"Kivoja" asioita mitkä sinun mielestäsi tuntuu hirveän vastenmieliseltä pakkopullalta?

Miksi heitit lahjakortit roskiin sen sijaan, että olisit laittanut ne kiertoon. Joku muu olisi varmasti ilahtunut hieronnasta tai jalkahoidosta.

Suuseksin antaminen naiselle.

Nenäänpiereskely nukkuville. Oli aiemmin hauska pila, mutta ei enää huvita. Varsinkin, kun itsekin joutui välillä uhriksi.

Sinun kannattaa ottaa selvää, mitä "sosialisoiminen" tarkoittaa. Se ei ole sama asia kuin sosiaalistuminen/sosiaalinen kanssakäyminen. Englannin kielen sana "socialise" kylläkin tarkoittaa molempia.

Yliarvostettua kirjoitti:

Jääkiekon ihannointi. Aikuiset miehet tukevissa toppauksissa, kypärissä ja polvihousuissa luistelevat raivokkaasti ohuet kepit kädessä pienen mustan kiekon perässä ja rysäyttelevät siinä sivussa vastustajiaan kiekkokaukalon seinämiin niin että soi, tai sitten hakkaavat heiltä hampaita rikki. Pikkutakkiset valmentajat huutavat päät punaisina ja ohimosuonet pullistuneina ohjeistuksia kiekkoilijoille, jotka eivät vaikuta kuulevan yhtään mitään. Yleisö mylvii kuin joukkopsykoosin vallassa.

Nyrkkeilyssä on vähän sama juttu: kukkakaalikorvaiset lihaskimput vetävät toisiaan turpaan hiki päässä, tarkoituksenaan saada toiselta taju kankaalle. Tikunlaihat tuomarit puikkelehtivat pilli suussa kehässä sinne tänne näiden hikisten, murhakatseisten lihaskimppujen välissä kuin lumikot kavervikossa.

Valmentajat ovat sivussa seuraamassa tilannetta pyyhkeen ja juomapullon kanssa. Yleisö mylvii kuin joukkopsykoosin vallassa.

Sama koskee kaikkea kilpaurheilun seuraamista. Ei mitään mielenkiintoa katsoa, kun toiset urheilevat. Eikä minua kiinnosta pätkääkään, kuka voittaa jonkin kilpailun. Jos vaikka Suomi sattuu voittamaan jääkiekon mm-kisat, en kerta kaikkiaan jaksa sitä, kun joka paikassa sitä hehkutetaan. Mutta jotenkin vain kaikkien ilmeisesti "pitäisi" riemuita ja juhlia moista turhanpäiväisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Yliarvostettua kirjoitti:

Jääkiekon ihannointi. Aikuiset miehet tukevissa toppauksissa, kypärissä ja polvihousuissa luistelevat raivokkaasti ohuet kepit kädessä pienen mustan kiekon perässä ja rysäyttelevät siinä sivussa vastustajiaan kiekkokaukalon seinämiin niin että soi, tai sitten hakkaavat heiltä hampaita rikki. Pikkutakkiset valmentajat huutavat päät punaisina ja ohimosuonet pullistuneina ohjeistuksia kiekkoilijoille, jotka eivät vaikuta kuulevan yhtään mitään. Yleisö mylvii kuin joukkopsykoosin vallassa.

Nyrkkeilyssä on vähän sama juttu: kukkakaalikorvaiset lihaskimput vetävät toisiaan turpaan hiki päässä, tarkoituksenaan saada toiselta taju kankaalle. Tikunlaihat tuomarit puikkelehtivat pilli suussa kehässä sinne tänne näiden hikisten, murhakatseisten lihaskimppujen välissä kuin lumikot kavervikossa.

Valmentajat ovat sivussa seuraamassa tilannetta pyyhkeen ja juomapullon kanssa. Yleisö mylvii kuin joukkopsykoosin vallassa.

