Lue keskustelun säännöt.
Samu sirkan joulutervehdys ja ihmiskunnan rappeutuminen
25.12.2020 |
Aattona katseltiin lasten kanssa jouluohjelmia televisiosta. Järkyttävää on nähdä miten maailma, jota myös ns. lastenkulttuuri heijastelee, on rappeutunut. Vanhoissa Disneyn klassikoissa, jotka on tehty hyvään tarinaan huolellisella "käsityöllä", voi nähdä, millaista oli laatu ennen.
Nykyisiä animaatioelokuvia ja niiden juonia ei edes muista. Syynä on täysin hengetön tietokonejälki. Kaikki hahmot ovat sellaisia omituisia pallosilmiä. Pahinta on vielä huono tarina. Dialogi on tyyliin "MÄ oon MÄ ja Sä oot Sä ja toi ON tuoli". Kun kaikki ulkomailta tuodot elokuvat ovat vielä samojen suomalaisten ääninäyttelijöiden tekemiä niin kokonainen visuaalinen ja auditiivinen puuroutumisefekti on valmis. Elokuvia ja niiden juonia ei edes erota toisistaan.
Kommentit (23)
Suuren rahan tuotannot tosiaan muistuttavat nykyään paljon toisiaan, koska riskejä ei haluta ottaa. Tietokoneanimaatio ehkä vielä korostaa tätä, sillä jälki on aika samannäköistä animaatiotuotannosta toiseen ihan hahmojen ilmeitä ja eleitä myöten. Suosittelen etsimään pienempiä tuotantoja, nämä ongelmat korostuvat juurikin niissä kaikkein kalleimmissa elokuvatuotannoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa nykyajan animaatioelokuvat ovat paljon moniulotteisempia ja syvempiä. Katso esim. Wall-E tai Coco.
Coco sai mut miettimään omaa suhdettani isovanhempiini ja edesmenneisiin sukulaisiini. Prinsessa Ruusunen ei saanut mua miettimään yhtään mitään.
Ei pidä paikkaansa. Samu Sirkan joulutervehdykseen on valittu pätkiä elokuvista eri vuosikymmeniltä, mutta koska kyseessä on kokoelma, ei mukaan ole tietenkään otettu vähemmän onnistuneita elokuvia. Tusinatavaraa on aina tehty aivan samalla tavalla kuin nykyäänkin. Et vain muista näitä. Lisäksi moni vanha elokuva on jäänyt mieliimme siksi, että olemme nähneet ne lapsina ja ne ovat tehneet meihin silloin vaikutuksen. Esimerkiksi Lumikki ja seitsemän kääpiötä ei ole nykystandardein kovinkaan onnistunut elokuva. Piirrosjälki on suttuista, ääninäyttely liioittelevaa, ohjaus kaavamainen ja henkilöhahmot yksiulotteisia.
2000-luvulla on tehty useita onnistuneita animaatioelokuvia, kuten jo ketjussa aiemmin mainittu Wall-E, Up sekä Frozen. Viimeksi mainittu vetää vertoja mille tahansa Disney-klassikolle. Se, pitääkö tietokoneella tehdystä tai muokatusta piirrosjäljestä, on makuasia. Eivät kaikki vanhatkaan elokuvat ole kovin onnistuneita visuaalisesti, esimerkkeinä Robin Hood sekä Prinsessa Ruusunen.
Vanhat elokuvat on tehty perfektionistisella otteella. Jos piirtäjän tekemässä ruudussa oli jotain pielessä, se lensi heti roskakoriin. Käden ja silmän yhteistyönä toteutettu piirrosjälki tuottaa aivoille stimulaatiota samoin kuin sen vastaanotto. Kehitystä ei ole tapahtunut siinä, että tämä kaikki on siirretty koneen tekemäksi ja muokkaamaksi. Tekijät ovat laiskistuneet ja kuvittelevat, että jo se, että otetaan vain tietotekniikka avuksi - ilman visuaalista lahjakkuutta, on edistystä
Vanhoja elokuvia katsoessa tulee mieleen, että tekijät todella arvostivat työtään ja myöskin sitä yleisöä, joille elokuvat oli kohdennettu. Tosin on tässä nykytuotannossa.
