Lue keskustelun säännöt.
Olen ärsyttävän ja erikoisen näköinen - ideoita muuttumisleikkiin?
27.12.2020 |
Olen luontaisesti erittäin epämiellyttävän ja jossain määrin mieleenpainuvan näköinen, eikä minusta lähtökohtaisesti pidetä missään ulkonäköni vuoksi. Ihmisten mielestä olen aina vain säälittävä, outo ja nolo. Pukeudun ja meikkaan hyvin neutraalisti kuitenkin ja väritykseltäni olen keskivertosuomalainen, vaikka muuten olen keskivertosuomalaista rumempi. Miten voisin muuttua sellaiseksi, että kohtaisin muutakin kuin halveksintaa ja sääliä? Kaikki hyvät ja kehityskelpoiset ideat ovat tervetulleita.
Kommentit (27)
Vaikea sanoa näkemättä kuvia. Näin nyrkkisääntönä sanoisin, että jos haluaa nostaa statustaan pukeutumisella niin vaatteiden pitäisi olla väreiltää yhteensopivia (ei siis mitään muutenkaan omituisia yhdistelmiä), laadukkaita, siistejä ja istua hyvin. Tässä yhdeydessä puhun siis vaatteista, jotka antavat kuva, että osaat hoitaa asiasi ja pärjäät taloudellisesti. Laadukas talvitakki ja siihen sopivat kengät jo tekevät paljon, muuten hyvännäköisiä vaatteita voi löytää suht halvalla vaikka UFFista tai kirpputoreilta, kunhan vain jaksaa nähdä vähän metsästämisen vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla tulee ärsyttävän ja epämiellyttävän näköisestä ekana mieleen tummahiuksinen rillipää.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa näkemättä kuvia. Näin nyrkkisääntönä sanoisin, että jos haluaa nostaa statustaan pukeutumisella niin vaatteiden pitäisi olla väreiltää yhteensopivia (ei siis mitään muutenkaan omituisia yhdistelmiä), laadukkaita, siistejä ja istua hyvin. Tässä yhdeydessä puhun siis vaatteista, jotka antavat kuva, että osaat hoitaa asiasi ja pärjäät taloudellisesti. Laadukas talvitakki ja siihen sopivat kengät jo tekevät paljon, muuten hyvännäköisiä vaatteita voi löytää suht halvalla vaikka UFFista tai kirpputoreilta, kunhan vain jaksaa nähdä vähän metsästämisen vaivaa.
Mulle "status" on melko yhdentekevä asia, mutta haluaisin näyttää sellaiselta, että ihmiset suhtautuisivat mukavasti. Vai onko niin, että ihmiset suhtautuisivat hyvin, jos näyttäisin jotenkin parempistatuksiselta? Ovatko ihmiset muka niin pinnallisia oikeasti? Olen aina kuvitellut, että symmetriset ja siropiirteiset kasvot olisivat se juttu ja pukeutuminen melko yhdentekevää. Kropaltani olen melko hoikka, joten mahdollinen lihavuuskaan ei minussa ihmisiä "kuvota", vaan ainoa syy on oltava kasvonpiirteeni.
En edes halua pukeutua erityisen hyvin, koska mielestäni pukeutuminen on sivuseikka ihmisillä muutenkin. Vai olenko siis väärässä? Käyttäisin rahani mieluummin johonkin vaatteita mielekkäämpään (esim. harrastuksiin ja kirjoihin ym.).
Tuskin se ulkonäöstä on kiinni. Itsekin olen melkoisen ruma, enkä edes yritä näyttää nätimmältä esim meikkaamalla, mutta ei minua huonosti missään kohdella. No, nuorena yöelämässä humalaiset miehet joskus kommentoi ilkeästi, mutta muuten rumuus ei tunnu haittaavan elämää mitenkään. Puolisokin löytyi jo yliopistolta aikanaan, sellainen joka ihastui älyyn ja luonteeseen eikä ulkonäkö ollut niin tärkeää.
Ei tuo ulkonäöstä johdu. En osaa neuvoa, mistä muusta olisi kiinni. Mutta jos olisit superhyvännäköinen, luultavasti ajattelisit, että liian hyvä ulkonäkö karkottaa ihmisiä.
