ei halua osallistua ja nainen kerää itselleen liian suuren taakan.

Heh. Minulla on lähes täydellinen aviomies, mutta haluaisin nähdä sen, että hän ostaa molemmille lapsille ajoissa uudet kengät ja vaatteet. Tähän mennessä hän on nimittäin ollut ihan ulapalla siitä, että milloin pitää olla uudet jo valmiina, sekä mitä ominaisuuksia näissä pitää olla. Ja kun hän pukee lapset ulos, haalarin kaulukset esim. jätetään auki ja kauluriakaan ei laiteta. Mies on valitettavasti jäänyt työttömäksi, niin nyt on päässyt opettelemaan.

Mikä on se tarkka päivä, kun uusien vaatteiden pitää olla valmiina ja vanhat muuttuvat tomuksi? Onko se kolmas maaliskuuta vai yhdeksäs syyskuuta, vai mikä?

Ennen kuin niitä tarvitsee. Toppahaalari tarvitsisi olla ennen kuin on lunta ja pakkasta, kumisaappaat ennen kuin sataa kaatamalla vettä. Sepä olisikin näppärää, jos olisi tiedossa joku tarkka päivä milloin toppakamppeita tarvitsee, silloin voisikin jättää ostokset viime tippaan.

Onneksi ihminen ei kasva niin nopeasti, että tilanne dramaattisesti muuttuisi yhdessä yössä tai edes kuukaudessa, vaikka menisi vähän pienelläkin jonkun aikaa. Ihan rennosti vaan.

Mutta puolessa vuodessa kasvaa. Sehän tässä on kyseessä, että keväällä sopivat vaatteet eivät sovi syksyllä ja päinvastoin.

Niin, eli tarkoittaako se sinulla sitä, että murehdit ja suunnittelet puoli vuotta etukäteen seuraavaa haalaria?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessakohan perheessä oikeasti lapset olisi asianmukaisesti puettu budjettiin sopivilla vaatteilla, jos tämä olisi isien vastuulla 🧐

Suurimmassa osassa.

Tämä on jälleen esimerkki siitä miehen osallistumisen väheksymisestä, joka johtaa siihen, että mies ei halua osallistua ja nainen kerää itselleen liian suuren taakan.

Heh. Minulla on lähes täydellinen aviomies, mutta haluaisin nähdä sen, että hän ostaa molemmille lapsille ajoissa uudet kengät ja vaatteet. Tähän mennessä hän on nimittäin ollut ihan ulapalla siitä, että milloin pitää olla uudet jo valmiina, sekä mitä ominaisuuksia näissä pitää olla. Ja kun hän pukee lapset ulos, haalarin kaulukset esim. jätetään auki ja kauluriakaan ei laiteta. Mies on valitettavasti jäänyt työttömäksi, niin nyt on päässyt opettelemaan.

Mikä on se tarkka päivä, kun uusien vaatteiden pitää olla valmiina ja vanhat muuttuvat tomuksi? Onko se kolmas maaliskuuta vai yhdeksäs syyskuuta, vai mikä?

Ennen kuin niitä tarvitsee. Toppahaalari tarvitsisi olla ennen kuin on lunta ja pakkasta, kumisaappaat ennen kuin sataa kaatamalla vettä. Sepä olisikin näppärää, jos olisi tiedossa joku tarkka päivä milloin toppakamppeita tarvitsee, silloin voisikin jättää ostokset viime tippaan.

Onneksi ihminen ei kasva niin nopeasti, että tilanne dramaattisesti muuttuisi yhdessä yössä tai edes kuukaudessa, vaikka menisi vähän pienelläkin jonkun aikaa. Ihan rennosti vaan.

Lapset kasvavat todella nopeasti.

Mitä minä juuri sanoin? Lapsi ei kasva 30 senttiä yhdessä yössä.

