En usko että X ja S avioituvat

Juhannuskihlat! <3

ketä ne ovat?

Hanki apua.

En tiedä, mutta mietin asiaa tässä taannoin ja ahdistuin kovasti ajatuksesta, että olisin alle vuodessa rakastunut, ajautunut muuttamaan (pysyvästi?)vieraaseen maahan ja saanut siellä vielä esikoisenkin. Kaikki nämä elämän tärkeät mullistukset vuodessa ja tuhansien kilometrien päässä rakkaista ihmisistä :o Sydämestäni toivon, että on onnellinen.

Kerroppa meille muillekin mistä niitä kristallipalloja saikaan tilata, kun tuskin kys henkilöitä ainakaan henkilökohtaisesti tunnet ja blogin perusteella nyt on aika hataraa lähteä kenenkään elämää tai parisuhteita sen kummemmin pohtimaan...

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 22:49"]

Kerroppa meille muillekin mistä niitä kristallipalloja saikaan tilata, kun tuskin kys henkilöitä ainakaan henkilökohtaisesti tunnet ja blogin perusteella nyt on aika hataraa lähteä kenenkään elämää tai parisuhteita sen kummemmin pohtimaan...

[/quote]

kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa?

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 22:45"]En tiedä, mutta mietin asiaa tässä taannoin ja ahdistuin kovasti ajatuksesta, että olisin alle vuodessa rakastunut, ajautunut muuttamaan (pysyvästi?)vieraaseen maahan ja saanut siellä vielä esikoisenkin. Kaikki nämä elämän tärkeät mullistukset vuodessa ja tuhansien kilometrien päässä rakkaista ihmisistä :o Sydämestäni toivon, että on onnellinen.

[/quote]

Hoh. Vai että ihan ajautunut. S ei taida olla mikään ressukka. Varmasti ovat hyvin onnellisia molemmat. Jotkut uskaltaa tehdä asioita elämässään, toiset vaan miettii kovasti joidenkin muiden elämää ja ahdistuu siitä ;)

X ja S eivät taida olla ensimmäinen pari, jotka etenevät nopeasti suhteessaan ja elävät toisen kotimaassa. Täällä ulkomailla on meitä useampi perhe (kuten suomessakin) ja ihan onnellista elämää täällä vietetään, vaikka ollaankin kaukana läheisistä. Skypey ja lentokoneet on keksitty

Eihän tuota nyt yhden kuvan perusteella voi sanoa, herranjestas!

Sitä paitsi, varmasti yritykset sponssaavat sormukset sun muut rimpsut, joten naimisiinmeno käy oikein näpsäkästi.

Voi kuulkaa kaikki ahdistujat, mitäs mieltä olette siitä, kun tapasin miehen, ja puolen vuoden kuluttua oltiin jo kihloissa, ja vähän yli vuoden kuluttua seurustelun alkamista mentiin naimisiin, ja lapsikin syntyi seuraavana kesänä, eli seurustelun alkamisesta n. 1 1/2 v meni, että ensimmäinen lapsi syntyi.

Tiedettiin vain molemmat heti, että tämä on nyt tässä, se kuuluisa sielunkumppani löytyi. Mitä sitä siinä enää jahkaamaan. Nyt ollaan oltu yhdessä jo viisitoista vuotta! Ei pettämisiä, ei pahoja riitoja. Harmoniaa ja rakkautta (vaikka kyllä riidelläänkin joskus, mutta ei mitään ns. pahoja riitoja)

Eläkää, ja antakaa toistenkin elää. Ihan turha tulla nettiin "ahdistumaan" ja voivottelemaan jonkun elämän päätöksiä, se joka oikeasti huolestuu auttaa, eikä voivottele.  Se "ahdistuminenkin" voi olla vain sellaista verhoultua kettuilua ja piikittelyä. Keneltä se on pois, että jotkut päättää toimia eikä jahkaile?

Kukaan ei tiedä huomisesta, kuolin vuoteella kuulemma eniten kaduttaa vain elämätön elämä, että ei uskaltanut toteuttaa niitä asioita joita olisi oikeasti halunut tehdä. Ihailen Xenian aikaansaavuutta, yrittämistä, perhekeskeisyyttä. On mimmillä jäänyt kaikki turhat kalliit laukkuostoksetkin talokauppojen myötä, kun fokus on oikeasti isoissa, tärkeissä asioissa: perheessä, lapsessa, kumppanissa, kodinlaitossa ja terveellisissä elämäntavoissa ilman mitään liikaa pingottamista.

