Peruskoulun alaluokilla päteminen ei kerro miten lapsi menestyy aikuisena

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 12:50"]

Tai edes lukiossa. Huippuarvosanoja saavista tytöistä tulee kaupankassoja ja lähäreitä. Tunnollisuutta ei aina palkita.

[/quote]

Jos nyt ajattelen omaa ala-asteaikaani, niin kyllä ne kiitetäviä saaneet saivat kiitettäviä arvosanoja myös lukiosta ja jatkoivat yliopistoon. Aika pitkälle arvosanat korreloivat siitä mitä lapsesta tulee.

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 12:50"]

Tai edes lukiossa. Huippuarvosanoja saavista tytöistä tulee kaupankassoja ja lähäreitä. Tunnollisuutta ei aina palkita.

[/quote]Tai sitten ei. Ja mikä "päteminen"?

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 17:43"]

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 12:50"]

Tai edes lukiossa. Huippuarvosanoja saavista tytöistä tulee kaupankassoja ja lähäreitä. Tunnollisuutta ei aina palkita.

[/quote]

Jos nyt ajattelen omaa ala-asteaikaani, niin kyllä ne kiitetäviä saaneet saivat kiitettäviä arvosanoja myös lukiosta ja jatkoivat yliopistoon. Aika pitkälle arvosanat korreloivat siitä mitä lapsesta tulee.

[/quote]Jos muistelen omaa ala-asteluokkaani, nii siitä sakista pääsi  yliopistoon vain 6 ja kyllä nämä olivat kaikki hyviä oppilaita läpi koko koulutaipaleensa.  Yhteensä oppilaita oli pahimmillaan siis 36. Terveiset Vantaalta ja  ysärin lamavuosilta.

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 14:30"]

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 14:13"]

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 13:51"]

Unohdetaan "minä ja mun mies" ja katsotaan OKM:n tilastoja ja aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Niiden mukaan hyvä koulumenestys ala-asteella korreloi selkeästi sen kanssa, miten pärjää aikuisena. Osasta hikipinkoja tulee kaupan kassoja ja osasta luusereita yrittäjiä. Silti yleinen trendi on se, että hyvää koulumenestystä seuraa opiskeluputki ja sitä seuraa työpaikka ja ns. menestyminen. Sen sijaa laiskottelusta seuraa opiskelun päättyminen peruskouluun, pätkätöitä, masennusta, erilaisia sosiaalisia ongelmia.

Jos eskarissa lapsesta näkee, tuleeko hänestä yhteiskunnan täysvaltainen jäsen vai todennäköinen sossupummi. Etenkin äidin oma koulutustaso sekä asenne koulunkäyntiin ja opiskeluun ratkaisee.

[/quote]

Eli mikäli oikein ymmärsin, sinun mielestäsi "menestymistä" on vain yliopistokoulutus. Kaikki muut on sitten "todennäköisiä sossupummeja". Jeps, todellinen elämä kertoo että siltä väliltä löytyy vaikka ja mitä. Tule alas sieltä tornista.

[/quote]

Missä kohtaa tekstiäni on termi "yliopistokoulutus"? Itse en sitä huomaa, opiskelupaikka kun voi olla muuallakin. Eiköhän kommenttisi kerro huomattavasti enemmän sinusta ja lukutaidostasi kuin minun ja tutkijoiden asenteista.

[/quote]

Ei missään kohdassa. Päättelin vain siitä mitä kirjoitit näissä lauseissa: "Osasta hikipinkoja tulee kaupan kassoja ja osasta luusereita yrittäjiä. Silti yleinen trendi on se, että hyvää koulumenestystä seuraa opiskeluputki". 

Jos jotain elämässä olen oppinut, niin sen että opiskelua menestymisen takeena pitävät ovat niitä joiden mielestä esim. amk-tutkinto ei ole minkäänarvoinen.

Mitä se "menestyminen" edes on? Onko se hiton hyvä palkka? Vai se että on opiskellut pitkälle? Vai se että saa aikaan jotain sellaista joka jää historian kirjoihin?

Ala-asteella menestys ei paljoa korreloi myöhempään menestykseen, mutta Yläasteella/lukiossa pärjääminen jo kertoo enemmän. Nimimerkillä keskiarvo ala-asteella 7 ja lukiossa 8.9, E/M-paperit ja yliopistoon ekalla yrittämällä.