Sama koskee kaikkea kilpaurheilun seuraamista. Ei mitään mielenkiintoa katsoa, kun toiset urheilevat. Eikä minua kiinnosta pätkääkään, kuka voittaa jonkin kilpailun. Jos vaikka Suomi sattuu voittamaan jääkiekon mm-kisat, en kerta kaikkiaan jaksa sitä, kun joka paikassa sitä hehkutetaan. Mutta jotenkin vain kaikkien ilmeisesti "pitäisi" riemuita ja juhlia moista turhanpäiväisyyttä.

Minä en seuraa urheilua mutta olen silti iloinen jos Suomi menestyy maailmalla. Esim. jalkapallo on aivan äärettömän tylsä laji, mutta kivahan se on jos siinä joskus sattuisi menestystä tulemaan. Ilahdun myös jos joku vaikka taiteilija menestyy maailmalla, vaikka en hänen edustamastaan tyylistä niin välittäisikään. Tulee jotenkin sellainen ylpeyden tunne että kyllä me suomalaiset vaan ollaan hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Suuseksin antaminen naiselle.

Mitäh? Sehän on just parasta!

Tyyny alle ja sitten pitkään ja hartaasti. Aijaijai.

Vierailija kirjoitti:

Baarit ja ravintolat. Opiskeluaikana oli kiusallista kun kieltäydyin, en halunnut osallistua baariporukoihin, koska en polttanut tupakkaa, en juonut kaljaa enkä halunnut istua savun keskellä eikä minulla ollut halua ns.parantaa maailmaa kapakoissa. Epäsiistit ympäristöt ja sitte olis vaatteet haissut. Yök.

Nykyään ei saa polttaa sisällä. Jossain on sisäpolttokopit, mutta niistä ei se savu leviä pitkin ravintolaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiihtäminen. En ymmärrä miten siitä voi kukaan nauttia.

nimim. "peruskoulu pilaa lasten luontaisen liikkumisen ilon"

Tämä. Aina piti hiihtää, hiihtää ja hiihtää. En ole pakkohiihdon jälkeen hiihtänyt.

Pesäpallo kuuluu tähän samaan.

Samoin luistelu ja yleisurheilu, nuo mystiset "jokainenhan nämä osaa opettamatta" -lajit, joita vaan alettiin harjoittaa ilman et opettaja olisi opettanut mitään. Sitten olit joko huono tai hyvä riippuen siitä miten itsesi pungersit tilanteista läpi. Esim. luistelu, ihan kivasti pysyy pystyssä olis kiva osata jarruttaakin. Oi miten hienon piruetin Pirkko teki, katsokaapa muut tytöt mallia. Jaa-a. Ja nyt menette jonoon ja hyppäätte pituutta! Noin! Taas Pirkko leiskautti hienosti, seuraava yrittää nyt samaa. Voi voi kun et osunut laudalle, se on nyt hylätty. Niin, tuolle laudalle. Yritäppäs ensi kerralla osua ja leiskauttaa! Kuten Pirkko!

Nyt kun asiaa mietin,  niin käsityöope oli varmaan valmistunut samasta yliopistosta. Kaikkihan sitä osaavat sukan kutoa ja ommella he*vetin ruman kakanvärisen tunikan. Katsokaapas Pirkon kaverin Hennan sukkaa!

Niinpä. Peleissä kaikki hyökkäsivät samaan kasaan hakkaamaan mailoilla enkä tiennyt mitä pitäisi tehdä koska se olisi ihan turhaa kun en kuitenkaan saisi palloa. Tuntuu että kaikki liikuntaan liittyvä kisailuhenki on tapettu minusta, tuli voitto tai häviö, ei mitään merkitystä. Suuri osa liikuntatunneista kului niin että käytännössä näyttelin pelaavani mukana (ei mennyt kovin hyvin läpi)

Ravintolaan meno muistui mieleen, en kyllä ole edes ajatellut asiaa aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Yliarvostettua kirjoitti:

Jääkiekon ihannointi. Aikuiset miehet tukevissa toppauksissa, kypärissä ja polvihousuissa luistelevat raivokkaasti ohuet kepit kädessä pienen mustan kiekon perässä ja rysäyttelevät siinä sivussa vastustajiaan kiekkokaukalon seinämiin niin että soi, tai sitten hakkaavat heiltä hampaita rikki. Pikkutakkiset valmentajat huutavat päät punaisina ja ohimosuonet pullistuneina ohjeistuksia kiekkoilijoille, jotka eivät vaikuta kuulevan yhtään mitään. Yleisö mylvii kuin joukkopsykoosin vallassa.