T xenttufani

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:01"][quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 22:45"]En tiedä, mutta mietin asiaa tässä taannoin ja ahdistuin kovasti ajatuksesta, että olisin alle vuodessa rakastunut, ajautunut muuttamaan (pysyvästi?)vieraaseen maahan ja saanut siellä vielä esikoisenkin. Kaikki nämä elämän tärkeät mullistukset vuodessa ja tuhansien kilometrien päässä rakkaista ihmisistä :o Sydämestäni toivon, että on onnellinen.

[/quote]

Hoh. Vai että ihan ajautunut. S ei taida olla mikään ressukka. Varmasti ovat hyvin onnellisia molemmat. Jotkut uskaltaa tehdä asioita elämässään, toiset vaan miettii kovasti joidenkin muiden elämää ja ahdistuu siitä ;)

X ja S eivät taida olla ensimmäinen pari, jotka etenevät nopeasti suhteessaan ja elävät toisen kotimaassa. Täällä ulkomailla on meitä useampi perhe (kuten suomessakin) ja ihan onnellista elämää täällä vietetään, vaikka ollaankin kaukana läheisistä. Skypey ja lentokoneet on keksitty

[/quote] Olen kyllä itsekin asunut ulkomailla ja ikävöinyt siellä perhettäni. Mulle skype ei korvaa oikesti yhdessä vietettyä aikaa ja todellakin surisin, että vanhempani näkisivät vauvaa vain muutamia kertoja vuodessa. En kirjoittanut tuota pahalla, vaan oikeasti toivon, että S on ja pysyy onnellisena.

Ja toivottavasti ei tee sitten kuten Cava.. haluan lukea postauksia näistä häistä <3

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:01"][quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 22:45"]En tiedä, mutta mietin asiaa tässä taannoin ja ahdistuin kovasti ajatuksesta, että olisin alle vuodessa rakastunut, ajautunut muuttamaan (pysyvästi?)vieraaseen maahan ja saanut siellä vielä esikoisenkin. Kaikki nämä elämän tärkeät mullistukset vuodessa ja tuhansien kilometrien päässä rakkaista ihmisistä :o Sydämestäni toivon, että on onnellinen.

[/quote]

Hoh. Vai että ihan ajautunut. S ei taida olla mikään ressukka. Varmasti ovat hyvin onnellisia molemmat. Jotkut uskaltaa tehdä asioita elämässään, toiset vaan miettii kovasti joidenkin muiden elämää ja ahdistuu siitä ;)

X ja S eivät taida olla ensimmäinen pari, jotka etenevät nopeasti suhteessaan ja elävät toisen kotimaassa. Täällä ulkomailla on meitä useampi perhe (kuten suomessakin) ja ihan onnellista elämää täällä vietetään, vaikka ollaankin kaukana läheisistä. Skypey ja lentokoneet on keksitty

[/quote]

Mulle on itseasiassa käynyt samoin, alle vuodessa muutto toiselle puolelle maapalloa, raskaus ja naimisiin. Joskus pitää ottaa riskejä, jos on sellainen tunne.. :)

Siis mikä kuva ja missä?

Mä haluaisin tietää mikä vauvalle tuli nimeksi.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:08"]

Voi kuulkaa kaikki ahdistujat, mitäs mieltä olette siitä, kun tapasin miehen, ja puolen vuoden kuluttua oltiin jo kihloissa, ja vähän yli vuoden kuluttua seurustelun alkamista mentiin naimisiin, ja lapsikin syntyi seuraavana kesänä, eli seurustelun alkamisesta n. 1 1/2 v meni, että ensimmäinen lapsi syntyi.