Lapsi kasvaa paljon puolessa vuodessa. Kun sinä syksyllä kaivelet kaapista lapsen toppapukua, niin sitä pitää sovittaa ennen kuin pakkaset alkavat. Vai käyttääkö lapsesi talvivaatteita myös kesällä?

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessakohan perheessä oikeasti lapset olisi asianmukaisesti puettu budjettiin sopivilla vaatteilla, jos tämä olisi isien vastuulla 🧐

Suurimmassa osassa.

Tämä on jälleen esimerkki siitä miehen osallistumisen väheksymisestä, joka johtaa siihen, että mies ei halua osallistua ja nainen kerää itselleen liian suuren taakan.

Heh. Minulla on lähes täydellinen aviomies, mutta haluaisin nähdä sen, että hän ostaa molemmille lapsille ajoissa uudet kengät ja vaatteet. Tähän mennessä hän on nimittäin ollut ihan ulapalla siitä, että milloin pitää olla uudet jo valmiina, sekä mitä ominaisuuksia näissä pitää olla. Ja kun hän pukee lapset ulos, haalarin kaulukset esim. jätetään auki ja kauluriakaan ei laiteta. Mies on valitettavasti jäänyt työttömäksi, niin nyt on päässyt opettelemaan.

Mikä on se tarkka päivä, kun uusien vaatteiden pitää olla valmiina ja vanhat muuttuvat tomuksi? Onko se kolmas maaliskuuta vai yhdeksäs syyskuuta, vai mikä?

Ennen kuin niitä tarvitsee. Toppahaalari tarvitsisi olla ennen kuin on lunta ja pakkasta, kumisaappaat ennen kuin sataa kaatamalla vettä. Sepä olisikin näppärää, jos olisi tiedossa joku tarkka päivä milloin toppakamppeita tarvitsee, silloin voisikin jättää ostokset viime tippaan.

Onneksi ihminen ei kasva niin nopeasti, että tilanne dramaattisesti muuttuisi yhdessä yössä tai edes kuukaudessa, vaikka menisi vähän pienelläkin jonkun aikaa. Ihan rennosti vaan.

Mutta puolessa vuodessa kasvaa. Sehän tässä on kyseessä, että keväällä sopivat vaatteet eivät sovi syksyllä ja päinvastoin.

Niin, eli tarkoittaako se sinulla sitä, että murehdit ja suunnittelet puoli vuotta etukäteen seuraavaa haalaria?

Syksyn tullen piti tsekata lasten talvivaatteet ajoissa ja katsoa, mitkä oli vielä sopivia ja mitkä piti hankkia. Kun vastaan tuli hyvä tarjous, vaatteet pystyi ostamaan heti. Hyvät talvivaatteet maksaa paljon, joten tietenkin ostin tarjouksesta jos se oli mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessakohan perheessä oikeasti lapset olisi asianmukaisesti puettu budjettiin sopivilla vaatteilla, jos tämä olisi isien vastuulla 🧐

Suurimmassa osassa.

Tämä on jälleen esimerkki siitä miehen osallistumisen väheksymisestä, joka johtaa siihen, että mies ei halua osallistua ja nainen kerää itselleen liian suuren taakan.

Heh. Minulla on lähes täydellinen aviomies, mutta haluaisin nähdä sen, että hän ostaa molemmille lapsille ajoissa uudet kengät ja vaatteet. Tähän mennessä hän on nimittäin ollut ihan ulapalla siitä, että milloin pitää olla uudet jo valmiina, sekä mitä ominaisuuksia näissä pitää olla. Ja kun hän pukee lapset ulos, haalarin kaulukset esim. jätetään auki ja kauluriakaan ei laiteta. Mies on valitettavasti jäänyt työttömäksi, niin nyt on päässyt opettelemaan.

Mikä on se tarkka päivä, kun uusien vaatteiden pitää olla valmiina ja vanhat muuttuvat tomuksi? Onko se kolmas maaliskuuta vai yhdeksäs syyskuuta, vai mikä?