Nyrkkeilyssä on vähän sama juttu: kukkakaalikorvaiset lihaskimput vetävät toisiaan turpaan hiki päässä, tarkoituksenaan saada toiselta taju kankaalle. Tikunlaihat tuomarit puikkelehtivat pilli suussa kehässä sinne tänne näiden hikisten, murhakatseisten lihaskimppujen välissä kuin lumikot kavervikossa.

Valmentajat ovat sivussa seuraamassa tilannetta pyyhkeen ja juomapullon kanssa. Yleisö mylvii kuin joukkopsykoosin vallassa.

Sama koskee kaikkea kilpaurheilun seuraamista. Ei mitään mielenkiintoa katsoa, kun toiset urheilevat. Eikä minua kiinnosta pätkääkään, kuka voittaa jonkin kilpailun. Jos vaikka Suomi sattuu voittamaan jääkiekon mm-kisat, en kerta kaikkiaan jaksa sitä, kun joka paikassa sitä hehkutetaan. Mutta jotenkin vain kaikkien ilmeisesti "pitäisi" riemuita ja juhlia moista turhanpäiväisyyttä.

Saatika kun Suomi voittaa Ruotsin vaikka ei saa edes kultaa jossain ö-nuorten turnauksessa. Siitäs sai Ruotsi, kyllä niitä harmittaa! Juu, kiva kun voittivat mutta ne mittasuhteet.

Ylipäätään koululiikunta on yksi koulukiusaamisen muoto. Jokainen liikkukoon haluamallaan tavalla. Liikkaopen palkalla saatais monta kuntosalilippua muksuille, ihan kausikortit. Ryhmäliikunta vahvistaa vain kiusaamisrakenteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiihtäminen. En ymmärrä miten siitä voi kukaan nauttia.

nimim. "peruskoulu pilaa lasten luontaisen liikkumisen ilon"

Tämä. Aina piti hiihtää, hiihtää ja hiihtää. En ole pakkohiihdon jälkeen hiihtänyt.

Hiihtäminen oli juuri ässää. Kävi hyvin tekosyyksi jättäytyä pois siitä että tulit joukolla hakatuksi mailoilla.

T. Kävely- ja hiihtopartio ilmoittautuu

Vierailija kirjoitti:

Leivonnaisten syöminen väkisin.

Lapsena vaivaannuttavaa oli huvipuistoissa käyminen, aikuisena firman pikkujoulut päivällisen jälkeen, hiusten pesu, terassilla oleminen osana isompaa ryhmää, alkoholin juominen tai humalaisten seurassa oleminen, paritanssit. Autisti - mitä, minäkö...?

Kaikki urheilu mitä koulussa oli pakko tehdä. Tyttöjen liikunnassa vielä harvoin pelattiin mitään joukkuepelejä vaan vedettiin vaan Tuuli Matinsalon nauhan tahtiin jotain urpoa aerobicia sisäliikunnassa tai tehtiin kuntotestejä ja sitten hiihtoa ja luistelua talvella ulkona. Ainoa poikkeus oli pesäpallo jota oli pakko keväällä pelata viikko tolkulla kun opettaja tykkäsi siitä. Mutta mitään kivaa koripalloa, sählyä tai vastaava pelattiin tosi harvoin, niistä olisin tykännyt, tosin niidenkin hehku katosi sitten siihen kohtaan kun joukkueita kasattiin ja olin aina viimeisiä valittuja. Vieläkään en vapaaehtoisesti harrasta liikuntaa, kävely lenkin voin tehdä mutta muuten en tajua yhtään liikunnan päälle.