Tiedettiin vain molemmat heti, että tämä on nyt tässä, se kuuluisa sielunkumppani löytyi. Mitä sitä siinä enää jahkaamaan. Nyt ollaan oltu yhdessä jo viisitoista vuotta! Ei pettämisiä, ei pahoja riitoja. Harmoniaa ja rakkautta (vaikka kyllä riidelläänkin joskus, mutta ei mitään ns. pahoja riitoja)

Eläkää, ja antakaa toistenkin elää. Ihan turha tulla nettiin "ahdistumaan" ja voivottelemaan jonkun elämän päätöksiä, se joka oikeasti huolestuu auttaa, eikä voivottele.  Se "ahdistuminenkin" voi olla vain sellaista verhoultua kettuilua ja piikittelyä. Keneltä se on pois, että jotkut päättää toimia eikä jahkaile?

Kukaan ei tiedä huomisesta, kuolin vuoteella kuulemma eniten kaduttaa vain elämätön elämä, että ei uskaltanut toteuttaa niitä asioita joita olisi oikeasti halunut tehdä. Ihailen Xenian aikaansaavuutta, yrittämistä, perhekeskeisyyttä. On mimmillä jäänyt kaikki turhat kalliit laukkuostoksetkin talokauppojen myötä, kun fokus on oikeasti isoissa, tärkeissä asioissa: perheessä, lapsessa, kumppanissa, kodinlaitossa ja terveellisissä elämäntavoissa ilman mitään liikaa pingottamista.

T xenttufani

[/quote]

Kuulostaa typerältä ja suunnittelemattomalta. 

Annan teille aikaa max 5 vuotta.

Miehesi on jo nyt enemmän harrastuksissaan.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:12"]

Siis mikä kuva ja missä?

[/quote]

Eräskin kommentoi että mies näyttää niin onnelliselta ja seesteiseltä, mietteliäältä.

Tuskin silloin on otsa kurtussa varsinkaan jos on oma pikkuvauva sylissä. Jos tuo on miehelle äksy hetki niin miksi silloin pitää ottaa monta kuvaa ja laittaa ne julkiseen blogiin. Jos on ihan normi ilme niin olisin huolissani. 

Mies oli oman bloginsa perusteella aivan eri näköinen näyttäessään iloiselta/tyytyväiseltä.

Mä oon menny  naimisiin puolen vuoden päästä tapaamisesta. Nyt ollaan oltu naimisissa melkein 17v ja hyvin menee edelleen. Ei se aikaa katso, kun sielunkumppanin tapaa.

Hahah nyt mä kyllä tipuin... Onko tosiaan nyt kyse niistä terassikuvista joissa S mietteliäänä pitelee tytärtään? Mä en oikeasti kestä. Ootteko kattonu S:n muita kuvia, näyttäisi olevan aika perusilme. Niin hänelle kuin monelle muullekin miehelle. Olisitteko tyytyväisempiä jos S poseeraisi samaan tyyliin kuin selfieilmeistään täällä paljon parjattu X itse?

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:32"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:08"]

Voi kuulkaa kaikki ahdistujat, mitäs mieltä olette siitä, kun tapasin miehen, ja puolen vuoden kuluttua oltiin jo kihloissa, ja vähän yli vuoden kuluttua seurustelun alkamista mentiin naimisiin, ja lapsikin syntyi seuraavana kesänä, eli seurustelun alkamisesta n. 1 1/2 v meni, että ensimmäinen lapsi syntyi.

Tiedettiin vain molemmat heti, että tämä on nyt tässä, se kuuluisa sielunkumppani löytyi. Mitä sitä siinä enää jahkaamaan. Nyt ollaan oltu yhdessä jo viisitoista vuotta! Ei pettämisiä, ei pahoja riitoja. Harmoniaa ja rakkautta (vaikka kyllä riidelläänkin joskus, mutta ei mitään ns. pahoja riitoja)

Eläkää, ja antakaa toistenkin elää. Ihan turha tulla nettiin "ahdistumaan" ja voivottelemaan jonkun elämän päätöksiä, se joka oikeasti huolestuu auttaa, eikä voivottele.  Se "ahdistuminenkin" voi olla vain sellaista verhoultua kettuilua ja piikittelyä. Keneltä se on pois, että jotkut päättää toimia eikä jahkaile?