Ennen kuin niitä tarvitsee. Toppahaalari tarvitsisi olla ennen kuin on lunta ja pakkasta, kumisaappaat ennen kuin sataa kaatamalla vettä. Sepä olisikin näppärää, jos olisi tiedossa joku tarkka päivä milloin toppakamppeita tarvitsee, silloin voisikin jättää ostokset viime tippaan.

Onneksi ihminen ei kasva niin nopeasti, että tilanne dramaattisesti muuttuisi yhdessä yössä tai edes kuukaudessa, vaikka menisi vähän pienelläkin jonkun aikaa. Ihan rennosti vaan.

Mutta puolessa vuodessa kasvaa. Sehän tässä on kyseessä, että keväällä sopivat vaatteet eivät sovi syksyllä ja päinvastoin.

Niin, eli tarkoittaako se sinulla sitä, että murehdit ja suunnittelet puoli vuotta etukäteen seuraavaa haalaria?

Fiksulla vanhemmalla on noin puolen vuoden, vuoden vaatevarasto etukäteen, kyllä. Eli seuraava toppavaate kannattaa ostaa edellisen tammikuun aleista.

Meillä on kolme lasta ja rahat melko tiukassa. Jos yhtäkkiä huomaisin, että kaikilta on jääneet edellisen vuoden talvivaatteet pieneksi, niin hirveä lasku tulisi, jos tuosta noin vain lähtisin ostamaan seuraavalle koulupäivälle uudet talvivaatteet jokaiselle. Joudun suunnittelemaan mistä alennuksesta ostan ja mahdollisesti kiertämään kirppiksiä toivoen löytäväni tiettyjä asioita. Tämä vaatii ajattelua ja aikaa yllättävän paljon. Inhoan yli kaiken metsästää lapsille mahdollisimman halvalla laadukasta vaatetta.

Toinen, mikä mielestäni vaatii metatyötä, on ruoat. En varmasti niin suunnittelisi, jos rahaa olisi enemmän ja kaupasta voisi ostaa, mitä haluaa. En pidä ruoanlaitosta, joten siksi tässäkin se vähäinenkin ajattelu tuntuu kuormittavalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessakohan perheessä oikeasti lapset olisi asianmukaisesti puettu budjettiin sopivilla vaatteilla, jos tämä olisi isien vastuulla 🧐

Suurimmassa osassa.

Tämä on jälleen esimerkki siitä miehen osallistumisen väheksymisestä, joka johtaa siihen, että mies ei halua osallistua ja nainen kerää itselleen liian suuren taakan.

Heh. Minulla on lähes täydellinen aviomies, mutta haluaisin nähdä sen, että hän ostaa molemmille lapsille ajoissa uudet kengät ja vaatteet. Tähän mennessä hän on nimittäin ollut ihan ulapalla siitä, että milloin pitää olla uudet jo valmiina, sekä mitä ominaisuuksia näissä pitää olla. Ja kun hän pukee lapset ulos, haalarin kaulukset esim. jätetään auki ja kauluriakaan ei laiteta. Mies on valitettavasti jäänyt työttömäksi, niin nyt on päässyt opettelemaan.

Mikä on se tarkka päivä, kun uusien vaatteiden pitää olla valmiina ja vanhat muuttuvat tomuksi? Onko se kolmas maaliskuuta vai yhdeksäs syyskuuta, vai mikä?

Ennen kuin niitä tarvitsee. Toppahaalari tarvitsisi olla ennen kuin on lunta ja pakkasta, kumisaappaat ennen kuin sataa kaatamalla vettä. Sepä olisikin näppärää, jos olisi tiedossa joku tarkka päivä milloin toppakamppeita tarvitsee, silloin voisikin jättää ostokset viime tippaan.

Onneksi ihminen ei kasva niin nopeasti, että tilanne dramaattisesti muuttuisi yhdessä yössä tai edes kuukaudessa, vaikka menisi vähän pienelläkin jonkun aikaa. Ihan rennosti vaan.