Saunailu on ihan urpoa, menet hikiseen koppiin ja hikoilen siellä, käyt suihkussa pesulla ja sitten revit vaatteet niskaan yhtä kuumassa pukuhuoneessa ja sitten lähtiessä oletkin jo kätevästi taas ihan hien peitossa ja koko homma oli täysin turhaa. Meillä vielä saunan lämmön määrä perheen himosaunoja joten siellä sitten on tyyliin 200° kuuma kun oikeassa saunassa pitää olla lämpöä eikä palella! Nykyään olenkin ilmoittanut että käyn omaan tahtiini suihkussa kun tarve, en enää sauno.

Kesä. Inhoan sitä kuumuutta, ötököitä, valoisuutta.... Oikeastaan ihan kaikkea kesässä. Tämän kun sanot ääneen niin melkein lynkataan, kyllähän nyt pitää nauttia kun on kerrankin lämmintä ja valoista! Nautin siitä kun saan istua sisällä pimennys verhon pimentämässä huoneessa ilmastointilaitteen vieressä, siten joten kuten selviän saamatta lämpöhalvausta. Aivan syvältä että pitäisi tuollaisissa epäinhimillisissä lämpötiloissa vielä käydä töissä jossa sisällä aina lähes yhtä kuuma kuin ulkona kun ilmastointi on liian heikko viilentämään rakennusta. Vielä sittenkin kun sää viilenee menee aina niin viikko ennenkuin rakennus on vapauttanut sen lämmön ja vähän viilenee.

Extrovertit. En vaan jaksa heitä, kauheita hössöttäjiä, hölöttäjiä ja tyhjännaurajia. Töissä saan "nauttia" useamman tälläisen seurasta ja he imevät sen vähänkin energian jota minulla olisi niin että sitten kotona jaksan juuri ja juuri syödä jotain ja raahautua sohvan tai sängyn nurkkaan pariksi tunniksi ennen nukkumaanmenoa. Tarvitsisin melkein joka työpäivän jälkeen viikon aikaa palautua, mutta kun se ei ole mahdollista niin olen sitten aina väsynyt ja pysyttelen kotona ettei tarvitse olla sosiaalinen.

Introvertti saunan ja liikunnan vihaaja kirjoitti:

Kaikki urheilu mitä koulussa oli pakko tehdä. Tyttöjen liikunnassa vielä harvoin pelattiin mitään joukkuepelejä vaan vedettiin vaan Tuuli Matinsalon nauhan tahtiin jotain urpoa aerobicia sisäliikunnassa tai tehtiin kuntotestejä ja sitten hiihtoa ja luistelua talvella ulkona. Ainoa poikkeus oli pesäpallo jota oli pakko keväällä pelata viikko tolkulla kun opettaja tykkäsi siitä. Mutta mitään kivaa koripalloa, sählyä tai vastaava pelattiin tosi harvoin, niistä olisin tykännyt, tosin niidenkin hehku katosi sitten siihen kohtaan kun joukkueita kasattiin ja olin aina viimeisiä valittuja. Vieläkään en vapaaehtoisesti harrasta liikuntaa, kävely lenkin voin tehdä mutta muuten en tajua yhtään liikunnan päälle.

Saunailu on ihan urpoa, menet hikiseen koppiin ja hikoilen siellä, käyt suihkussa pesulla ja sitten revit vaatteet niskaan yhtä kuumassa pukuhuoneessa ja sitten lähtiessä oletkin jo kätevästi taas ihan hien peitossa ja koko homma oli täysin turhaa. Meillä vielä saunan lämmön määrä perheen himosaunoja joten siellä sitten on tyyliin 200° kuuma kun oikeassa saunassa pitää olla lämpöä eikä palella! Nykyään olenkin ilmoittanut että käyn omaan tahtiini suihkussa kun tarve, en enää sauno.