En siis sano, että sinussa olisi vikaa, vaan ehkä kohtaamisesi muiden kanssa ovat ihan normaaleja, mutta et vain tiedä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin se ulkonäöstä on kiinni. Itsekin olen melkoisen ruma, enkä edes yritä näyttää nätimmältä esim meikkaamalla, mutta ei minua huonosti missään kohdella. No, nuorena yöelämässä humalaiset miehet joskus kommentoi ilkeästi, mutta muuten rumuus ei tunnu haittaavan elämää mitenkään. Puolisokin löytyi jo yliopistolta aikanaan, sellainen joka ihastui älyyn ja luonteeseen eikä ulkonäkö ollut niin tärkeää.
En usko, että olet oikeasti kovin ruma. Mä sen sijaan olen. Olen saanut joskus pakitkin jne. En usko, että kukaan olisi minusta aidosti kiinnostunut, sillä suurin osa ihmisistä on esteettisesti hyvin sensitiivisiä.
Syynä on varmaankin se trollaus mitä harrastat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ulkonäöstä johdu. En osaa neuvoa, mistä muusta olisi kiinni. Mutta jos olisit superhyvännäköinen, luultavasti ajattelisit, että liian hyvä ulkonäkö karkottaa ihmisiä.
En siis sano, että sinussa olisi vikaa, vaan ehkä kohtaamisesi muiden kanssa ovat ihan normaaleja, mutta et vain tiedä sitä.
Voi tuokin olla totta. Tietääkseni varsinkin naiset kaihtavat aidosti rumia naisia ja siis haluavat olla tekemisissä vain kauniiden kanssa. En tiedä, missä edes voisin kohdata muita rumia naisia, jotka olisivat siis jollain tasolla kaltaisiani.
Lakukissa kirjoitti:
Syynä on varmaankin se trollaus mitä harrastat.
Miten mahdollinen trollaus liittyisi joihinkin livekohtaamisiini tuntemattomien kanssa elämässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaiset vaatteet on sun omasta mielestä nättejä? Hanki sellaisia missä sulle itelle tulee kiva ja kaunis olo. Itse tykkään liehuvista helmoista, pitkistä takeista, nyörisaappaista, pitsistä, voimakkaista väreistä, kukkakuvioista. Kun vaatteet on omasta mielestä kivat, ryhti kohenee ja alkaa hymyilyttää. Silloin näyttää ulkopuolisillekin helpommin lähestyttävältä ja siltä että sun kanssa on mukava olla. Jos häpeilee ja nolostelee itseään välittää muille signaaleita jotka saavat muut vetäytymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin se ulkonäöstä on kiinni. Itsekin olen melkoisen ruma, enkä edes yritä näyttää nätimmältä esim meikkaamalla, mutta ei minua huonosti missään kohdella. No, nuorena yöelämässä humalaiset miehet joskus kommentoi ilkeästi, mutta muuten rumuus ei tunnu haittaavan elämää mitenkään. Puolisokin löytyi jo yliopistolta aikanaan, sellainen joka ihastui älyyn ja luonteeseen eikä ulkonäkö ollut niin tärkeää.
En usko, että olet oikeasti kovin ruma. Mä sen sijaan olen. Olen saanut joskus pakitkin jne. En usko, että kukaan olisi minusta aidosti kiinnostunut, sillä suurin osa ihmisistä on esteettisesti hyvin sensitiivisiä.
Joskus saanut pakit? Mä en ole koskaan edes tehnyt aktiivisesti tuttavuutta miehiin, varmaan olisi pakkeja sadellut jos olisin... Elämäni aikana ollut vain 2 parisuhdetta (ja petikumppania), ja molempiin suhde alkanut ajan kuluessa kaveruuden kautta, ei minuun ulkonäön takia pikaisesti ihastuta...