Mutta puolessa vuodessa kasvaa. Sehän tässä on kyseessä, että keväällä sopivat vaatteet eivät sovi syksyllä ja päinvastoin.

Niin, eli tarkoittaako se sinulla sitä, että murehdit ja suunnittelet puoli vuotta etukäteen seuraavaa haalaria?

Fiksulla vanhemmalla on noin puolen vuoden, vuoden vaatevarasto etukäteen, kyllä. Eli seuraava toppavaate kannattaa ostaa edellisen tammikuun aleista.

Omilla lapsilla kasvu ei ollut tasaista vaan välillä heille tuli kasvuspurtteja. He saattoivat olla seuraavan talven alussa ihan eri kokoisia mitä tammikuussa olin arvellut, joten liian aikaisin ostetut vaatteet saattoi olla ihan väärän kokoisia.

Voe perhana kun tuli kesällä pilkottua liiteri täyteen polttopuita, riittää ainakin vuodeksi vaikka kävis joka päivä saunassa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kolme lasta ja rahat melko tiukassa. Jos yhtäkkiä huomaisin, että kaikilta on jääneet edellisen vuoden talvivaatteet pieneksi, niin hirveä lasku tulisi, jos tuosta noin vain lähtisin ostamaan seuraavalle koulupäivälle uudet talvivaatteet jokaiselle. Joudun suunnittelemaan mistä alennuksesta ostan ja mahdollisesti kiertämään kirppiksiä toivoen löytäväni tiettyjä asioita. Tämä vaatii ajattelua ja aikaa yllättävän paljon. Inhoan yli kaiken metsästää lapsille mahdollisimman halvalla laadukasta vaatetta.

Toinen, mikä mielestäni vaatii metatyötä, on ruoat. En varmasti niin suunnittelisi, jos rahaa olisi enemmän ja kaupasta voisi ostaa, mitä haluaa. En pidä ruoanlaitosta, joten siksi tässäkin se vähäinenkin ajattelu tuntuu kuormittavalta.

Mikään vaatteista ei siis kelpaa tai ole enää käyttökuntoinen nuoremmalle lapselle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessakohan perheessä oikeasti lapset olisi asianmukaisesti puettu budjettiin sopivilla vaatteilla, jos tämä olisi isien vastuulla 🧐

Suurimmassa osassa.

Tämä on jälleen esimerkki siitä miehen osallistumisen väheksymisestä, joka johtaa siihen, että mies ei halua osallistua ja nainen kerää itselleen liian suuren taakan.

Heh. Minulla on lähes täydellinen aviomies, mutta haluaisin nähdä sen, että hän ostaa molemmille lapsille ajoissa uudet kengät ja vaatteet. Tähän mennessä hän on nimittäin ollut ihan ulapalla siitä, että milloin pitää olla uudet jo valmiina, sekä mitä ominaisuuksia näissä pitää olla. Ja kun hän pukee lapset ulos, haalarin kaulukset esim. jätetään auki ja kauluriakaan ei laiteta. Mies on valitettavasti jäänyt työttömäksi, niin nyt on päässyt opettelemaan.

Mikä on se tarkka päivä, kun uusien vaatteiden pitää olla valmiina ja vanhat muuttuvat tomuksi? Onko se kolmas maaliskuuta vai yhdeksäs syyskuuta, vai mikä?

Ennen kuin niitä tarvitsee. Toppahaalari tarvitsisi olla ennen kuin on lunta ja pakkasta, kumisaappaat ennen kuin sataa kaatamalla vettä. Sepä olisikin näppärää, jos olisi tiedossa joku tarkka päivä milloin toppakamppeita tarvitsee, silloin voisikin jättää ostokset viime tippaan.

Onneksi ihminen ei kasva niin nopeasti, että tilanne dramaattisesti muuttuisi yhdessä yössä tai edes kuukaudessa, vaikka menisi vähän pienelläkin jonkun aikaa. Ihan rennosti vaan.