Ehkä se palvelee teollista massatuotantoa tehokkaasti. Perinteenähän on ollut, että jouluksi julkaistaan aina jokin uusi elokuva.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Samu Sirkan joulutervehdykseen on valittu pätkiä elokuvista eri vuosikymmeniltä, mutta koska kyseessä on kokoelma, ei mukaan ole tietenkään otettu vähemmän onnistuneita elokuvia. Tusinatavaraa on aina tehty aivan samalla tavalla kuin nykyäänkin. Et vain muista näitä. Lisäksi moni vanha elokuva on jäänyt mieliimme siksi, että olemme nähneet ne lapsina ja ne ovat tehneet meihin silloin vaikutuksen. Esimerkiksi Lumikki ja seitsemän kääpiötä ei ole nykystandardein kovinkaan onnistunut elokuva. Piirrosjälki on suttuista, ääninäyttely liioittelevaa, ohjaus kaavamainen ja henkilöhahmot yksiulotteisia.
2000-luvulla on tehty useita onnistuneita animaatioelokuvia, kuten jo ketjussa aiemmin mainittu Wall-E, Up sekä Frozen. Viimeksi mainittu vetää vertoja mille tahansa Disney-klassikolle. Se, pitääkö tietokoneella tehdystä tai muokatusta piirrosjäljestä, on makuasia. Eivät kaikki vanhatkaan elokuvat ole kovin onnistuneita visuaalisesti, esimerkkeinä Robin Hood sekä Prinsessa Ruusunen.
Disneyn produktioille oli jo aikoinaan isoin ongelma ihmisen animointi. Söpöjä eläinhahmoja osattiin animoida ja inhimillstää, mutta ihminen oli hankalampi tapaus. Mutta kyllä ne jotka ovat luoneet esim. 101 dalmatialaista ihmishahmot Cruella de vilin mukaanluettuna kääntyisivät haudoissaan noista Frozenin hahmoista. (siis kauhunsekaisella epäuskolla)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Samu Sirkan joulutervehdykseen on valittu pätkiä elokuvista eri vuosikymmeniltä, mutta koska kyseessä on kokoelma, ei mukaan ole tietenkään otettu vähemmän onnistuneita elokuvia. Tusinatavaraa on aina tehty aivan samalla tavalla kuin nykyäänkin. Et vain muista näitä. Lisäksi moni vanha elokuva on jäänyt mieliimme siksi, että olemme nähneet ne lapsina ja ne ovat tehneet meihin silloin vaikutuksen. Esimerkiksi Lumikki ja seitsemän kääpiötä ei ole nykystandardein kovinkaan onnistunut elokuva. Piirrosjälki on suttuista, ääninäyttely liioittelevaa, ohjaus kaavamainen ja henkilöhahmot yksiulotteisia.
2000-luvulla on tehty useita onnistuneita animaatioelokuvia, kuten jo ketjussa aiemmin mainittu Wall-E, Up sekä Frozen. Viimeksi mainittu vetää vertoja mille tahansa Disney-klassikolle. Se, pitääkö tietokoneella tehdystä tai muokatusta piirrosjäljestä, on makuasia. Eivät kaikki vanhatkaan elokuvat ole kovin onnistuneita visuaalisesti, esimerkkeinä Robin Hood sekä Prinsessa Ruusunen.
Lumikista voi lisäksi loukkaantua ne jotka ovat valkoìhoisia mutta vaaleatukkaisia, tummaìhoíset koska sillä on valkea iho, kääpìöt, kuningattaret, metsästäjät, noidat ja omenat.
YouTubesta löytyy Samu Sirkan joulutervehdyksen ensimmäinen versio vuodelta 1958.