En myös oikein usko tuohon että suuri osa ihmisistä olisi kovin esteettisesti sensitiivisiä. Ihan tavallisen ja rumaakin näköisillä on kavereita ja puolisoita. Ja työelämässäkin kohdellaan ammattitaidon mukaan, ei ulkonäön. Itse olen siis kasvojen rumuuden lisäksi sairaalloisen lihavuuden rajoilla, mutta silti saan vain hyvää kohtelua yleensä joka paikassa, töissä olen arvostettu jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaiset vaatteet on sun omasta mielestä nättejä? Hanki sellaisia missä sulle itelle tulee kiva ja kaunis olo. Itse tykkään liehuvista helmoista, pitkistä takeista, nyörisaappaista, pitsistä, voimakkaista väreistä, kukkakuvioista. Kun vaatteet on omasta mielestä kivat, ryhti kohenee ja alkaa hymyilyttää. Silloin näyttää ulkopuolisillekin helpommin lähestyttävältä ja siltä että sun kanssa on mukava olla. Jos häpeilee ja nolostelee itseään välittää muille signaaleita jotka saavat muut vetäytymään.
Itse tykkään mahdollisimman seinäruusumaisista vaatteista, siis peittävistä ja tummasävyisistä, hieman sukupuolineutraaleista jopa. Olen aina ajatellut, että olen niin ruma naiseksi, että en voi tai edes "saa" käyttää värikkäitä, näyttäviä tai naisellisia vaatteita, vaan minun osani on pukeutua mahdollisimman peittävästi ja neutraalisti. Jos pukeutuisin aidosti omaan tyyliini, niin tyylini olisi aivan liian erikoinen ja silloin vasta ei kukaan pitäisikään (esim. joitain animehahmoprinttipaitoja pitäisin ym.).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin se ulkonäöstä on kiinni. Itsekin olen melkoisen ruma, enkä edes yritä näyttää nätimmältä esim meikkaamalla, mutta ei minua huonosti missään kohdella. No, nuorena yöelämässä humalaiset miehet joskus kommentoi ilkeästi, mutta muuten rumuus ei tunnu haittaavan elämää mitenkään. Puolisokin löytyi jo yliopistolta aikanaan, sellainen joka ihastui älyyn ja luonteeseen eikä ulkonäkö ollut niin tärkeää.
En usko, että olet oikeasti kovin ruma. Mä sen sijaan olen. Olen saanut joskus pakitkin jne. En usko, että kukaan olisi minusta aidosti kiinnostunut, sillä suurin osa ihmisistä on esteettisesti hyvin sensitiivisiä.
Joskus saanut pakit? Mä en ole koskaan edes tehnyt aktiivisesti tuttavuutta miehiin, varmaan olisi pakkeja sadellut jos olisin... Elämäni aikana ollut vain 2 parisuhdetta (ja petikumppania), ja molempiin suhde alkanut ajan kuluessa kaveruuden kautta, ei minuun ulkonäön takia pikaisesti ihastuta...
En myös oikein usko tuohon että suuri osa ihmisistä olisi kovin esteettisesti sensitiivisiä. Ihan tavallisen ja rumaakin näköisillä on kavereita ja puolisoita. Ja työelämässäkin kohdellaan ammattitaidon mukaan, ei ulkonäön. Itse olen siis kasvojen rumuuden lisäksi sairaalloisen lihavuuden rajoilla, mutta silti saan vain hyvää kohtelua yleensä joka paikassa, töissä olen arvostettu jne.
Joo, kahdesti: ekan kerran yli 15 vuotta sitten ja tokan kerran noin neljä vuotta sitten. Edelleen suren. 😢
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuperäiseen kysymykseen vielä siis: eli siis ei ole muuta keinoa kuin kestää elämää rumassa ulkokuoressa (tosin mukavantuntuisissa vaatteissa) tai sitten vain plastiikkakirurgian keinoin muokata itseään? Ja pitää vain kestää se, kun saa vieroksuvaa ja halveksivaa kohtelua?