Kukaan ei tiedä huomisesta, kuolin vuoteella kuulemma eniten kaduttaa vain elämätön elämä, että ei uskaltanut toteuttaa niitä asioita joita olisi oikeasti halunut tehdä. Ihailen Xenian aikaansaavuutta, yrittämistä, perhekeskeisyyttä. On mimmillä jäänyt kaikki turhat kalliit laukkuostoksetkin talokauppojen myötä, kun fokus on oikeasti isoissa, tärkeissä asioissa: perheessä, lapsessa, kumppanissa, kodinlaitossa ja terveellisissä elämäntavoissa ilman mitään liikaa pingottamista.

T xenttufani

[/quote]

Kuulostaa typerältä ja suunnittelemattomalta. 

Annan teille aikaa max 5 vuotta.

Miehesi on jo nyt enemmän harrastuksissaan.

[/quote]

Häh? Mieheni ei harrasta mitään, on aina kotona. Mökkeillään, matkustellaan, ulkoillaan yhdessä. Revi siitä. Ikävä tuottaa sinulle pettymys, mutta mieheni edelleen rakastaa minua, juuri tänään sanoi, että hänelle tärkeimmät asiat elämässä on minä ja lapset. Että sellaisia miehiäkin löytyy. Toivon itse sinulle kaikkea hyvää elämässä, onnea ja rakkautta. Toivon sitä ihan jokaiselle ihmiselle, mielummin onnea kuin epäonnea. Täälä maailmassa on muutenkin aivan liikaa tuskaa, kurjuutta.

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:46"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:32"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:08"]

Voi kuulkaa kaikki ahdistujat, mitäs mieltä olette siitä, kun tapasin miehen, ja puolen vuoden kuluttua oltiin jo kihloissa, ja vähän yli vuoden kuluttua seurustelun alkamista mentiin naimisiin, ja lapsikin syntyi seuraavana kesänä, eli seurustelun alkamisesta n. 1 1/2 v meni, että ensimmäinen lapsi syntyi.

Tiedettiin vain molemmat heti, että tämä on nyt tässä, se kuuluisa sielunkumppani löytyi. Mitä sitä siinä enää jahkaamaan. Nyt ollaan oltu yhdessä jo viisitoista vuotta! Ei pettämisiä, ei pahoja riitoja. Harmoniaa ja rakkautta (vaikka kyllä riidelläänkin joskus, mutta ei mitään ns. pahoja riitoja)

Eläkää, ja antakaa toistenkin elää. Ihan turha tulla nettiin "ahdistumaan" ja voivottelemaan jonkun elämän päätöksiä, se joka oikeasti huolestuu auttaa, eikä voivottele.  Se "ahdistuminenkin" voi olla vain sellaista verhoultua kettuilua ja piikittelyä. Keneltä se on pois, että jotkut päättää toimia eikä jahkaile?

Kukaan ei tiedä huomisesta, kuolin vuoteella kuulemma eniten kaduttaa vain elämätön elämä, että ei uskaltanut toteuttaa niitä asioita joita olisi oikeasti halunut tehdä. Ihailen Xenian aikaansaavuutta, yrittämistä, perhekeskeisyyttä. On mimmillä jäänyt kaikki turhat kalliit laukkuostoksetkin talokauppojen myötä, kun fokus on oikeasti isoissa, tärkeissä asioissa: perheessä, lapsessa, kumppanissa, kodinlaitossa ja terveellisissä elämäntavoissa ilman mitään liikaa pingottamista.

T xenttufani

[/quote]

Kuulostaa typerältä ja suunnittelemattomalta. 

Annan teille aikaa max 5 vuotta.

Miehesi on jo nyt enemmän harrastuksissaan.

[/quote]

Häh? Mieheni ei harrasta mitään, on aina kotona. Mökkeillään, matkustellaan, ulkoillaan yhdessä. Revi siitä. Ikävä tuottaa sinulle pettymys, mutta mieheni edelleen rakastaa minua, juuri tänään sanoi, että hänelle tärkeimmät asiat elämässä on minä ja lapset. Että sellaisia miehiäkin löytyy. Toivon itse sinulle kaikkea hyvää elämässä, onnea ja rakkautta. Toivon sitä ihan jokaiselle ihmiselle, mielummin onnea kuin epäonnea. Täälä maailmassa on muutenkin aivan liikaa tuskaa, kurjuutta.

[/quote]

Avioero kolkuttelee... Sen verran kuuma aihe sulle :)