Nykyajan silmin sisältö on kaikkea muuta kuin jouluista ja lapsille sopivaa. Leluissa on aseita ja Aku uhkaa Tikua ja Takua pyssyllä, meno on riehakasta väkivaltaa.
Silti ohjelman viesti on disneyimelä joulurauha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa nykyajan animaatioelokuvat ovat paljon moniulotteisempia ja syvempiä. Katso esim. Wall-E tai Coco.
Tämän kommentin alapeukuttajilla on syvä, lapsena muodostunut rakkaus vanhoihin Disney-elokuviin. Sen ei pitäisi kuitenkaan olla este sille, etteikö voisi myöntää kommenttia todeksi: uusissa Disney-elokuvissa on syviä ulottuvuuksia ja vahvoja viestejä, joita vanhoissa ei ole.
Olisi mielenkiintoista kuulla alapeukuttajien perusteluja siitä, miksi he pitävät edellistä kommenttia vääränä.
Vierailija kirjoitti:
YouTubesta löytyy Samu Sirkan joulutervehdyksen ensimmäinen versio vuodelta 1958.
Nykyajan silmin sisältö on kaikkea muuta kuin jouluista ja lapsille sopivaa. Leluissa on aseita ja Aku uhkaa Tikua ja Takua pyssyllä, meno on riehakasta väkivaltaa.
Silti ohjelman viesti on disneyimelä joulurauha.
Ei ole mitään uutta siinä, piirroselokuvat heijastelevat yhteiskuntaa, joissa ovat syntyneet. Vuonna 58 meno monessa perheessä oli väkivaltaisempaa kuin nykyään. Lastenkasvatus oli väkivaltaisempaa. Tajuttiin myös se asia, että draamassa pitää olla jokin ongelma, konflikti että saadaan aikaan elokuva. Nykyäänhän elokuva ei ole se juttu vaan kaikki oheistuotteet, kimallebarbit ym, joita myydään vielä kauan sen jälkeen kun kukaan ei enää filmiä muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa nykyajan animaatioelokuvat ovat paljon moniulotteisempia ja syvempiä. Katso esim. Wall-E tai Coco.
Tämän kommentin alapeukuttajilla on syvä, lapsena muodostunut rakkaus vanhoihin Disney-elokuviin. Sen ei pitäisi kuitenkaan olla este sille, etteikö voisi myöntää kommenttia todeksi: uusissa Disney-elokuvissa on syviä ulottuvuuksia ja vahvoja viestejä, joita vanhoissa ei ole.
Olisi mielenkiintoista kuulla alapeukuttajien perusteluja siitä, miksi he pitävät edellistä kommenttia vääränä.
Wall-E elokuvalla voi olla omat arvonsa ja sanomansa. Mielestäni se oli ylipitkä ja hivenen tylsä tarina - oli sitten sen sanoma mikä tahansa. (Ihmiskunta on tuhonnut planeetan ja ihmiset paenneet avaruusalukselle ja paisuneet mukavuudenhalussaan ylilihaviksi pallukoiksi) Sympaattisen oloinen robotti (jonka ulkoasu hieman kopioitu 80-luvun E.T. hahmosta) on pelastajahahmo, "Oikeaoppisesta" sanomastaan huolimatta elokuva ei kestä vertailua vanhoihin Disney animaatioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa nykyajan animaatioelokuvat ovat paljon moniulotteisempia ja syvempiä. Katso esim. Wall-E tai Coco.
Tämän kommentin alapeukuttajilla on syvä, lapsena muodostunut rakkaus vanhoihin Disney-elokuviin. Sen ei pitäisi kuitenkaan olla este sille, etteikö voisi myöntää kommenttia todeksi: uusissa Disney-elokuvissa on syviä ulottuvuuksia ja vahvoja viestejä, joita vanhoissa ei ole.
Olisi mielenkiintoista kuulla alapeukuttajien perusteluja siitä, miksi he pitävät edellistä kommenttia vääränä.
