Mitä teet, kun olet surullinen?
Onko teillä jotain juttuja, joita teette kun tunnette olevanne allapäin, väsyneitä, sydänsuruissa tai tuntuu vain, että ette vain jaksa jonkun asian takia? (tilapäisesti tietysti, en tarkoita masennusta) pieniä tai isompia juttuja, joilla tulette paremmalle mielelle tai saatte ajatukset muualle.
Kommentit (35)
Syön. Yleensä jäätelöä tai suklaata.
Tapaan ystäviä, hemmottelen itseäni, käyn jumpassa tai ulkona kävelyllä. Ei ainakaan kannata jäädä kotiin murehtimaan tai itkeskelemään.
Matka jonnekin etelään on myös hyvä idea ja ylipäänsä auringossa oleskelu. Tanssiminen/tanssitunti myös auttaa.
Yritän ajatella asioista hyvät puolet ja sitä että maailmassa niin monilla ihmisillä on asiat paljon huonommin
Saako syöminen tuntemaan olonne paremmaksi? Minulla se toimii yleensä vain hetken kunnes tulee huono omatunto tai huono olo syömisistä... ap
Lähden lenkille, salille tai vessaan itkemään. Kuuntelen musiikkia.
Ylös ulos ja lenkille toimii mulla parhaiten.
Lähden autolla ajelemaan ja kuuntelen hyvää musiikkia. Tai sitten lähden ihan vain ulos yksin ja kuuntelen joskus puhelimesta musiikkia. Aika nopeasti asia näyttää paremmalta, harvoin olen pitkään surullinen. Ystävät ja sisko ovat myös hyviä kuuntelijoita.
Nukun ja luen. En missään tapauksessa halua tavata ketään, tai avautua kenellekkään.
Prosessoin tunteitani ja ryömin ihmistenilmoille kun olen valmis.
Itken, siivoan, kiilloitan hopeita, ja jos se ei auta, käyn ostamassa viiniä tai viskiä, sekä tupakkaa ja suklaata. Yleensä jo kauppamatkan aikana helpottaa.
Kuuntelen musiikkia ja itken. Musiikiksi valitsen jotain koskettavaa, usein klassista tai metallia tai sitten sellaista missä sanoitukset uppoaa ja iskee. Olen aika monipuolinen musiikin suhteen, mutta kovin kevyet eivät oikein iske. Musiikki siis saa minut itkemään kunnolla ja itkun jälkeen olo on aina parempi.
Käyn lenkillä, pelaan nettipelejä, kuen keskustelupalstoja jne. En itke, syömisiin ei mieliala vaikuta.
Ruokahalu yleensä menee joten en syö. Katson tvtä ja dataan koneella, olen usein ärtynyt läheisille, lähden aina kavereiden kanssa ulos tilaisuuden tullen.
Juon. Alkoholi ja ystävän seura auttaa, kun olen surullinen.
Lähden juoksulenkille. Sen jälkeen paljon parempi fiilis.
En minä ole surullinen koskaan. Pahalla tuulella ja äkäinen kyllä joskus, mutta surullinen...ei.
Ahmin pussillisen sipsejä. Jos on tosi paha olo, ahmin vielä jotain muutakin, niin että napa ratkeaa.
Syön. Valitettavasti. Stressaavan vuoden aikana olen lihonut 20 kiloa. Nyt etsin uutta keinoa purkaa ahdistusta ja olen aloittanut elämäntapamuutoksen.