No, onhan sillä merkitystä elämässä. Tietyt perusasiat kumulatiivissa aineissa tietysti pitää alakoulussa oppia tai tulee kivinen tie myöhemmin.

Sen lisäksi alakoulun menestys korreloi monesti kodin kanssa eli hyvän perheen lapset pärjää aina alakoulussa, vaikkeivat perinteisesti ajateltuna välkyimpiä olisikaan. Hyvä koti taas antaa elämään hyvät eväät, joilla voi rakentaa tasapainoisia ihmissuhteita työpaikasta huolimatta.

t: 9.5 keskiarvo kutoselta, 9.8 ysiltä ja kuusi laudaturia lukiosta, kaksi akateemista tutkintoa ja johtavassa asemassa

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 12:50"]Tai edes lukiossa. Huippuarvosanoja saavista tytöistä tulee kaupankassoja ja lähäreitä. Tunnollisuutta ei aina palkita.

[/quote]

Mitähän ajatuksia tästä pitää perata?

Alakoulun huippuarvosanat?

Kaupan kassan tai lähihoitajan "surkea" elämä?

Menestys?

Tunnollisuus?

Ohis, mutta on niitä jotka saavat ns. ilmaiseksi hyviä numeroita, ja niitä jotka joutuvat ponnistelemaan paljon saadakseen hyviä numeroita. Minusta nuo kaksi ryhmää pitäisi "erottaa" toisistaan, koska kyseessä on erilaiset ihmistyypit.

Itse en panostanut kouluun yläasteella enkä lukiossa, oli niin paljon muuta tekemistä (harrastuksia, kavereiden kanssa hengailua jne.) en esim. lukenut kokeisiin, ja siitä huolimatta keskiarvoni oli enemmän tai vähemmän päälle 8. Itse koin että sain nuo numerot ns. tekemättä mitään, asiat vaan jäävät helposti päähäni. Moni tuttu joka oikeasti käytti aikaa läksyihin ja luki kokeisiin sai huonompia numeroita.

Aikuisena tuo on näkynyt niin, että teen edelleen sellaisia juttuja mitkä minua kiinnostavat. Minulla on todella mieluinen työ jossa ihan ok palkka, ja aikaa jää edelleen myös harrastuksille. Sääliksi käy esim. yhtä tuttua joka haki ja haki vuosien ajan lääkikseen, sitten viimein pääsi, ja ei se olekaan niin "hohdokasta" mitä ajatteli, mutta sen ns. statuksen takia oli "pakko" sinne päästä.

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 19:01"]

No, onhan sillä merkitystä elämässä. Tietyt perusasiat kumulatiivissa aineissa tietysti pitää alakoulussa oppia tai tulee kivinen tie myöhemmin.

Sen lisäksi alakoulun menestys korreloi monesti kodin kanssa eli hyvän perheen lapset pärjää aina alakoulussa, vaikkeivat perinteisesti ajateltuna välkyimpiä olisikaan. Hyvä koti taas antaa elämään hyvät eväät, joilla voi rakentaa tasapainoisia ihmissuhteita työpaikasta huolimatta.

t: 9.5 keskiarvo kutoselta, 9.8 ysiltä ja kuusi laudaturia lukiosta, kaksi akateemista tutkintoa ja johtavassa asemassa

[/quote]Työpaikasta huolimatta? Vai kuitenkin riippumatta. ;)

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 12:50"]

Tai edes lukiossa. Huippuarvosanoja saavista tytöistä tulee kaupankassoja ja lähäreitä. Tunnollisuutta ei aina palkita.

[/quote]voivat olla kassaneitinä sen aikaa kun löytävät opiskelupaikan tai saavat, sehän oli alisuoriutumista jos kassaan päätyy huipputodistuksella.

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 12:50"]

Tai edes lukiossa. Huippuarvosanoja saavista tytöistä tulee kaupankassoja ja lähäreitä. Tunnollisuutta ei aina palkita.