Ap, ketään ei oikeasti kiinnosta toisten ulkonäkö juuri lainkaan. Oikeasti rumia ihmisiä ei ole olemassakaan. Tai jos on, en minä ainakaan ole sellaista nähnyt. Huonosti hoidettuja on kyllä, mutta jos hiukset ja hampaat on kunnossa ja iho siedettävä, et ole ruma. Siedettävä iho tarkoittaa siis sitä, että jos on vaikka ihosairaus, hoitotasapaino on hyvä -ihmiset yleensä muuten eivät miellä ihosairautta "rumaksi", koska tajuavat että kyse on sairaudesta. Ihmiset mieltävät rumaksi kaiken sen, mikä antaa vaikutelman huolimattomuudesta, välinpitämättömyydestä, periksiantamisesta.
Voi olla, että olet vähemmän symmetrinen kuin joku toinen, mutta toisaalta, "ruma" ihminen on usein mielenkiintoisen oloinen. Jännittävä. Mieti vaikka Eppujen Martti Syrjää.
Ihmiset noin yleensä muutenkin reagoi sinuun siten kuin oletat heidän reagoivan. Minulla esimerkiksi oli yhdessä vaiheessa mielenterveysongelmia, lihoin yhtäkkiä 20 kg ja hullu kun olin, aloin pukeutua kolmikymppisenä Gudrun Sjödenin vaatteisiin. Silti miehet juoksivat perässäni entiseen malliin, koska minun kokemukseni itsestäni on "miesmagneetti", riippumatta siitä, miltä näytän -olen parhaimmillaankin aika nörtähtävän näköinen.
Eli ota pää pois persiistä ja ala arvostaa itseäsi. Siitä se sitten lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa näkemättä kuvia. Näin nyrkkisääntönä sanoisin, että jos haluaa nostaa statustaan pukeutumisella niin vaatteiden pitäisi olla väreiltää yhteensopivia (ei siis mitään muutenkaan omituisia yhdistelmiä), laadukkaita, siistejä ja istua hyvin. Tässä yhdeydessä puhun siis vaatteista, jotka antavat kuva, että osaat hoitaa asiasi ja pärjäät taloudellisesti. Laadukas talvitakki ja siihen sopivat kengät jo tekevät paljon, muuten hyvännäköisiä vaatteita voi löytää suht halvalla vaikka UFFista tai kirpputoreilta, kunhan vain jaksaa nähdä vähän metsästämisen vaivaa.
Mulle "status" on melko yhdentekevä asia, mutta haluaisin näyttää sellaiselta, että ihmiset suhtautuisivat mukavasti. Vai onko niin, että ihmiset suhtautuisivat hyvin, jos näyttäisin jotenkin parempistatuksiselta? Ovatko ihmiset muka niin pinnallisia oikeasti? Olen aina kuvitellut, että symmetriset ja siropiirteiset kasvot olisivat se juttu ja pukeutuminen melko yhdentekevää. Kropaltani olen melko hoikka, joten mahdollinen lihavuuskaan ei minussa ihmisiä "kuvota", vaan ainoa syy on oltava kasvonpiirteeni.
En edes halua pukeutua erityisen hyvin, koska mielestäni pukeutuminen on sivuseikka ihmisillä muutenkin. Vai olenko siis väärässä? Käyttäisin rahani mieluummin johonkin vaatteita mielekkäämpään (esim. harrastuksiin ja kirjoihin ym.).
Ikävä kyllä olen huomannut, että ei vieraita ihmisiä kiinnosta ottaa selville minkälainen ihminen oikeasti olet. Hirveän pitkälle meneviä päätelmiä luonteesta ja älykkyydestä tehdään ihan puhtaasti ulkonäön perusteella ja kyllä, vaatetus vaikuttaa tähän ihan hirveästi. Olen itse aikoinani ollut samassa tilanteessa kuin sinä ja todellakin järkytyin miten paljon se vaikutti ihmisten käyttäytymiseen, että alkoi kiinnittämään omaan pukeutumiseensa huomiota. Ei tämä silti sitä tarkoita, että sinun pitää tästä lähtien käyttää kaikki rahasi jonkin vaatteisiin. Kuten sanoin, hyvään takkiin ja kenkiin panostaminen on ensimmäinen asia, sitten istuvat housut ja hyvännäköisiä paitoja löytyykin helposti ja halvalla vaikka kirpputoreilta. Vaatekaapin sisältö ei siis tarvitse olla mikään huima, katsot että sinulta löytyy perusvalikoima vaatteita, jotka sopivat hyvin yhteen.