Kesä. Inhoan sitä kuumuutta, ötököitä, valoisuutta.... Oikeastaan ihan kaikkea kesässä. Tämän kun sanot ääneen niin melkein lynkataan, kyllähän nyt pitää nauttia kun on kerrankin lämmintä ja valoista! Nautin siitä kun saan istua sisällä pimennys verhon pimentämässä huoneessa ilmastointilaitteen vieressä, siten joten kuten selviän saamatta lämpöhalvausta. Aivan syvältä että pitäisi tuollaisissa epäinhimillisissä lämpötiloissa vielä käydä töissä jossa sisällä aina lähes yhtä kuuma kuin ulkona kun ilmastointi on liian heikko viilentämään rakennusta. Vielä sittenkin kun sää viilenee menee aina niin viikko ennenkuin rakennus on vapauttanut sen lämmön ja vähän viilenee.

Extrovertit. En vaan jaksa heitä, kauheita hössöttäjiä, hölöttäjiä ja tyhjännaurajia. Töissä saan "nauttia" useamman tälläisen seurasta ja he imevät sen vähänkin energian jota minulla olisi niin että sitten kotona jaksan juuri ja juuri syödä jotain ja raahautua sohvan tai sängyn nurkkaan pariksi tunniksi ennen nukkumaanmenoa. Tarvitsisin melkein joka työpäivän jälkeen viikon aikaa palautua, mutta kun se ei ole mahdollista niin olen sitten aina väsynyt ja pysyttelen kotona ettei tarvitse olla sosiaalinen.

Tykkään sinusta ❤️

Välillä kaikki ,aivan kaikki. (PMS -oireinen).

Vierailija kirjoitti:

Kimppaseksi, varsinkin jos se kimpan kohteena oleva ainoa nainen jättää tulematta tilaisuuteen.

Tämä oli hyvä. Repesin:-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuseksin antaminen naiselle.

Mitäh? Sehän on just parasta!

Tyyny alle ja sitten pitkään ja hartaasti. Aijaijai.

No niinpä justiin, pitkään ja hartaasti.

Sori vaan miehet, mutta nainen ei välttämättä tykkää juuri siitä pitkästä ja hartaasta.  Mulla menee kiihottuminen ohi, kun toinen vaan nuolee ja nuolee eikä lopeta.  Milloin miehet oppii, ettei sitä pidä mielettömyyksiin pitkittää?

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätään koululiikunta on yksi koulukiusaamisen muoto. Jokainen liikkukoon haluamallaan tavalla. Liikkaopen palkalla saatais monta kuntosalilippua muksuille, ihan kausikortit. Ryhmäliikunta vahvistaa vain kiusaamisrakenteita.

Tämä tosi!  Urheilutunnit oli juuri niitä, missä tapettiin liikunnan ilo.  Mitään yksilöllisyyttä ei kelpuutettu tai otettu huomioon, luokan lyhytjalkaiselta pullukkatytöltä vaadittiin samaa saksihyppyä riman yli, kuin kaikilta muiltakin ja siinä sitten kaikki seisoi ympärillä ja seurasi tirskuen, kun raukka yritti ja yritti.  Ja opettajan johdolla siis tämä kiusaamisen muoto.  

Muutenkin sitten nämä joukkuepelit, joissa aina samat kovaääniset ja ilkeät kiusaajat valitsivat joukkueensa ja jälkeenpäin raivosivat niille huonommille, että sun takia me hävittiin!  Opettaja ei edes ollut mukana, kävi vaan sanomassa, että aloittakaa, ja häipyi johonkin, kai kahville opettajanhuoneeseen.

Hyvinpä siinä saikin innostuksen kohoamaan.  

Sen takia en lähtenyt kuntosalillekaan ikinä, vaikka kaverit pyysi.  Tuli mieleen ne voimistelusalit, missä piti jalat vapisten tanssahdella puomilla ja keikkua telineillä tehden niitä typeriä liikesarjoja, jotka edellytettiin kaikkien tekevän, muuten tulee nelonen!  

Luojalle kiitos, lukiossa sai valita, mitä halusi tehdä kaksoistunnilla.  Taisin olla ainoa, joka lähdin hiihtolenkille toisten tehdessä piruettejaan luistinradalla.  Ei ollut luistimia köyhällä eikä niitä voinut koulukaan vaatia, jos oli kuitenkin sukset.  Rakastin omaan tahtiin hiihtämistä, sitä tein vapaa-ajallakin paljon.