[/quote]

En ehdi lukemaan muita. Mutta komppaan tämän. Olin ala-asteella aika huono ja yläastekaan ei ihan huipusti mennyt. Mutta kun pääsin lukioon, numerot nousivat huimasti ja kirjoitin hyvät arvosanat. Minulla on lievä lukihäiriö ja ala-asteen nippelitieto ei oikein jäänyt päähän, mutta kun pääsi lukioon ja painotettiin asioiden ja kokonaisuuksien ymmärtämistä, olin itsekin todella hämmästynyt, kun aloin vedellä kymppejä kokeesta, kun ala-asteella mulle hoettiin aina, että olen tyhmä. Myöhemminkin elämässä olen pärjännyt hyvin ja teen mielekästä työtä.

Omista luokkatovereistani näki muutamista ihan selvästi miten tulee menemään: joistain tuli koulutettuja menestyjiä ja joistain roskaväkeä.

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 19:11"]

Ohis, mutta on niitä jotka saavat ns. ilmaiseksi hyviä numeroita, ja niitä jotka joutuvat ponnistelemaan paljon saadakseen hyviä numeroita. Minusta nuo kaksi ryhmää pitäisi "erottaa" toisistaan, koska kyseessä on erilaiset ihmistyypit.

Itse en panostanut kouluun yläasteella enkä lukiossa, oli niin paljon muuta tekemistä (harrastuksia, kavereiden kanssa hengailua jne.) en esim. lukenut kokeisiin, ja siitä huolimatta keskiarvoni oli enemmän tai vähemmän päälle 8. Itse koin että sain nuo numerot ns. tekemättä mitään, asiat vaan jäävät helposti päähäni. Moni tuttu joka oikeasti käytti aikaa läksyihin ja luki kokeisiin sai huonompia numeroita.

Aikuisena tuo on näkynyt niin, että teen edelleen sellaisia juttuja mitkä minua kiinnostavat. Minulla on todella mieluinen työ jossa ihan ok palkka, ja aikaa jää edelleen myös harrastuksille. Sääliksi käy esim. yhtä tuttua joka haki ja haki vuosien ajan lääkikseen, sitten viimein pääsi, ja ei se olekaan niin "hohdokasta" mitä ajatteli, mutta sen ns. statuksen takia oli "pakko" sinne päästä.

[/quote] Täällä samanmoinen. Olen ollut lukion jälkeen ensin töissä, juurikin näissä parjatuissa "paskahommissa" ja sinä aikana mietiskelin, mitä elämälläni haluan tehdä. Hain sitten muutaman vuoden jälkeen opiskelemaan, pääsin ja vähän aikaa sitten palautin gradun. Ja hakeuduin alalle, joka kiinnostaa kovasti, mutta statukseltaan ei ehkä ole niitä hehkeimpiä.

Moni ehkä haluaa tehdä kaupan kassan tai lähihoitajan hommaa. Ihmisillä on erilaisia tapoja elää, yleensä uratykkinä oleminen ja perhe-elemä on haastava yhdistelmä. Lisäksi joku haluaa vastuuta ja on valmist tekemään töitä kotonakin, toinen taas kaihtaa sitä että työ seuraa kotiin, eikä halua olla isossa vastuussa työssään.

Nykyään moni downshiftaa ja hyppää oravanpyörästä pois, asian voi nähdä niinkin että moni fiksu on tajunnut alun alkaenkin jättää tuon elämänvaiheen elämästään pois. Loppujen lopuksi onni syntyy yksinkertaisista asioista, tiedän yhden uraäidin joka itki sitä kuinka ei koskaan ehtinyt leipomaan omien lastensa kanssa, lapsenlapsien kanssa sitten puuhasi enemmän mitä ikinä omien lastensa kanssa.

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 12:50"]

Tai edes lukiossa. Huippuarvosanoja saavista tytöistä tulee kaupankassoja ja lähäreitä. Tunnollisuutta ei aina palkita.

[/quote] Olet matematiikassa huippu, kemiassa ja fykessa niin pääset opiskelemaan esim DI:ksi ja tuohon lisätään biologia niin hyvät mahikset päästä esim lääkikseen. Ei kannata jäädä kaupan kassaksi. Sitäpaitsi merkonomit menee niihin hommiin.

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 13:45"]

Ap on oikeassa. Itse olin esim. koko ala-asteen luokkani/ vuosiasteeni paras, ja vielä ihan yrittämättä. En edes päntännyt kokeisiin, silti tuli kymppejä ja stipendi joka lukuvuosi.

