Joulu masentuneen kanssa, en jaksa

Vietän joulua oman perheen ja vanhempien kanssa, ja porukkaan kuuluu myös melkein 70-vuotias isäpuoli. Hänellä on jo vuosikausia, ilmeisesti nuoruudestaan asti, ollut jonkinlainen krooninen masennus, hän on syönyt jonkinlaisia mielialalääkkeitä, mutta hoidon tulokset ei kyllä arjessa juuri ole näkyneet.
Hän on aina ollut sellainen perusnegatiivinen ihminen, hyvin alakuoloinen mielialaltaan, eikä mieleltään kestä yhtään mitään stressaavaa, tai edes normaaliarkeen kuuluvia tilanteita. Reaktioina raivokohtaukset, itku, kiukuttelu jne.

Sinällään ei ollut yllättävää, että isäpuoli ei osallistunut mitenkään jouluvalmisteluihin, ei hän ole koskaan aiemminkaan. Hänen päivänsä kuluvat yleensäkin tietokoneelta nettiä ja facebookia selaillen, pasianssia pelaten sekä nukkuen päiväunia, niin myös aatonaattona ja jouluaattona. Hänelle on ihan ylivoimaista osallistua siivouksiin, ruoanlaittoihin tai mihinkään muuhunkaan mitenkään. Aattoaamupäivän hän vain nukkui ja istui tietokoneella, kun minä äidin kanssa laitoin ruokia, siivosin ja valmistelun jouluruokailua.
Aattoa viettäessä muiden seurassa isäpuoli murehti lähinnä omaa kurjuuttaan, muisteli kaikkia negatiivisia asioita elämässään, itki kaiken kurjuutta, vuosia ja vuosikymmeniä sitten kuolleita omia vanhempiaan, ja valitteli, miten nykyisin joulut on ihan huonoja. Tuntui, että hänelle ei ollut mitään merkitystä muiden joulumielellä, ei edes lasten, kunhan vaan rypi itsesäälissään.

Tuntuu, että vaikka kuinka olisi itse joulumielellä, niin isäpuolen läsnäolo ja asenne joulunviettoa kohtaan pilaa joulun tunnelmaa. Ehkä olen sitten itsekäs, mutta en vaan haluaisi, että odotettu joulunvietto olisi yhden porukassa olijan valittamisen ja negatiivisuuden kuuntelua. Ei olisi kauhean kivaa, jos lapsillekin jäisi joulusta mieleen vaan yhden kurjuusjutut, itkut ja valitus.

Tänäänkin pitäisi syödä yhdessä, mutta tekisi mieli vaan lähteä oman perheen kesken vaikka ulkoilemaan yhteisen ajanvieton ajaksi. En tiedä, miksi kirjoitan tämän. Kai haluan vain kirjoittaa tähän kaiken sen, mitä en voi täällä ääneen sanoa.