Käy kampaajalla ja pyydä tekemään sinulle sopiva ja imarteleva muodonmuutos. Sen jälkeen käy shoppailemassa niitä vaatteita jossain sellaisessa liikkeessä, jossa osataan katsoa mikä kellekin sopii ja pyydä heiltä apuja uuden tyylin luomisessa. Sitten voit käydä jonkun kosmetologin luona sekä pyytää meikkausvinkkejä kasvoillesi. Seuraavaksi voisi olla vuorossa joku käytös-/tapakouluttaja, joka näkee olisiko sun vuorovaikutustavoissa parantamisen varaa. Eiköhän näillä pääse jo alkuun.
Valitse seura paremmin. Esim itse saatan saada huonoo kohtelua vaan olemalla kauniimpi kun muut 😁 joskus taas sitten tosi hyvää kohtelua. Aina kyse ei oo susta, se kannattaa muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ketään ei oikeasti kiinnosta toisten ulkonäkö juuri lainkaan. Oikeasti rumia ihmisiä ei ole olemassakaan. Tai jos on, en minä ainakaan ole sellaista nähnyt. Huonosti hoidettuja on kyllä, mutta jos hiukset ja hampaat on kunnossa ja iho siedettävä, et ole ruma. Siedettävä iho tarkoittaa siis sitä, että jos on vaikka ihosairaus, hoitotasapaino on hyvä -ihmiset yleensä muuten eivät miellä ihosairautta "rumaksi", koska tajuavat että kyse on sairaudesta. Ihmiset mieltävät rumaksi kaiken sen, mikä antaa vaikutelman huolimattomuudesta, välinpitämättömyydestä, periksiantamisesta.
Voi olla, että olet vähemmän symmetrinen kuin joku toinen, mutta toisaalta, "ruma" ihminen on usein mielenkiintoisen oloinen. Jännittävä. Mieti vaikka Eppujen Martti Syrjää.
Ihmiset noin yleensä muutenkin reagoi sinuun siten kuin oletat heidän reagoivan. Minulla esimerkiksi oli yhdessä vaiheessa mielenterveysongelmia, lihoin yhtäkkiä 20 kg ja hullu kun olin, aloin pukeutua kolmikymppisenä Gudrun Sjödenin vaatteisiin. Silti miehet juoksivat perässäni entiseen malliin, koska minun kokemukseni itsestäni on "miesmagneetti", riippumatta siitä, miltä näytän -olen parhaimmillaankin aika nörtähtävän näköinen.
Eli ota pää pois persiistä ja ala arvostaa itseäsi. Siitä se sitten lähtee.
Juu ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin, on oikeasti rumia ihmisiä. Sellaisia joihin aina reagoidaan negatiivisesti eikä siinä mikään suihkussa ja kampaajalla käynti auta.
Toisekseen, ei hyvä itsetunto tai -arvostus mitään auta. Olen aina ollut tyytyväinen itseeni ja tapaan ihmisiä varmalla otteella. Olen silti ollut koko elämäni yksin. Miehet eivät kiinnostu vaikka olen hoikka ja naisellinen ja pakit olen saanut joka kerta. Joillekin vain käy elämässä näin. Itsetunnolla sitä ei voi korjata. Jonkun pitäisi silti rakastua juuri sinuun.
Ilmeisesti ei ole muuta vaihtoehtoa kuin runsas määrä plastiikkakirurgiaa? Olen sinkku ja säälittää sellainenkin, että joku miesparka erehtyisi ihastumaan minuun paremman ja tasokkaamman naisen puutteessa.
Olen aivan muutamia miehiä deittaillut viime vuosien aikana ja tuntuu pahalta heidän puolestaan, kun huomaan, että he vaikuttavat minusta kiinnostuneilta, sillä he ansaitsisivat jonkun söpön perusnättinaamaisen naisen minun sijaan. Siksi pitää alkaa toppuutella ja ottaa etäisyyttä, jos huomaan, että he kiinnostuisivat liikaa.