Mutta puolessa vuodessa kasvaa. Sehän tässä on kyseessä, että keväällä sopivat vaatteet eivät sovi syksyllä ja päinvastoin.

Niin, eli tarkoittaako se sinulla sitä, että murehdit ja suunnittelet puoli vuotta etukäteen seuraavaa haalaria?

Fiksulla vanhemmalla on noin puolen vuoden, vuoden vaatevarasto etukäteen, kyllä. Eli seuraava toppavaate kannattaa ostaa edellisen tammikuun aleista.

Omilla lapsilla kasvu ei ollut tasaista vaan välillä heille tuli kasvuspurtteja. He saattoivat olla seuraavan talven alussa ihan eri kokoisia mitä tammikuussa olin arvellut, joten liian aikaisin ostetut vaatteet saattoi olla ihan väärän kokoisia.

Merkillisiä mutantteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kolme lasta ja rahat melko tiukassa. Jos yhtäkkiä huomaisin, että kaikilta on jääneet edellisen vuoden talvivaatteet pieneksi, niin hirveä lasku tulisi, jos tuosta noin vain lähtisin ostamaan seuraavalle koulupäivälle uudet talvivaatteet jokaiselle. Joudun suunnittelemaan mistä alennuksesta ostan ja mahdollisesti kiertämään kirppiksiä toivoen löytäväni tiettyjä asioita. Tämä vaatii ajattelua ja aikaa yllättävän paljon. Inhoan yli kaiken metsästää lapsille mahdollisimman halvalla laadukasta vaatetta.

Toinen, mikä mielestäni vaatii metatyötä, on ruoat. En varmasti niin suunnittelisi, jos rahaa olisi enemmän ja kaupasta voisi ostaa, mitä haluaa. En pidä ruoanlaitosta, joten siksi tässäkin se vähäinenkin ajattelu tuntuu kuormittavalta.

Mikään vaatteista ei siis kelpaa tai ole enää käyttökuntoinen nuoremmalle lapselle?

Sitähän ei tiedä sovittamatta.

Ja meillä kävi niin, että kun esikoinen on kevään lapsi ja kuopus syksyn lapsi, kausivaatteet oli aina väärään aikaan vuodesta sopivia.

Eli muut kengät kuin kumpparit ei olleet käytännössä koskaan oikeankokoisia ja talvihaalareissa oli myös samaa ongelmaa.

Koska tää metatyö tarkottaa oikeesti vain turhaa etukäteen murehtimista.

Kun talvitakki pieni -> hommaa käytetty kirpparilta tai osta uutena

Kun piltti loppuu -> osta lisää pilttiä

Jne.

Mikä tässä on niin vaikeaa? Ainoastaan ehkä jos asuu korvessa ja lähin kauppa ja sivisaalitio 30 km päässä autolla. Mutta jos asuu ihan peruslähiössä ja välimatkat kohtuullisia en tajua tätä valitusta.

T: nainen joka ei harrasta metatyötä aka etukäteen murehtimista

Vierailija kirjoitti:

Koska tää metatyö tarkottaa oikeesti vain turhaa etukäteen murehtimista.

Kun talvitakki pieni -> hommaa käytetty kirpparilta tai osta uutena

Kun piltti loppuu -> osta lisää pilttiä

Jne.

Mikä tässä on niin vaikeaa? Ainoastaan ehkä jos asuu korvessa ja lähin kauppa ja sivisaalitio 30 km päässä autolla. Mutta jos asuu ihan peruslähiössä ja välimatkat kohtuullisia en tajua tätä valitusta.

T: nainen joka ei harrasta metatyötä aka etukäteen murehtimista

Juoksetko sinäkin siis Tuikkukippomiehen kanssa vain aina kauppaan hakemaan joka kerta yhden tavaran?

Et sovita vanhoja vaatteita, et korjaa tai huolla niitä, kirpparille pöäsee ostamaan ja myymään ihan sisään kävelemällä 24/7.

