Kuuntelisitko sinä 15-vuotiaalta murjottavalta vegaanilta koko joulun että olet ”murhaaja”?
Ideologiat ja ääriaatteet pystyvät kyllä tehokkaasti pilaamaan toisten ilon.
Kommentit (265)
Vierailija kirjoitti:
käytöstä, kiitos kirjoitti:
Vakaumus on jokaisen oma valinta ja oikeus elää niiden mukaan. Viisautta ja kypsää ajattelua on arvostaa jokaisen omaa valintaa.
Rääkymiset ja syyttelyt jonkin puolesta tai vastaan ovat muiden ajattelun mollaamista.
Teiniangsti voi istua pöydän toiseen päähän syömään, eikä nököttää kinkun vieressä.
Miksi ihmessä vanhemmat eivät käytä tätä teinin vegaaniutta hyödyksi?
Vegaaniteini tulle ohjata hankkimaan ruokansa kaupasta itse, mikä on hyvin opettavaista. Kaupoissa on aika hyvät valikoimat vegaanille. Samalla voi opettaa hintavertailua ja viisasta rahan käyttöä. Kotona voi tutkia eri valmisteiden ravintosisältöjä ihan paperilla.
Toiseksi vegaanin voi patistaa tekemään ruokansa itse, mikä sekin on hyvin hyödyllistä kenelle tahansa. Pelkkä leivän leipominen tai kypsennetyn aterian valmistus vaatii taitoa, jota tarvitsee koko ikänsä.
Miksi vain vegaaninuoren pitää ostaa ja valmistaa ruokansa itse? Sekasyöjäteinille tulee ilmeisesti edelleen kaikki valmiina eteen. Mikä logiikka?
Ei oo tota ongelmaa kun ei oo lapsia.
Meillä ensimmäistä kertaa tänä jouluna juurikin 14-vuotias hiljattain vegaaniksi ryhtynyt nuori. Ei kelvannut sitten mikään jouluruoka koska ennen se kinkku oli ainoa mitä pystyi syömään..
Vegaanipojista kasvaa isoina tällaisia tossukoita :D
Sinä et selkeästi ollut tiedostava nuori, eikä se mitään, suurin osa ei sinun nuoruudessasi ollut. Et voi ymmärtää.
Osa teineistä kuitenkin on todellakin tiedostavia. Enenevässä määrin. Nuoret ovat idealisteja, jotka vielä uskovat, että he voivat saada muutoksen aikaan. Ja saattavat olla oikeassakin, vaikka me emme sitä uskokaan.
Minä muistan, kuinka pahalta tuntui nähdä se sianperse siinä joulupöydässä heti aamusta asti ja muiden ihmisten katsovan sitä niin innoissaan, silmät kiiluen ja kuola valuen. He näkivät siinä vain herkun. Itse suri niitä eläimiä mutta kinkku oli niin pyhä, ettei siitä saanut puhua. Ei saanut pilata muiden tunnelmaa.
Vielä keski-ikäisenäkin se kinkku siinä pöydässä surettaa, mutta olen niin kyynistynyt, etten enää usko ihmisten muuttavan itsekkäitä tapojaan kuin pakon edessä. Annetaan nuorille kuitenkin edes se toivo ja mahdollisuus uskoa parempaan.