Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Blogeja, joiden kirjoittajilla loistava kirjoitustyyli?
26.05.2014 |
Olen aivan totaalisen kyllästynyt näihin "ammattilaisbloggaajiin", joiden tekstien lukemisesta saa vain syövän. Ehdotelkaa vähän tuntemattomienkin (miksei myös suosittujenkin) blogeja, joiden kirjoittajilla on jollain tapaa mielenkiintoinen tyyli. Iällä, sukupuolella tai rodulla ei merkitystä. Tähän kastiin ei sitten kuulu Indiedaysin life of siljat ja vastaavat, jotka eivät ole koskaan kuulleet ees yhdyssanoista! :P Erityisesti muhun uppoaa esimerkiksi leikkisä tai ironinen kirjoitustyyli, eli linksuttelemaan vaan, mutta perustelut olisivat kivoja.
Kommentit (88)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No omaansakaan harva kai uskaltaa antaa ilmi, vaikka ehkä luokitteluun kuuluisikin. Tietäen sen paskaryöpyn, mitä täältä saa.
Samaa kaipaan! Ennen blogien lukeminen oli kiva aamukahvirutiini, nykyään vähän silleen "huoh, taasko nelly-kollaasi"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki mitä rakastin: esimerkiksi tämä pätkä nostaa hymyn huulille:
Leffojen seuraaminen on hankalaa, koska en erota henkilöitä toisistaan, paitsi jos tunnen näyttelijät entuudestaan. Jos saisin valita, kaikissa elokuvissa saisi olla kunkin hiusmallin tai ihonvärin edustajia vain yksi kutakin. Kasvosokean painajaisia ovat poliittiset draamat, koska ne vilisevät keski-ikäisiä valkoihoisia miehiä, joilla kaikilla on puku päällä.
Aina kun joku puolituttu esittelee itsensä uudestaan tyyliin moi, en tiedä muistatko mua, mutta oon se ja se ja tavattiin siellä ja siellä, tekee mieli tehdä pieni kiitollisuustanssi.
Oc-Julia, koska suloinen ja hieman sarkastinen kirjoitustyyli. Tykkään!
Let's fake it (nokkelaa huumoria ja kärkästä sanailua, kannattaa ehdottomasti tsekata) Hänen "linkitä blogisi"-postauksen kautta naurattaa huonona päivänä pienemmän ja tuntemattomamman blogin teksti: Ostin itselleni ja Sebastianille liput Turmion Kätilöiden keikalle, siis sen bändin, jonka nimi antaa vahvasti osviittaa meikäläisen kohtalosta. Nimittäin niinä joulukuisen aamuyön pikkutunteina kun putkahdin tähän maailmaan, oli veristä ja ties minkä eritteiden ja suolenpätkien kuorruttamaa meikäläistä vastaanottamssa taatusti vakavasti turmioitunut kätilö, kun minusta kerta tuli ihan aavistuksen viallinen ihmisyksilö. Liekö hän sitten kiskonut minua tiedätte-kyllä-mistä turhankin kovakouraisesti vai pääsinkö äitini rinnan päälle ensiksi synnytyssalin lattian kautta, mutta jotain helvetin häiriintynyttä siellä sairaalassa on sinä päivänä tapahtunut. Se kätilön vieno horjahtelu selittäisi ainakin takaraivossani kuumottelevan jättiläiskuhmun, jota pidän ikään kuin sotamerkkinäni aina kun kerran vuodessa älykkyys nostaa päätään ja osoitan poikkeuksellista viisautta tajuamalla jonkun heittämän vitsin tai onnistun itse murjaisemaan jotain ylettömän fiksua. Ai niin, jotta tämä ei menisi täysin itsekehuskelun puolelle, niin paino lauseessa "kerran vuodessa", sillä se älykkyys ilmenee minun harmikseni vain erittäin harvoin.
Keikka ainakin oli mahtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinaiset LOISTAVAT kirjoittajat yleensä kait hakeutuvat kirjoituspainotteisiin töihin, tai kirjoittavat vaikkapa sitten romaania pöytälaatikkoon. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, bloggaaminen ei ole nykypäivänä "kirjoituspainotteinen" työ. Moni kirjailijakin toki pitää blogia, jota päivitetään joskus ja jouluna, mutta ne blogit, joilla pääsee kansan tietoisuuteen, ovat nykyään kuvapainotteisia, ja some-verkostoituminen on bloggaajille koko ajan vain tärkeämpää.
