17v alkanut juopottelemaan.
Enkä tiedä mitä tehdä. Tässä viimeisen kuukauden aikana olen löytänyt kalja/lonkerotölkkejä huoneesta. Ja joitain kertoja ihan nähnytkin teinin juomassa.
Eli pelailee huoneessaan netissä ja tissuttelee ja höpöttelee kavereiden kanssa. Olen koittanut jutella asiasta muutaman kerran ihan nätisti. Kommentit vaan, että joojoo tai, että oothan sä itekin juonut nuorena. Noniin olen (ja paljon) , mutta se oma nuorena juominen oli sitä, että kaupungilla pyörittiin kavereiden kanssa ja hengailtiin.
Nyt koronan takia tuo teini pysyy kotona, mutta juo.
Olen raivolla myös lähestynyt ja huutanut, että täällä ei aleta juopottelee, että juo sitten kun asut omillasi ja mitä nyt voi kiukuissaan sanoa. Ei kantanut hedelmää. Ja lapsi siis ihan itse omilla tienesteillään juomat hommaa ja kaverit jo täysi-ikäisiä.
Mun mielestä ei ole normaalia, en halua, että lapsestani kasvaa alkkis, niitä on suvussani ollut ihan tarpeeksi. Ja tiedän, että teinin elämään kuuluu alkokokeilut yms, mutta se että omassa huoneessa istutaan ja tissutellaan ei ole mun mielestä normaalia.
Ei ole masentunut ja on kavereita ja pelaakin niiden kavereiden kanssa ja juo.
Se hyvä puoli tässä on, että ei luuhaa kaupungilla juomassa/koronaa tuomassa, mutta ei paljon lohduta. En halua tästä tavasta mitään uutta normaalia. Teini ei örvellä ja hänestä ei juurikaan huomaa, että on juonut. Minä huomaan ja haistan. Meillä kotona me aikuiset juomme joskus, saunakaljat toisinaan tai viinipullo. Että ei se mikään piru ole täällä ollut.
Haluaisin katkaista tämän kierteen, ennenkuin ollaan jo syvissä vesissä, en vaan tiedä mitä tehdä. Ja kyseessä on ihan aika miehen kokoinen ja näköinen kohta 18v ja töissä käy. Tekee vain iltavuoroja, joten ei tarvitse aikaisin heräilläkään. Mutta tietyt säännöt on kun kotona asutaan. Ahdistaa.
Kommentit (135)
No ei kai tuo nyt niin kovin vaarallista ole tuon ikäisellä jos määrät kohtuullisia ja ei nyt ihan jatkuvaa. Parempihan se on että on kotona kuin kylillä.
Vierailija kirjoitti:
No ei kai tuo nyt niin kovin vaarallista ole tuon ikäisellä jos määrät kohtuullisia ja ei nyt ihan jatkuvaa. Parempihan se on että on kotona kuin kylillä.
No ei varmaan vielä, mutta en jotenkin koe normaalina alaikäisen tissuttelua omassa huoneessa 3-5kertaa viikossa. Ja äkkiäkö ne määrät siitä nousee. En vain tiedä mitä tehdä.
Ap
Jos alat kovasti saarnaamaan niin luultavasti lähtee pois kotoa juomaan. Sehän on vaan hyvä että luottaa vanhempiin eikä piilottele joten nyt kannattaa käyttää tilanne hyväksi. Avointa keskustelua siis kehiin alkoholin haitoista ja kohtuukäytöstä.
Kaikki ”edut” pois jos sellaisia on. Eli itse maksaa ruokansa jne? Ehkä kannattaa ensin kokeilla lempeää lähestymistapaa, eli kiihkottomasti kertoo suvun alkoholisteista, vaikutuksista terveyteen, tyttöystävän saa helpommin kun ei läträä viinan kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kai tuo nyt niin kovin vaarallista ole tuon ikäisellä jos määrät kohtuullisia ja ei nyt ihan jatkuvaa. Parempihan se on että on kotona kuin kylillä.
No ei varmaan vielä, mutta en jotenkin koe normaalina alaikäisen tissuttelua omassa huoneessa 3-5kertaa viikossa. Ja äkkiäkö ne määrät siitä nousee. En vain tiedä mitä tehdä.
Ap
No joo, 3-5 kertaa viikossa on kieltämättä aika usein. Kannattaa puhua rahanmenosta, alkoholin sisältämistä kaloreista, jne.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ”edut” pois jos sellaisia on. Eli itse maksaa ruokansa jne? Ehkä kannattaa ensin kokeilla lempeää lähestymistapaa, eli kiihkottomasti kertoo suvun alkoholisteista, vaikutuksista terveyteen, tyttöystävän saa helpommin kun ei läträä viinan kanssa...
No ruokaa ei varsinaisesti maksa itse, paitsi jos tilaa jotain, muuten on jääkaappi käytettävissä. Maksaa esim omat laskunsa ja vaatteensa.
Lempeästi olen koittanut lähestyä, tietää kyllä, että osa suvusta kuollut viinan kanssa läträämiseen. Olen kertonut omasta nuoruudesta ja silloin 90-luvulla se oli ihan erilaista. (Silloin juotiin varmasti paljon enemmän.)
Olen koittanut myös sitä raivoääripäärtä.
Ei tuo vaan jotenkin osaa ajatelle pidemmälle. Ollaan puhuttu omasta asunnosta, mutta sitten joskus myöhemmin.