Wall-E elokuvalla voi olla omat arvonsa ja sanomansa. Mielestäni se oli ylipitkä ja hivenen tylsä tarina - oli sitten sen sanoma mikä tahansa. (Ihmiskunta on tuhonnut planeetan ja ihmiset paenneet avaruusalukselle ja paisuneet mukavuudenhalussaan ylilihaviksi pallukoiksi) Sympaattisen oloinen robotti (jonka ulkoasu hieman kopioitu 80-luvun E.T. hahmosta) on pelastajahahmo, "Oikeaoppisesta" sanomastaan huolimatta elokuva ei kestä vertailua vanhoihin Disney animaatioihin.
Myöskin jos elokuvan sanoma oli olla kulutuskriittinen ja ympäristötietoinen, niin kuitenkin sen ohella tekopyhästi masinoitiin valtava oheistuotantokrääsän markkinointi - muovia leluissa ja keinokuituvaatteissa, joista nytkin iso osa on todannäköisesti palautunut ympäristöä saastuttamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Intersektionaalinen feminismi määrää nykyään lastenelokuvienkin sisällön. Sensurointi on jo käynnissä.
Samu Sirkan joulutervehdys ja ihmiskunnan rappeutuminen on ehkä kaksi asiaa, joiden välille en lähtisi väkisin korrelaatiota hakemaan.
Joskus vaan on asioita, jotka eivät liity toisiinsa.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Samu Sirkan joulutervehdykseen on valittu pätkiä elokuvista eri vuosikymmeniltä, mutta koska kyseessä on kokoelma, ei mukaan ole tietenkään otettu vähemmän onnistuneita elokuvia. Tusinatavaraa on aina tehty aivan samalla tavalla kuin nykyäänkin. Et vain muista näitä. Lisäksi moni vanha elokuva on jäänyt mieliimme siksi, että olemme nähneet ne lapsina ja ne ovat tehneet meihin silloin vaikutuksen. Esimerkiksi Lumikki ja seitsemän kääpiötä ei ole nykystandardein kovinkaan onnistunut elokuva. Piirrosjälki on suttuista, ääninäyttely liioittelevaa, ohjaus kaavamainen ja henkilöhahmot yksiulotteisia.
2000-luvulla on tehty useita onnistuneita animaatioelokuvia, kuten jo ketjussa aiemmin mainittu Wall-E, Up sekä Frozen. Viimeksi mainittu vetää vertoja mille tahansa Disney-klassikolle. Se, pitääkö tietokoneella tehdystä tai muokatusta piirrosjäljestä, on makuasia. Eivät kaikki vanhatkaan elokuvat ole kovin onnistuneita visuaalisesti, esimerkkeinä Robin Hood sekä Prinsessa Ruusunen.
Disneyn produktioille oli jo aikoinaan isoin ongelma ihmisen animointi. Söpöjä eläinhahmoja osattiin animoida ja inhimillstää, mutta ihminen oli hankalampi tapaus. Mutta kyllä ne jotka ovat luoneet esim. 101 dalmatialaista ihmishahmot Cruella de vilin mukaanluettuna kääntyisivät haudoissaan noista Frozenin hahmoista. (siis kauhunsekaisella epäuskolla)
Nykytekniikalla pystyttäisiin tekemään fotorealistisia ihmishahmoja "piirrettyihin". Onhan esim. 80-luvun Arnold Schwarzenegger tuotu nykyelokuviin, Peter Cushing tuotiin vuoden 2005 Star Wars leffaan, vaikka hän oli kuollut jo 90-luvulla.
Ihmishahmot ovat piirrosmaisia, koska yleisö haluaa nähdä piirroselokuvissa piirroshahmoja. Kaikki muu on toki realistista, vesi, lumi, usein kasvit ja puut jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa nykyajan animaatioelokuvat ovat paljon moniulotteisempia ja syvempiä. Katso esim. Wall-E tai Coco.