Ihan ok kirjoittaja, joka ottaa hyviä kuvia + on sen verran some-ajan hermolla että osaa pitää aihepiiriltään mielenkiintoista blogia ja viehättää ihmisiä persoonallaan = ei ollenkaan mahdoton yhtälö. Mutta LOISTAVAT kirjoittajat ovat muutenkin aika harvassa - jopa alan ammattilaisissa - ja jostain syystä suurin osa heistä on sosiaalisesti kömpelöitä jopa netissä. Ei oikein bloggaajamatskua.
Tämä on siis oma kokemukseni kirjailijapiireistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt ainakaan oc-julia vai mikä lie Julia nyt onkaan. Luin ennen, mutta nyt on alkanut vaikuttaa hieman lapsellisesta ja liian naiivilta. Ehkä se johtuu muutaman vuoden ikäerosta.
Ihan yleistä blogeista - kamalaa lukea tekstiä, jossa yhdyssanat ovat hukassa ja joissa kirjoitetaan "niimpä", "ompa" . Kärsin hiljaista tuskaa ja siirryn blogista samantien pois. En ole nipottaja, mutta oikeinkirjoituksen pitää toimia, jotta blogia on miellyttävää lukea. Ne kirjoitusvirheet vaan hyppäävät silmille ja häiritsevät, jos yritän jatkaa blogin lukemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.05.2014 klo 20:28"]
Kaikki mitä rakastin: esimerkiksi tämä pätkä nostaa hymyn huulille:
Leffojen seuraaminen on hankalaa, koska en erota henkilöitä toisistaan, paitsi jos tunnen näyttelijät entuudestaan. Jos saisin valita, kaikissa elokuvissa saisi olla kunkin hiusmallin tai ihonvärin edustajia vain yksi kutakin. Kasvosokean painajaisia ovat poliittiset draamat, koska ne vilisevät keski-ikäisiä valkoihoisia miehiä, joilla kaikilla on puku päällä.
Aina kun joku puolituttu esittelee itsensä uudestaan tyyliin moi, en tiedä muistatko mua, mutta oon se ja se ja tavattiin siellä ja siellä, tekee mieli tehdä pieni kiitollisuustanssi.
Oc-Julia, koska suloinen ja hieman sarkastinen kirjoitustyyli. Tykkään!
Let's fake it (nokkelaa huumoria ja kärkästä sanailua, kannattaa ehdottomasti tsekata) Hänen "linkitä blogisi"-postauksen kautta naurattaa huonona päivänä pienemmän ja tuntemattomamman blogin teksti: Ostin itselleni ja Sebastianille liput Turmion Kätilöiden keikalle, siis sen bändin, jonka nimi antaa vahvasti osviittaa meikäläisen kohtalosta. Nimittäin niinä joulukuisen aamuyön pikkutunteina kun putkahdin tähän maailmaan, oli veristä ja ties minkä eritteiden ja suolenpätkien kuorruttamaa meikäläistä vastaanottamssa taatusti vakavasti turmioitunut kätilö, kun minusta kerta tuli ihan aavistuksen viallinen ihmisyksilö. Liekö hän sitten kiskonut minua tiedätte-kyllä-mistä turhankin kovakouraisesti vai pääsinkö äitini rinnan päälle ensiksi synnytyssalin lattian kautta, mutta jotain helvetin häiriintynyttä siellä sairaalassa on sinä päivänä tapahtunut. Se kätilön vieno horjahtelu selittäisi ainakin takaraivossani kuumottelevan jättiläiskuhmun, jota pidän ikään kuin sotamerkkinäni aina kun kerran vuodessa älykkyys nostaa päätään ja osoitan poikkeuksellista viisautta tajuamalla jonkun heittämän vitsin tai onnistun itse murjaisemaan jotain ylettömän fiksua. Ai niin, jotta tämä ei menisi täysin itsekehuskelun puolelle, niin paino lauseessa "kerran vuodessa", sillä se älykkyys ilmenee minun harmikseni vain erittäin harvoin.
Keikka ainakin oli mahtava.
[/quote]
Ihanko oikeestiko tommonen hirmuisella pinnistämisellä väännetty mukahauskuus on jonkun mielestä hyvää tekstiä?
mä en viitsi linkata mun suosikkia koska täällä kirjotellaan niin kauheaan sävyyn bloggaajista..
Alue: Aihe vapaa
No Demin Kiljuva Pikkunälkä ainakin. On hänkin "ammattibloggaaja", jos portaalin alla bloggaavia tarkoitat, mutta neidillä on kyllä sana hallussa! :)