Nykyään olen työtön, kouluttamaton, syrjäytynyt ja masentunut hylkiö.

[/quote]hoida masennus jos innostuisit opiskelemaan ja maailma olisi valoisampi

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 18:54"]

Ala-asteella menestys ei paljoa korreloi myöhempään menestykseen, mutta Yläasteella/lukiossa pärjääminen jo kertoo enemmän. Nimimerkillä keskiarvo ala-asteella 7 ja lukiossa 8.9, E/M-paperit ja yliopistoon ekalla yrittämällä.

[/quote]

Ja koska sinulla on yhden hengen otanta, niin ohitat sillä noin 300 000 nuoresta tehdyn tutkimuksen, jonka tulos on päinvastainen.

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 18:33"]

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 14:30"]

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 14:13"]

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 13:51"]

Unohdetaan "minä ja mun mies" ja katsotaan OKM:n tilastoja ja aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Niiden mukaan hyvä koulumenestys ala-asteella korreloi selkeästi sen kanssa, miten pärjää aikuisena. Osasta hikipinkoja tulee kaupan kassoja ja osasta luusereita yrittäjiä. Silti yleinen trendi on se, että hyvää koulumenestystä seuraa opiskeluputki ja sitä seuraa työpaikka ja ns. menestyminen. Sen sijaa laiskottelusta seuraa opiskelun päättyminen peruskouluun, pätkätöitä, masennusta, erilaisia sosiaalisia ongelmia.

Jos eskarissa lapsesta näkee, tuleeko hänestä yhteiskunnan täysvaltainen jäsen vai todennäköinen sossupummi. Etenkin äidin oma koulutustaso sekä asenne koulunkäyntiin ja opiskeluun ratkaisee.

[/quote]

Eli mikäli oikein ymmärsin, sinun mielestäsi "menestymistä" on vain yliopistokoulutus. Kaikki muut on sitten "todennäköisiä sossupummeja". Jeps, todellinen elämä kertoo että siltä väliltä löytyy vaikka ja mitä. Tule alas sieltä tornista.

[/quote]

Missä kohtaa tekstiäni on termi "yliopistokoulutus"? Itse en sitä huomaa, opiskelupaikka kun voi olla muuallakin. Eiköhän kommenttisi kerro huomattavasti enemmän sinusta ja lukutaidostasi kuin minun ja tutkijoiden asenteista.

[/quote]

Ei missään kohdassa. Päättelin vain siitä mitä kirjoitit näissä lauseissa: "Osasta hikipinkoja tulee kaupan kassoja ja osasta luusereita yrittäjiä. Silti yleinen trendi on se, että hyvää koulumenestystä seuraa opiskeluputki". 

Jos jotain elämässä olen oppinut, niin sen että opiskelua menestymisen takeena pitävät ovat niitä joiden mielestä esim. amk-tutkinto ei ole minkäänarvoinen.

Mitä se "menestyminen" edes on? Onko se hiton hyvä palkka? Vai se että on opiskellut pitkälle? Vai se että saa aikaan jotain sellaista joka jää historian kirjoihin?

[/quote]

Menestyminen on sitä, että pystyy elättämään omat lapsensa ilman sossun tukea ja maksamaan asumisensa ilman asumistukea.

TEMin tilastojen mukaan koulutus takaa työpaikan varmemmin kuin kouluttamattomuus.

Minun hikipinkotyttöni lukee oikeustiedettä ja toden totta, istuu joskus lauantai-iltaisin ja sunnuntaisin kassalla, koska siinä tienaa kohtalaisesti ja tyhmemmät mieluummin etkoilevat tai jatkoilevat tuohon aikaan. Miksi ei ottaisi vastaan kohtuullisen helppoa työtä, josta on kokemusta jo lukioajalta? Viikolla voi tehdä osa-aikaisena töitä asianajotoimistossa.

Oppilaani tuumasi kutosella, että hänestä tulee kuitenkin siivooja paikalliseen majoitusliikkeeseen. Mitäpä minä siihen sanomaan, olin samaa mieltä; ei huono vaihtoehto. Pääasia, jos on töitä/töissä.