Mitään ei koskaan tarvitse etsiä? Vaan aina on suoraan sopiva ekassa kaupassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tää metatyö tarkottaa oikeesti vain turhaa etukäteen murehtimista.

Kun talvitakki pieni -> hommaa käytetty kirpparilta tai osta uutena

Kun piltti loppuu -> osta lisää pilttiä

Jne.

Mikä tässä on niin vaikeaa? Ainoastaan ehkä jos asuu korvessa ja lähin kauppa ja sivisaalitio 30 km päässä autolla. Mutta jos asuu ihan peruslähiössä ja välimatkat kohtuullisia en tajua tätä valitusta.

T: nainen joka ei harrasta metatyötä aka etukäteen murehtimista

Juoksetko sinäkin siis Tuikkukippomiehen kanssa vain aina kauppaan hakemaan joka kerta yhden tavaran?

Et sovita vanhoja vaatteita, et korjaa tai huolla niitä, kirpparille pöäsee ostamaan ja myymään ihan sisään kävelemällä 24/7.

Mitään ei koskaan tarvitse etsiä? Vaan aina on suoraan sopiva ekassa kaupassa.

Taidat oikeasti olla idiootti eli siis älyllisesti kehitysvammainen elämää haittaavalla tasolla. Sivusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tää metatyö tarkottaa oikeesti vain turhaa etukäteen murehtimista.

Kun talvitakki pieni -> hommaa käytetty kirpparilta tai osta uutena

Kun piltti loppuu -> osta lisää pilttiä

Jne.

Mikä tässä on niin vaikeaa? Ainoastaan ehkä jos asuu korvessa ja lähin kauppa ja sivisaalitio 30 km päässä autolla. Mutta jos asuu ihan peruslähiössä ja välimatkat kohtuullisia en tajua tätä valitusta.

T: nainen joka ei harrasta metatyötä aka etukäteen murehtimista

Juoksetko sinäkin siis Tuikkukippomiehen kanssa vain aina kauppaan hakemaan joka kerta yhden tavaran?

Et sovita vanhoja vaatteita, et korjaa tai huolla niitä, kirpparille pöäsee ostamaan ja myymään ihan sisään kävelemällä 24/7.

Mitään ei koskaan tarvitse etsiä? Vaan aina on suoraan sopiva ekassa kaupassa.

Taidat oikeasti olla idiootti eli siis älyllisesti kehitysvammainen elämää haittaavalla tasolla. Sivusta.

Oliko kysymykset sulle liian haastavia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska tää metatyö tarkottaa oikeesti vain turhaa etukäteen murehtimista.

Kun talvitakki pieni -> hommaa käytetty kirpparilta tai osta uutena

Kun piltti loppuu -> osta lisää pilttiä

Jne.

Mikä tässä on niin vaikeaa? Ainoastaan ehkä jos asuu korvessa ja lähin kauppa ja sivisaalitio 30 km päässä autolla. Mutta jos asuu ihan peruslähiössä ja välimatkat kohtuullisia en tajua tätä valitusta.

T: nainen joka ei harrasta metatyötä aka etukäteen murehtimista

Juoksetko sinäkin siis Tuikkukippomiehen kanssa vain aina kauppaan hakemaan joka kerta yhden tavaran?

Et sovita vanhoja vaatteita, et korjaa tai huolla niitä, kirpparille pöäsee ostamaan ja myymään ihan sisään kävelemällä 24/7.

Mitään ei koskaan tarvitse etsiä? Vaan aina on suoraan sopiva ekassa kaupassa.

Taidat oikeasti olla idiootti eli siis älyllisesti kehitysvammainen elämää haittaavalla tasolla. Sivusta.

Oliko kysymykset sulle liian haastavia?

Ei kuten ei arjesta selviäminen muutenkaan. Sinähän tässä haasteita koet kaikilla sektoreilla.