Tämän kommentin alapeukuttajilla on syvä, lapsena muodostunut rakkaus vanhoihin Disney-elokuviin. Sen ei pitäisi kuitenkaan olla este sille, etteikö voisi myöntää kommenttia todeksi: uusissa Disney-elokuvissa on syviä ulottuvuuksia ja vahvoja viestejä, joita vanhoissa ei ole.
Oli ne musta parempia ne vanhat vaikka suurimman osan nähnyt vasta aikuisena. Enempi kirjoja luin nuorempana niin tunnetuistakin elokuvista monet nähnyt vasta päälle kolmikymppisenä.
Uusista kuitenkin Atlantis ja Aarreplaneetta oli melkein vanhojen tasoa. Hiidenpata taitaa olla kohtuu vanha, mutta hyvä oli sekin. Pixarin Toy Story oli hyvin suosittu mutta en mä oikein siitä pitänyt muuten kuin alun lyhyestä osasta.
Ei nuo piirretyt niin merkityksellisiä mulle kuiteskaan ole, se vähäsen harmittaa että komediat vaikuttaa kadonneen, ei ole oikein enää hauskoja komedioita elokuvissa eikä televisiosarjoissa.
Kaffepulla kirjoitti:
Samu Sirkan joulutervehdys ja ihmiskunnan rappeutuminen on ehkä kaksi asiaa, joiden välille en lähtisi väkisin korrelaatiota hakemaan.
Joskus vaan on asioita, jotka eivät liity toisiinsa.
Kyllähän ne liittyvät. Ennen asia tehtiin huolellisesti ja ajatuksella. Ennen elokuvat tehtiin pohjautuen tarinaan tai kirjaan. Ennen ihmiset lukivat kirjoja ja arvostivat tarinoita. Nykyään filmit tehdään kusasten, tarinat ovat kökköjä ja perustuvat efektien lomaan heitettyyn tyhjäpäiseen sanailuun. Teemat ja sanoma elokuvissa ovat tekopyhän päälleliimattuja ja pääasia on mainostaa ja myydä kaupallisesti jotain oheisroskaa. Silti nykyihminen vielä pitää itseään jotenkin vallan erinomaisena?
Rakastan vanhoja käsinpiirrettyjä animaatiota, mutta kyllä nykyäänkin tehdään hyviä elokuvia kuten juurikin vaikka nuo aiemmin mainitut Wall-e, Up ja Coco. Suosittelen katsomaan avoimin mielin ennen tuomitsemista.
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Samu Sirkan joulutervehdys ja ihmiskunnan rappeutuminen on ehkä kaksi asiaa, joiden välille en lähtisi väkisin korrelaatiota hakemaan.
Joskus vaan on asioita, jotka eivät liity toisiinsa.Kyllähän ne liittyvät. Ennen asia tehtiin huolellisesti ja ajatuksella. Ennen elokuvat tehtiin pohjautuen tarinaan tai kirjaan. Ennen ihmiset lukivat kirjoja ja arvostivat tarinoita. Nykyään filmit tehdään kusasten, tarinat ovat kökköjä ja perustuvat efektien lomaan heitettyyn tyhjäpäiseen sanailuun. Teemat ja sanoma elokuvissa ovat tekopyhän päälleliimattuja ja pääasia on mainostaa ja myydä kaupallisesti jotain oheisroskaa. Silti nykyihminen vielä pitää itseään jotenkin vallan erinomaisena?
Siis nykyäänhän tarinat ovat älykkäämpiä, koska yleisö on vaativampaa. Jos miettii yli 30v takaisia parhaita elokuvia, niin niiden ansiothan ovat ihan muualla kuin älykkäässä tarinassa.
1
Vierailija kirjoitti:
Intersektionaalinen feminismi määrää nykyään lastenelokuvienkin sisällön. Sensurointi on jo käynnissä.
Kaunotar ja Kulkuri-leffan live action remake on tästä hyvä esimerkki.
Itse asiassa nykyajan animaatioelokuvat ovat paljon moniulotteisempia ja syvempiä. Katso esim. Wall-E tai Coco.