Minkä ikäisenä löysit elämäsi miehen?
Tiedän että naurettavaa mutta tuntuu etten ikinä löydä sopivaa kumppania :( olen 21v. En ole ikinä seurustellut, säätöjä turhankin paljon ja sydän välillä palasina.
Kommentit (83)
19-vuotiaana. Nyt ollaan 38-vuotiaita ja edelleen onnellisesti yhdessä.
Olin 13. Yhteistä taivalta takana 11 vuotta. :)
19-vuotiaana.
Yli 60-vuotias äitini tapasi isäni 14-vuotiaana. Isä oli vuoden vanhempi.
21 vuotiaana, mies oli 25v. Kyllä sen tuntee kun on omansa löytänyt :)
19-vuotiaana. En tosin silloin tajunnut löytäneeni "elämäni miestä", ajattelin meidän olevan siihen ihan liian nuoria. Olimme sitä paitsi tunteneet toisemme jo pari vuotta - olin 17-vuotias, kun ekan kerran tavattiin. Itse olin aina ajatellut, että vakiintuisin vasta lähempänä kolmeakymmentä. Uskon, että vanhempien malli vaikuttaa tähän suuresti!
Nyt olemme olleet yhdessä 13 vuotta hyvin onnellisina. En silti vielä panikoisi ap:n ikäisenä - näen jatkuvasti, miten ympärilläni hyvin eri ikäiset ihmiset löytävät itselleen puolison. Muutamat edelleen yhdessä olevat ystävämme löysivät toisensa meitäkin nuorempina. Eräs hyvä ystäväni taas on löytänyt puolisonsa vasta nyt, 31-vuotiaana. Suurin osa jossain siinä välillä. Älä ap ota paineita - epätoivo ei ole tyypillisesti miestenkään mielestä puoleensa vetävä piirre. Ole vain rohkeasti oma itsesi äläkä liikaa stressaa parinmuodostuksesta, niin se todennäköisesti jossain vaiheessa tapahtuu. :)
Joku katkera alapeukuttelija? :'D
Ikää 40 + ja elämän mies edelleen löytymättä, vaikka avioliittoa kesti 20 v ja kolme lasta.
26-vuotiaana. Saan kylmiä väreitä jo ajattelemallakin häntä. Ei ole tapahtunut kenenkään toisen kohdalla koskaan (vaikka mm. Monen vuoden suhteita takana).
Oikeasti ;)
Elä nyt vapaata elämää ystävien ja itsesi ehdoilla, tutustu maailmaan ja nauti!!!
Sulla ei ole vielä kiire huomiseen, elä tätä päivää. Ehdit varmasti.
t 26v alkanut eka vakava seurustelu, 34v tapasin OIKEAN, 3 lasta
20-vuotiaana mutta olishan tuota voinut kymmenenkin vuotta odotella. Onnellisia ollaan mutta älä sinä, ap, pidä kiirettä :)
24-vuotiaana erosin huonosta suhteesta ja löysin nopeasti uuden rakkauden. Nyt 12 vuoden jälkeen meillä on kolme lasta.
37-vuotiaana, kerran lapsettomasta liitosta erottuani. Kyllä se elämäsi rakkaus tulee vastaan, parempi ehkä lakata sitä etsimästä ja odottamasta ja keskittyä niihin asioihin, jotka nykyisessä elämässäsi tekevät sinut onnelliseksi. Jos sellaisia ei nyt ole tarpeeksi, etsi uusia mielenkiinnon kohteita.
Omaan elämiseen ja harrastuksiin keskittyminen tuntuu kummasti herättävän miestenkin kiinnostusta, ainakin enemmän kuin sen oikean vimmainen etsiminen. Rakasta itseääsi ja nauti elämästä!
27-vuotiaana. Olin juuri eronnut narsistisia luonteenpiirteitä omaavasta exästäni ja olin täysin valmis elämään loppuelämäni sinkkuna. No tapasikin sitten ensimmäisellä suhteen jälkeisellä sinkkubaarireissullani nykyisen aviomieheni! Kohta kymmenen vuotta yhteistä taivalta takana :)
19v tai mistä sitä tietää jos löydän vielä joskus toisenkin kerran elämässäni elämäni miehen. Tämän kanssa olen ollut yhdessä onnelliset 10 vuotta ja tarkoitus on olla koko loppuelämä. Kaikkea voi kuitenkin sattua ja tapahtua.