Tilanne on hankala. Lapsi ei ärise, ei örise, ei luuhaa öitä pois, mutta juo. Ja lapsihan hän vielä on. Näen vain vaaran merkit nyt jo ilmassa.
Ap
Tää maailma on niin sairas, että en yhtään ihmettele. Todennäisesti on syvästi masentunut / ahdistunut ja yrittää hoitaa sitä viinalla. Kuten about 90% suomalaisista. Älä huoli, pahemmaksi vaan menee hänen elämänsä, joutu sitten orjaksi tai katuojaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos alat kovasti saarnaamaan niin luultavasti lähtee pois kotoa juomaan. Sehän on vaan hyvä että luottaa vanhempiin eikä piilottele joten nyt kannattaa käyttää tilanne hyväksi. Avointa keskustelua siis kehiin alkoholin haitoista ja kohtuukäytöstä.
Tätä olen myös miettinyt, enkä tosiaan sitäkään halua, että lähtee jonnekin kylille pyörimään ja juomaan. Musta vaan tuntuu, että ton ikäisen aivot eivät ote vastaan mitään avointa keskustelua niistä haitoista. Ja onko 17v:lla mitään varsinaista kohtuukäyttöä olemassakaan?
Vierailija kirjoitti:
Tää maailma on niin sairas, että en yhtään ihmettele. Todennäisesti on syvästi masentunut / ahdistunut ja yrittää hoitaa sitä viinalla. Kuten about 90% suomalaisista. Älä huoli, pahemmaksi vaan menee hänen elämänsä, joutu sitten orjaksi tai katuojaan.
En usko, että on mitään varsinaista masennusta, mutta uskon kyllä, että tämä maailmantilanne häntä ahdistaa. Niin se ahdistaa muakin. Ja se millaista teinien elämä on tällä hetkellä, ei nuokkareita, ei harrastuksia, ei mitään. Pysykää vaan kotona. Onhan tämä karmeaa. En vaan halua, että mopo lähtee käsistä tai syntyy mikään riippuvuus tässä vaiheessa.
Ap
No jos kaverit ovat täysi-ikäisiä niin vähän hankala tilanne, jos ei aio niistä kavereista eristää.
Meillä sama, mutta energiajuomien kanssa. Kai noihinkin voi joku riippuvuus tulla, tai on varmaan tullutkin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama, mutta energiajuomien kanssa. Kai noihinkin voi joku riippuvuus tulla, tai on varmaan tullutkin.
Meillä kitattiin niitä ennen, nyt vaihtunut lonkeroon. ☹️
Ap
No kuka sitä kaljaa ostaa,vai sinä?
Soita lastensuojeluun ja pyydä ihan joku ulkopuolinen ihminen tulemaan apuun, hän voi vaikka keskustella koko perheelle sekä jutella kahden kesken järkeä teinillesi. Sanot sossuun, että sä et mahda jätkän alkoholin käytölle mitään, ja sen vuoksi haluat apua koska et jaksa enää.
Näkee jätkä, että nyt sulle riittää toi touhu.
Vierailija kirjoitti:
No kuka sitä kaljaa ostaa,vai sinä?
Aloittajahan kertoi jätkällänsä olevan täysi-ikäisiä kavereita *vinvink*
Melkein joka toinen päivä tissuttelee ja enemmänkin. Onhan tuo nyt liikaa. Menee siinä terveyskin nuorella. Korkeintaan kerran viikossa olisi ok. Just tuollainen jatkuva tissuttelu johtaa psyykkiseen riippuvuuteen ja haittoihin.
Vierailija kirjoitti:
Soita lastensuojeluun ja pyydä ihan joku ulkopuolinen ihminen tulemaan apuun, hän voi vaikka keskustella koko perheelle sekä jutella kahden kesken järkeä teinillesi. Sanot sossuun, että sä et mahda jätkän alkoholin käytölle mitään, ja sen vuoksi haluat apua koska et jaksa enää.
Näkee jätkä, että nyt sulle riittää toi touhu.
Minä en vetäisi 17-vuotiasta lastani lastesuojelun tanttojen käsiin. Tulee vain merkintä papereihin ja kun lapsi haluaa elämässä eteenpäin se ruksi siellä on miinusta aina.
Olin itse pikkasen samassa tilanteessa 25-vuotta sitten. Juttelin ensin siskojeni kanssa, en kertonut lapselleni että levittelen hänen asioitaan tädeille, myös kummitädilleen. Sain heitä itselleni apua. Isovanhemmille en kertonut, koska lapseni kunnitti heitä suuresti, oli heille hyvin rakas. Kirjoitin eräälle nuorten parissa toimivalle ihmiselle, ensin anonyymisti sitten nimelläni. Aivan upea ihana mies, jolta me saimme avun. Näytin kirjeenvaihdon lapselleni, Hän sanoi aiemmin sanoi, ettei halua että muita sotketaan, riittää kun minä äitinä autan. Sanoin hänelle, että minä en taida nyt yksin selvitä, isälleen emme kertoneet koska olin ollut lapseni kanssa kaksin jo vuosia. Syyllistin itseäni, mietin myös nuoruuteni omaa alkoholinkäyttöä. Näillä asioilla on tapana periytyä, että viinalla ratkotaan asioita.
Tämän ihanan ammatti-ihmisen kanssa käyty " kirjeenvaihto" auttoi meitä. Kaivan hänet vielä esille ja kiitän (kun olen varma etunimestä) koska lapseni selvisi ja minä olen maailman onnellisin äiti.
Väliin mietin olenko tämän ansainnutkaan, mikä meidät pelastikaan.
Up